Morjes! Mä oon Ville Juhani Nivasalo ja tää on Historia suomeksi. Tän jakson aihe on johdanto antiikin kreikkaan ja tää on omistettu kaikille niille opettajille, jotka tällä hetkellä etäopettaa tätä aihealuetta ja myös niille oppilaille, jotka tällä hetkellä opiskelee tätä aihealuetta etänä. Antiikilla tarkoitetaan Euroopan historian ajanjaksoa noin...
800 ennen ajanlaskun alue ja 500 jälkeen ajanlaskun alue. Siihen liittyy kaksi erillistä kokonaisuutta, kuten antiikin Kreikka ja antiikin Rooma, jotka kuitenkin hyvin voimakkaasti linkittyvät toisinsa, kuten tullaan kohta näkemään. Toi ajanlaskun alku, mikä jakaa antiikin ajan keskeltä, voisi noin karkeasti ottaen ajatella, Tätä. Sitä edeltävää aikaa voisi olla sitä kreikkalaisaikaa, joka toki jo tuossa ajalaskun alun kohdalla oli jo muuttunut roomalaisajaksi. Ja sitten se jälkimmäinen puolisko voisi olla sitä roomalaisaikaa noin hyvin karkeasti ajatellen.
Antiikin kreikka terminä, niin se ehkä voitaisiin aloittaa se tuolta varhaisista. kulttuureista, minos- ja mykeinen, vaikka ne ei kuulu varsinaisesti tolle ajanjaksolle. Sitten siihen liittyy kreikkalaisten kaupunkivaltioiden synty ja tieteiden, taiteiden ja ajattelun kehittyminen.
Niin kuin oli uuden ajan alussa ihan renesanssiaikana, niin sehän se renesanssi oli just tämän antiikin jälleen herääminen tai uudelleen syntyminen. Antiikin Kreikkaan liittyy hyvin vahvasti... Aleksanteri Suuri ja Hellenistinen aika, käsitteet ja henkilö, joihin tullaan myöhemmin tutustumaan.
Ja sitten myös se roomalaisaika linkittyy tähän siitä sitten tuossa ihan lopuksi. Jos me katsotaan Euroopan karttaa ja nimenomaan tätä Etelä-Euroopan välimeren karttaa, niin tuolta Violetin nelikulmion sisältä me löydetään Kreikka. Ja osa nykyistä Turkin aluetta. Ja tuolta meidän tapahtumat oikeastaan alkaa, mutta ne ei pelkästään keskity tolle alueelle. Antiikin Kreikka, niin siinä on näitä ajanjaksoja.
Ja ennen antiikin aikaa vaikuttaneita valtioita voisi olla esimerkiksi Mykene. Ja tuolla Kreetan saarella vaikuttanut minolainen kulttuuri. Ja sitten myös... Trojan kaupunki, joka sijaitsi sitten tuolla vähän niin kuin pohjoisempana. Troja pidettiin pitkään sellaisena legendana, mutta itse asiassa nyt ihan viimeisen kymmenen vuoden aikana sieltä on löytynyt kaupungin raunioita, joita arvellaan, että on tosiaan ollut toi muinainen Troja.
Sitten tuossa on punaisella Spartakorintti Atena, jotka on... Antikin ajan merkittäviä kreikkalaisia kaupunkivaltioita. Niin kuin näette, noita nimiä on paljon muitakin, että ei ainoastaan noi ole niitä toimijoita, mutta ne on nyt esimerkkejä tässä videolla tällaisista kaupunkivaltioista.
Ja sitten tähän Antikin kreikkaan liittyy hyvin vahvasti toi Makedonia, joka on tuolla vasemmalla ylhäällä. Se on Aleksanteri suuren kotimaa, ja siitä sitten vähän lisää myöhemmin. Jos aloitetaan ihan tuosta minolaisesta kulttuurista, niin se tosiaan vaikutti tuolla Kreetan saarella ja se on ehkä tällainen ensimmäinen kreikkalaistaustainen kulttuuri, voitaisiin ehkä ajatella näin.
Sen kukoistuskausi alkoi melkein tuolta 2000 vuotta ennen ajallaskun alkua ja jatkoi aina 1400 ennen ajallaskun alkua. Minolaiset olivat kaupankäynti, merenkäynti kansaa. Perusti myös siirtokuntia sitten tuon Kreetan saaren ulkopuolelle esimerkiksi Roodokselle.
Minolaisesta kulttuurista, niin sieltä ollaan löydetty sieltä Kreetalta sellainen tosi iso palatsi, Knossoksen palatsi, joka oli sitten tämän minolaisen kulttuurin hallinnollinen keskus. Ja tältä ajalta ja tältä kulttuurilta on myös kirjoitettua. He olivat ainakin siinä loppuvaiheessa kirjoitustaitoisia.
Koska kreikkalaisten taru ja tarusto on tosi monimuotoinen, niin nimenomaan tämä taru minotauruksesta, eli puoliksi härästä ja puoliksi ihmisestä, liittyy tähän minolaiseen kulttuuriin. Mykene oli sitten tuolla mantereen puolella vaikuttanut. Kaupunkivaltio, joka loi sellaisen vähän suuremman imperiumin tai tuon ajan mahtivaltion, se vaikutti 1600- ja 1200-ajan lasku alkuun ja loi pohjaa tuon alueen myöhemmälle kreikkalaiselle kulttuurille.
Ja vallotti muun muassa Kreetan ja sitä kautta myös he oppivat kirjoittamaan, eli siinä tapahtui tällaista kulttuurin vaihtoa. Tän Mykenellä on tällainen muun muassa tarusankari kuin Agamemnon, josta ei ole ihan varmuutta, onko hän ollut oikea kuningas, mutta jos olet esimerkiksi katsonut Trojan elokuvan, niin tiedät, että juuri tämä Agamemnon on se kuningas, joka hyökkää Akilleuksen kanssa sinne Trojan kaupunkia vastaan. Mykenen kaupunki koki sen saman kohtalon, mitä mykeneläiset olivat aiheuttaneet muille aikoinaan.
Ympärillä olevat heimot hävitti sen joskus tuossa 1200 jälkeen. Ja siitä alkoi sellainen niin sanottu Kreikan pimeä aika, jolta ajalta ei ole ihan hirveästi mitään tietoa, että mitä silloin on tapahtunut. Se on muutenkin välimeren alueen historiassa vähän sellainen kansainvälusten ja valtioiden romahdusten ja uusien valtioiden nousun aika.
No tossa jo äsken puhuin niistä taruista ja legendoista, niin tässä on vaan pari esimerkkiä. Eli sieltä Mykenestä on löytynyt tuollainen kultainen kuolinnaamio. Kuolinnaamio oli sellainen naamari, joka asetettiin sitten kuolleen henkilön päähän, kun hänet laskettiin hautaan.
Ja tämä kuolinnaamio on nimetty Agamemnonin kuolinnaamioksi, vaikka ei ole varmuutta siitä, että oliko tämä just Agamemnon, jonka naamalle... Tämä toinen kuva on keskiaikainen kuvitus Teeseuksesta Minotauruksen labyrintissä. Tämä Teeseushan selvitti sen labyrintin ongelman, eli sen, että sinne eksyy, niin sillä, että hän tällaisen prinsessan neuvosta sitoi lankakerän sinne ulkopuolelle ja käveli sen langan kanssa, niin tiesi, että...
miten sieltä sitten pääsee pois. Mutta tämä Mykenen ja Minoksen, minolaisen kulttuurin aika on vähän sellaista Kreikan historian, antiikin Kreikan sellaista tarujen ja legendojen aikaa, josta sitten kirjoitettiin tosi paljon tarinoita satoja vuosia myöhemmin, mutta niiden totuus pohja on tietysti kyseenalainen, koska eihän tällaisia puoliksi härkäihmisiä ole olemassa, eikä itse asiassa tuota varsinaista labyrinttiakaan ole. Löytynyt, että sitä Knossoksen palatsia epäiltiin, että voisiko se olla se labyrintti, mutta siitä ei ole mitään näyttöä, että se olisi just se.
Sitten antiikin Kreikkaa, siitä ei voi puhua puhumatta kreikkalaisista kaupunkivaltioista, joita kutsutaan myös nimellä poliisi. Ne kehittyivät Egean meren rannikolla, eli nykyisen Kreikan ja Turkin välissä on merialue siihen rannikoille. Ne perustivat myös paljon siirtokuntia, joista tuli tytärkaupunkeja ympäri kaikkialle välimeren rannikolle.
Kaupunkivaltio sisälsi kaupungin ja sitä ympäröivän maaseudun. Mutta toki nämä... Kaupunkivaltiot muodostivat myös useamman kaupunkivaltion liittoumia yhteisiä uhkia vastaan. Kaupunkivaltioiden kulta-aika alkoi Kreikassa persialaissotien jälkeen 500-luvulla ennen ajanlaskun alkua.
Siitä vähän lisää myöhemmin. Nyt me nähdään Välimeren kartta. Sinisellä on kreikkalaiset siirtokunnat. Niin kuin näette, niin niitä oli tuolla Italian eteläkärjessä, Sisiliassa, Ranskassa, Espanjan rannikolla, Afrikassa, Anatoliassa, Mustanmeren ympärillä. Eli kreikkalaiset oli tosi sellaista.
aktiivista merenkävijäkansaa ja he olikin tämän ajan sellainen toinen suuri merimahti Foinikian lisäksi ja tuossa punaisella näkyy nuo foinikialaiset siirtokunnat, jotka sitten, oikeastaan se missä kreikkalaisia ei ollut niin siellä oli pitkälti foinikialaisia. Kreikan kaupunkivaltioiden kulta-aika, mä sanoin, että se alkoi niistä persialaissodista. Mitä ne persialaissodat oli, niin tuossa hieman aiemmin edellisellä vuosisadalla Persian valtakunta oli noussut tuolta idästä ja vallottanut eka Median ja sitten Babylonian ja muut sen alueen mahtivaltiot.
Ja jopa niin pitkälle, että kreikkalaiset... Anatoliasta oli Lyydia vallattu, Egypti oli vallattu ja nyt persialaiset kolkutteli jo tuolla Kreikan puolella, nykyisen Euroopan puolella. Siellä sitten käytiin sellaisia merkittäviä taisteluita, jotka kuitenkin ratkaisivat sen, että persialaiset ei onnistunut vallottaa näitä viimeisiä kreikkalaisalueita.
Maratonin taistelu käytiin Atenan johtamalla. liitto-omaan ja persialaisten välillä. Sellaisessa maratonin, oliko se kenttä vai sola, nyt en muista ihan tarkkaan.
Kreikkalaiset voitti sen ja siitä sitten tulee tämä maraton nimi siitä, että Tarun mukaan joku juoksi Ateenaan kertomaan tämän uutisen tästä voitosta. Se matka olisi ollut noin 42 kilometriä. Siitä tulisi sitten tämä nykyisen maratonin pituus. Sitten kymmenen vuotta myöhemmin käytin Thermopylaan taistelu, joka on tosi tunnettu elokuvasta 300, joka tosin vaikka jollain tavalla saakin sen historiallisen kuvauksen sinne päin, niin glorifioi sitä nimenomaan sitä spartalaisten osuutta. On arveltu ja tutkijat ovat sitä mieltä, että spartalaiset itse...
kertoi tätä tarinaa hyvin mielellään siitä, että heillä oli tosi iso osa siinä Termopylaan taistelussa. Todellisuudessa siellä oli sellainen yhdistynyt kreikkalaisliittouma, joka sitten pärjäsi silleen, että he pystyivät pidättelemään sitä persialaisten joukkua tuossa Termopylaan solassa pitkään. Samana vuonna käytiin Salamiin meritaistelu, jossa persialaisten laivasto hävisi kreikkalaisille.
Sen jälkeen persialaiset joutuivat siirtymään nykyisen Turkin Anatolian puolelle talvehtimaan. Kuningas Xerxes lähti pois sieltä ja jätti sitten kenraaleille vallan. Seuraavana vuonna sitten kreikkalaiset löi Plataajan taistelussa persialaiset ja sen katsotaan, että se oli sellainen käännekohta siinä, että ikään kuin se pahin uhka oli jo ohi.
Mutta toki ne taistelut jatku vielä sitten vuosikymmeniä eteenpäin. Tuossa äsken jo mainittiin Atena ja Sparta. Nämä ovat johtavia kaupunkivaltiota, jotka helposti nimetään tuolta ajalta. Niin kuin yhdestä kartasta näkyy, niin niitä kaupunkivaltiota on tosi paljon, mutta nämä nyt ovat kaksi esimerkkiä. Kaupunkivaltiot kilpailivat paljon keskenään ja kävivät myös sotia keskenään.
Ne eivät olleet mitään ylimpiä ystäviä välttämättä. Atena ja Sparta olivat välillä liitossa ja välillä sodassa. Näillä kahdella oli vähän sellainen kilpailu siitä, että kumpi on tuon osan kovin kaveri.
Atena, niin sieltä me tiedetään tällainen hyvin merkityksellinen historiallinen kehityskulku, missä atenalaiset siirtyivät diktatuurista demokratiaan. Eli siellä otettiin käyttöön tällainen kansanvalta, jossa 20 vuotta täyttäneet vapaat atenalaiset miehet sai äänestää kaupungin asioista. Tämä äänestysoikeus ei koskenut muualta muuttaneita eikä orjia eikä naisia. Sillä tavalla se oli hyvin rajattu, mutta se oli ehkä ensiaskel demokratian tiellä. Atenassa naisten asema oli erittäin rajattu tiukasti kotiin, eli sen vapauden ja demokratian vastapainona oli hyvin.
tiukka roolitus naisille. Spartassa vuorostaan, niin Sparta oli lukumääräisesti pieni, ja valtio koostui sitä spartalaista eliitistä ja maata viljelevistä vasalleista, eli ne spartalainen eliitti oli niitä sotilaita, ja heillä oli sitten niitä alustalaisia, jotka viljeli sitä maata ja ruokki sen valtion. Spartassa pojat kasvatettiin sotilaiksi pienestä pitäen, ja se oli Ainakin tarinoiden mukaan tosi kova koulu heille. Spartassa oli myös ihan yleistä, että vauvat tutkittiin syntymän jälkeen ja sitten papit päätti, että voiko tästä kasvaa terve sotilas vai hylätäänkö tämä luontoon. Spartassa naisilla oli merkittävä asema ja huomattavasti parempi kuin Ateenassa.
Eli nainen pystyi omistaan omaisuutta. jollain tavalla päättämään sitten omasta elämästään. Kreikkalaiset kävi sotaa ja kauppaa tosiaan välimerellä. Tässä kuvassa on nyt kaksi esimerkkiä siitä, että miten sitä tehtiin.
Tuo kolmisoutu, mikä näkyy tuossa vasemmanpuoleisessa kuvassa, niin se on tyypillinen laiva tuolta ajalta. Ja mitä siinä on... Merkityksellistä ja huomioitavaa on esimerkiksi soutajat. Nimi kolmisoutu tulee muistaakseni siitä, että Airossa on kolme kaveria aina vetämässä. Ne soutajat olivat palkattuja, eli ne eivät olleet orjia.
Hyvän miehistön kouluttaminen oli ensiarvoisen tärkeää, että merisodan käynti onnistui. Vähän sen näkyy tuossa laivan keulassa, tuollaista metallista puskuria, mutta se ei näy kokonaan, koska osa siitä on veden alla. Ja merisodan käynti tuohon aikaan, niin siihen liittyi sellainen, että tuo kolmisoutu kiihdytettiin tosi kovaan vauhtiin ja sillä puskettiin päin vihollislaivaa niin, että sitten tuo pronssipuskuri rikko meni sieltä lankkujen.
ja teki reijän siihen kylkeen niin, että se upposi. Kun se oli tehty se reikä, niin soutajat peruutti siitä poispäin. Vasta roomalaiset oikeastaan teki merisodankäynnistä sellaista, että siihen liittyi sellaisia merisotilaita, jotka menivät laivasta laivaan.
He kehittivät siihen järjestelmän, mutta sitä ennen merisodankäynti oli puskemista, ja jousilla ammuttiin laivasta toisiin. Tuossa oikeanpuoleisessa kuvassa vuorostaan on sitten kreikkalaisen sodankäynnin. Se ei ollut oikeastaan pelkästään kreikkalaisten, mutta kreikkalaisilla hyvin tyypillinen tapa sotia, eli tuollainen keihäs falangi.
Se vähän alueellisesti riippuu, että minkälainen toi oli. Esimerkiksi makedonialaisilla nuo keihäät oli viiden metrin mittaisia ja kilpi oli olkapäähän nyörillä kiinnitetty ja sitten toisilla. Joukoilla esimerkiksi spartalaisilla oli kilpi vasemmassa kädessä tai toisessa kädessä ja keihäs toisessa kädessä.
Ja taisteltiin rinta rinnan sille, että noi keihät muodosti tollaisen läpipääsemättömän muurin. Kreikkalaisten uskonto oli hyvin moninainen ja monipuolinen. Tuossa vasemmassa kuvassa on kreikkalaisten pääjumala Zeus, joka oli ukkosen jumala, johon liittyy monenlaisia hauskoja tarinoita siitä, miten hän on muuttanut itsensä häräksi. Siellä on hienoja legendoja.
Tuossa oikealla olumpposvuoriossa kreikkalaiset arvelivat, että jumalat asuvat. Lipäätään tuohon aikaan, ajateltiin hyvin monella alueella niin, että Jumalat asuu vuorilla, koska ne vuoret on sellainen... Taivaan ja maan, ikään kuin missä taivas ja maa kohtaa, niin tuo vuoriajattelu oli hyvin yleistä tuohon aikaan. Kreikkalaiset kehitti tiedettä tosi pitkällä ja teki paljon merkittäviä uusia keksintöjä.
Tuossa vasemmalla on maailmankartta, joka meistä näyttää hyvin simppiä. yksinkertaiselta ja Sellainenhan se onkin, mutta idea siitä, että pystyttiin kuvaamaan tällaisia isoja alueita karttoina, oli tietysti uusi, koska ei ollut mitään satelliitteja eikä lentokoneita, vaan kartottaminen piti tehdä hyvin yksinkertaisesti vaivalloisesti merimatkoilla. Se oli merkittävä uusi tapa hahmottaa maailmaa.
Kreikasta tulee myös sana heureka, joka on koko ajan koko ajan. Muistaakseni tarkoittaa, että minä keksin sen. Siinä tämä henkilö, joka sen huikkasi, olisiko se ollut sitten Arkimedes vai Aristoteles, olen pahoillani, en muista tässä, mutta oli pohtinut sitä, että miten pystytään selvittämään, että onko joku kruunu täyttä kultaa vai onko siinä sekoite metalleja ja sitten sitä tilavuutta. Ei pystytty laskemaan, mutta tämä henkilö keksi, että sen esineen syrjäyttävä vesimäärä on sen tilavuus.
Ja siitä pystytään kaikenlaisten esineiden tilavuus sitten laskemaan. Ja sitä kautta pystytään myös selvittämään, että paljonko se painaa, että onko se puhdasta ainetta vai sekoite metaalle. Tuossa oikealla on antikytheran kone, joka on löytynyt sellaisesta...
merenpohjassa olevasta laivasta ja siitä ei ihan varmasti tiedetä, että mikä sen tarkoitus on ollut, mutta ilmeisesti kyseessä on ollut tällainen muinainen tietokone, jolla on pystytty tähtien ja muiden taivaankappaleiden liikkeitä sitten hahmottamaan ja on ollut aikaansa nähden äärimmäisen edistyksellinen lajit. Antiikin Kreikasta ei voi myöskään puhua ilman että puhutaan filosofeista. Ja tässä on vain muutama kuuluisa henkilö.
Filosofi oli sellainen ajattelija, mutta he olivat myös paljon muuta. Ja vähän riippuen siitä, mikä oli se kiinnostuksen kohde, niin sitten myös sitä tutkivat. Eli filosofit saattoivat olla matemaatikkoja tai lääkäreitä esimerkiksi sen lisäksi, että he olivat ajattelijoita. Tässä nyt esimerkkinä on Platon, joka ei olla ihan varmoja siitä, että oliko hänen se oppi-isänsä kuvitteellinen henkilö vai todellinen Sokrates, mutta Platonista esimerkiksi lukion ekalla opitaan Platonin luolavertaus, jossa hän ikään kuin rinnastaa tämän maailman siihen, että me ei voida saada meidän aisteella...
Todellisia mielikuvia, vaan ikään kuin me vaan katsotaan luolan seinälle heijastuvia varjoja siitä, mitä sieltä luolan ovelta näkyy. Aristoteles tuossa keskellä on kuuluisa Aleksanteri Suuren opettaja ja Arkkimedes tuolla ihan oikealla on kuuluisa matemaatikko, joka tässä tämän tarun mukaan asui Sisiliassa. Kreikkalaisessa siirtokunnassa, kun roomalaiset sen valloitti, tokaisi sotilaalle, että älä sotke ympyröitäni.
Sotilas siitä suuttuneena surmasi aristo-korean arkkimeedeen. Hän oli matemaatikko. Itse asiassa roomalaiset olivat hyvin harmissaan siitä, että hänet oli surmattu, koska he olisivat halunneet hänet elävänä.
Antiikin ajalta on paljon kirjallisuutta, jota käytettiin ihan vielä keskiajallakin tietokirjona, esimerkiksi lääketieteen oppaita, jossa ihmisruumiin nesteet jaettiin vereen ja mustaan sappeen ja keltaiseen sappeen ja oliko limaa neljäs ja arveltiin, että kaikki sairaudet johtuu näiden aineiden tasapainosta ja tämä pohjattiin tällaiseen antiikin ajan tietokirjallisuuteen. Tästä aiheesta. Eli antiikin aikana on tuotettu tosi paljon tietokirjoja, jotka on säilyttänyt asemansa tosi pitkään.
Siellä on myös ihan oikeanlaisia ajatuksia, toki monenlaisia hullujakin, mutta esimerkiksi matematiikan osalta tosi merkittäviä oivalluksia on jo tuolloin kirjattu ylös. Ilja Seodysse on vain yksi esimerkki näistä taruista, mitä tuossa... jo aiemmin mainittiin, eli juuri näiden tarujen kautta ehkä kreikkalaiset hahmottivat sitä, että miten maailma on tullut tähän pisteeseen, kun se on nyt ja mitä ennen on tapahtunut. Ja tämä runokokeilma, joka on Homeroksen kirjoittaminen, on yksi esimerkki siitä.
Antiikin taide, niin... Silloin luotiin ihan uuden näköistä taidetta, muun muassa veistoksia kivestä, marmorista. Ja sitten hyvin tyypillistä oli amforiin, eli ruukkuihin, joissa säilyttiin esimerkiksi viiniä, tehtyjä maalauksia.
Sitten vielä antiikin aikaan tietysti liittyy olympialaiset eli olympiankisat, jotka järjestettiin tuolla olympiankylässä joka neljäs vuosi. Silloin oli tällainen rauha ja kukaan ei sotinut tuohon aikaan ja ne jotka sinne tuli kilpailijat niin kisas ainoastaan voitosta. Eli voitto oli se mikä merkitsi ja siellä oli erilaisia lajeja joista toiset on tunnetumpia. Meille esimerkiksi kiekon heitto on hyvin samantyyppinen kuin nykyään.
Pituushyppy oli, mutta siinä käytettiin sellaisia käsipainoja. Sitten oli nyrkkeily, joka tehtiin ilman hanskoja. Sitten oli moniottelu, jossa aina lajikerrallaan jokku tippui pois.
Sen voittaja oli kaikista arvostetuin näissä kisoissa. Voittaja sai laakerilehden ja kummelissa sanottiin, että miehet kilpailivat alasti. Hellenistinen aika on antiikin Kreikan loppuaikaa, noin 323 ennen ajallaskun alkua.
Sitä edes Aleksanteri Suuren vallotukset Persiassa. Hellenismi sanana tarkoittaa idän ja lännen kulttuurien sekoittumista. Eli sellaista sekakulttuuria, jossa yhdistyi idän persialaisia vaikutteita kreikkalaisiin ja siihen vielä egyptiläiset sekaan. Sen seurauksena, että oli välimeren alue. Kreikka laistui entisestä ja Kreikka olikin pitkään sellainen niin sanottu yleiskielilingua Frankka tuolla alueella.
Sillä pärjäs olit missä tahansa, niin todennäköisesti suurin osa ihmisistä puhuu Kreikkaa, ainakin sellaiset, jotka joutuivat olemaan jollain tavalla kaupan kanssa tekemisissä. Ja sitten hellenistinen aika päättyi, kun roomalaiset teki omia vallotuksiaan tuolla välimeren alueella. viimeisillä vuosisanoilla ennen ajanlaskun alkua. Tässä on vielä vähän karttaa Aleksanteri Suuren vallotuksesta.
Aleksanterihan oli makedonialainen ja lähti tuolta Kreikan pohjoisosista liikkeelle. Hänen vihollisensa oli aika mahtipontinen persian. valtakunta, joka oli sulauttanut itseensä suurimman osan tuon alueen entisistä mahtivaltioista ja koppuutteli tuolla jo niin Intian portteja oli Indusvirralla asti.
Ja 7 korjaan, 9 vuoden aikana, niin korjaan 11 vuoden aikana Aleksanteri sitten vallotti tämän koko alueen. Tervetuloa. Egyptissä julistuttamassa itsensä jumalaksi ja faarauksi ja sitten jatkoi matkaa.
Ihan tuonne Intiaan asti meni ja tarina menee silleen, että Aleksanteri suuren sotilaat alkoi olemaan jo vähän kyllästyneitä tuossa vaiheessa. Sitten Aleksanteri joutui harmistuneena kääntymään takaisin ja tuolla palumatkalla hän sitten... kuoli mahdollisesti myrkytykseen, mutta voi olla, että myös ihan malariaan ainakin oireet vaikuttaisivat siltä.
Aleksanterin sotajoukko, jos tässä ei nyt ihan hirveän hyvin näy, tässä on pääasiassa niitä persialaisia sotilaita, koostui ratsuväestä ja kreikkalaisista hopliiteista ja muista. Eli nimenomaan tämä ratsuväen osuus oli merkittävä ja myös persialaiset käytti paljon ratsain liikkuvia joukkoja. Tämä kuva on sellaisesta. Aleksander Mosaikista, joka on löytynyt Pompeijin kaupungin raunioista.
Pompeija oli kaupunki, joka jäi tulivuoren purkauksen alle. Muistaakseni ehkä 1976 ajallaskunnan alun jälkeen, mutta en mene siitä vuosiluusta takuuseen. Aleksanderin kuoleman jälkeen valtio jaettiin Satrappi kuntiin.
Satrappi oli tällainen persialainen. ikään kuin kuvernööri-nimitys. Mutta sitten ne yhdistyivät isommiksi valtakuntiksi, jotka sitten sotivat keskenään. Ja näistä merkittäviä olivat nämä idän Seleukidit ja Egyptin Ptolemajokset esimerkiksi.
Nyt me eletään sitä noin 300 ennen ajallaskuun alkua. Kreikka hallitsee kreikkalaiset erilaiset valtiot. Hallitsee Egyptissä, ne hallitsee Arabian Niemimaalla, ne hallitsee Anatoliassa, ne hallitsee Kreikassa. Siellä on tämä hellenistinen kulttuuri voimakkaasti läsnä.
Samaan aikaan... Tuolla Korjan lännessä Rooman valtakunta alkaa heräilemään. Ja tuohon aikaan se on vielä suhteellisen pieni.
Ja tuossa 300-luvun aikana vallotti lähinnä alueita tuosta omasta lähiympäristöstään, eli tuon oman niemimaansa ja noita saaria, Korsika, Sardinia ja osia Sisiliasta. Silti siellä oli edelleen kreikkalaisia siirtokuntia, joista yksi suurimpia oli Syrakuusa, jossa myös se Arkkimeedes oli sitten kuollut. Mutta sitten jo reilu sata vuotta myöhemmin Rooma olikin paisunut ihan valtavasti ja sellaisten voitokkaiden sotien kautta, jotka erityisesti nyt kuritti kreikkalaisia.
Myös Afrikan pohjoisosissa vaikuttanutta Kartagoa, niin niiden kautta Rooman hallintaan oli jo päätynyt suurin osa välimeren alueesta. Oli vain ajan kysymys ennen kuin se vaikutuspiiri laajeni ja laajeni. Vuonna 117 jälkeen ajanlaskun alun se oli suurimmillaan niin suuri mitä tässä.
kuvassa näkyy ja mikä tuolla Britanniassa ei itse asiassa ihan loppuun asti edes näy, eli siitä vielä vähän ylöspäin. Ja viimeinen tällainen, toki toi partia, joka tuolla oikealla on, niin se toki jatkoi sitä Seleukidien perinnettä siellä, mutta viimeinen sellainen todellinen iso kreikkalais. Taustainen valtio, mihin katsotaan, että se myös se hellenistiinen aika päättyy, tai antiikin Kreikan aika päättyy, niin oli toi Ptolema, josta on Egypti, joka sitten vallotettiin siinä noin 30-luvulla ennen ajanlaskun alkua.
No, se, että roomalaiset vallotti myös Kreikan alueet, niin... Se ei kuitenkaan tarkoittanut kreikkalaisen kulttuurin häviämistä tai tuhoutumista, vaan itseasiassa se tarkoitti just päinvastaista. Eli tästä eteenpäinkin ja oikeastaan jo ennenkin tätä, niin kreikkalaisvaikutteet oli alkanut näkyä ja näkyy voimakkaasti antikiroman kielissä.
Esimerkiksi puhuttiin sitä kreikkaa. Vaikka latina olikin merkittävä kieli, niin kreikka oli silti sivistyskieli kulttuurissa. Taiteessa, uskonnossa, ynnämuun.
Eli roomalaiset apinoivat kreikkalaisia tosi monessa asiassa. Esimerkiksi Aleksanteri Suuri oli kaikkien roomalaisten suurien sotapäälliköiden. Eli ikään kuin roomalaiset ajattelivat, että he olivat kuitenkin sen Kreikan perillinen jollain tavalla ja sillä tavalla jatkoivat sitä ja arvostivat sitä kreikkalaista kulttuuria.
Jos otetaan ihan vain yksi tällainen esimerkki, niin tuossa vasemmalla on kreikkalaisten ukkosen jumala Zeus ja oikealla on roomalaisten ukkosen jumala Jupiter. Ja nämä kaverit on... ihan samasta puusta veistettyjä ja se johtuu siitä, että ne on käytännössä sama Jumala, mutta vähän eri nimellä. Eli jopa uskontoon asti kulttuurien sekoittumista tapahtui ja roomalaiset omaksuivat kreikkalaisia ajatuksia ja ajattelutapoja.
Näin! Se oli historia suomeksi aiheena Antiikin Kreikka. Ja tosiaan niin kuin mä alussa sanoin, niin ajatus oli se, että nyt tässä tiukalla etäopetusjaksolla, niin tässä olisi jonkunlainen paketti antiikin kreikan etäopiskeluun, ja siksi valikoin vähän sellaisia aiheita, jotka on myös niitä, mitä alakoulun historian kirjassa käydään. Se ei toki tarkoita sitä, että tämä video olisi varmaankaan mitenkään hyödytön sellaisellekaan, jotka ei ole just niillä alakoulun Antiikin Kreikan kursseilla, joko opettajana tai oppilaina, on varmasti, ja tämä on tosi...
Oli tosi iso paketti sitten loppujen lopuksi, yli puoli tuntia, mitä tähän sitten aikaa meni. Mutta toivottavasti jotain jäi mieleen ja toivottavasti tästä oli hyötyä. Olit sitten opettaja, oppilas tai ihan kuka vaan, joka tästä aiheesta oli vaan kiinnostunut.
Jos historia-aiheiset jutut kiinnostaa enemmän, niin pysy kanavalla, tilaa kanava ja seuraa sillä, että kuinka säännöllisesti ja epäsäännöllisesti tänne tulee uutta materiaalia. Yritän se antiikin Rooman saada tehtyä tässä jollain... aikaa, niin sais senkin materiaalin vielä nyt tälle keväälle, mutta mitään en lupaa.
Sitten täällä kanavalla on myös sellainen sisarohjelma kuin Historiaa suomeksi podcast, jota voi kuunnella muun muassa sitten Spotifyssa, eli jos tämä aihe kiinnostaa, niin sinne vaan sitten. Mutta nyt kiitos kun kuuntelit ja moi moi!