Tervetuloa historian luennolle. Tämä on ensimmäinen luentojakso ja tämä käsittelee luomista ja esihistoriaa. Eli käydään nopeasti läpi vähän mikä on tämä nykytieteen käsitys luomisesta ja esitetään siihen oma näkemys ja sitten mennään esihistoriaan. Mistä historiassa on kyse? Mitä on historia?
Historia on tietysti tiede, joka tarkastelee yhteiskunnassa jo tapahtuneita asioita. Tietysti sitä on muokattu aina sen mukaiseksi, mikä parhaiten on vienyt tiettyjä agendoja eteenpäin. Tämä tietysti tarkoittaa, että...
Virhemarginaali on aika suuri. Voittajat kirjoittaa historian. Historia jakautuu esihistoriaan ja historiaan sen mukaan, milloin kirjoitustaito on kehittynyt.
Tarkkaa tietoa tietysti meillä ei ole siitä, milloin kirjoitustaito on kehittynyt. Onko ollut muinaisissa kulttuureissa. Onko ollut esimerkiksi... Lemuria, Atlantis, Hyperborea.
Onko näitä kulttuureita ollut olemassa? Jos on, onko niissä ollut kirjoitustaitoa? Ei meillä ole sellaista tietoa. Sen takia kirjoitustaidon kehittymisenä pidetään ajankohtaa 3000 ennen ajanlaskun alkua suurin piirtein. Siitäkin voi olla erilaisia näkemyksiä, mutta tämä on semmoinen noin aika.
Tiede tietysti lähtee liikkeelle aina siitä, ja niin kuin historiakin, että joku on alkanut jostain. Ja meillä on käsitys tieteessä siitä, että on ollut alkuräjähdys. Eli tämä on tämmöinen tieteellinen näkemys, jolle ei sinänsä ole mitään faktaperusteita esitetty.
Tai on koitettu kyllä, mutta ei ainakaan mua ole vakuuttanut. Tämä on lähtenyt tosiaan siitä, että joku on vaan räjähtänyt. Olemattomuus on räjähtänyt ja siitä on alkanut muodostumaan tämä näkyvä universumi.
Ja maapallo osana sitä täällä meidän aurinkokunnassa. Maapallon jäästä tietysti on arvioita. Toiset sanoo sen olevan.
4,5 miljardia, toiset 4,6, joskus 4,7. Mä sanon, että en tiedä. Oli mitä oli, ihan sama.
No sitten tosiaan, tähän on tullut viime aikoina tämmöisiä vaihtoehtoisia näkemyksiä, jopa tieteen saralta. Ollaan alettu puhumaan siitä, että... Tai siitä mahdollisuudesta, että kaikki olisikin ehkä saattanut syntyä yhdellä kerralla. Puhutaan tämmöisestä holograafisesta todellisuudesta.
Tämä perustuu tietysti magnetismina tunnettuun ilmiöön. Magnetismi on kentän ilmiö. Ja luonteeltaan holograafinen. Vesimolekyyli on myös holograafinen. Holograafisuus tietysti mahdollistaa kaiken.
tiedon tallentamisen, siihen holograafiseen kenttään. Universumi on tietoisuuden luoma kenttä, tavallaan niin kuin tämmöinen rajattu tila, jota ympäröi ääretön vastatila. Voidaan siis puhua tilasta ja vastatilasta. No jos me lähdetään... Siihen, että mitä tämä luominen mahdollisesti nyt sitten voisi oikeasti olla, niin sekä tila että vastatila on älykästä energiaa.
Vastatilassa vallitsee korkein mahdollinen taajuus, joka tarkoittaa, että kaikki on välitöntä. Tietoisuus luo tilan, joka sisältää kaikki mahdolliset kokemukset ja ratkaisut. Tilassa on matalammat taajuudet kuin vastatilassa.
Tämä luo harhan ajan olemassaolosta. Eli kun tietoisuus menee tähän kenttään, jossa on matalampi taajuus kuin vastatilassa, tilassa on matalampi taajuus kuin vastatilassa, niin syntyy ajanharhan käsitys. No sit mennään tähän toiseen osaan ja käsitellään tässä esihistoriaa.
No aloitetaan tää esihistoria ja esihistorian tarkastelu tästä Jukatanin Niemimaalle oletettavasti osuneesta meteoriitista tai jostain vastaavasta. Tää oli siis noin 66 miljoonaa vuotta sitten. Tästäkään tarkkaa ajankohtaa on mahdoton sanoa. Joka tapauksessa tämmöinen oletettu meteoriitti on aiheuttanut sinne alueelle noin 200 kilometriä leveen ja 30 kilsaa syvän kraaterin. Tämmöinen tapahtuma on tietysti aiheuttanut lajien joukkotuhon.
No miten maaperä ja... Luonto palautuu tämmöisen tapahtuman jälkeen, jossa luonto on kokenut jonkun katastrofin. Me voidaan nähdä selkeästi kolme erilaista vaihetta. Ensin aktivoituu sienirihmastot, sitten tulee saniaiset ja perässä tulee muu kasvillisuus, puut ja... palkokasvit ja niin poispäin.
Sienirihmastot on siinä mielessä tosi mielenkiintoinen, ja tiede tietysti on tutkinut niitä, ja siellä on paljon asioita, joita ne tunnustaa, ja myös sellaisia asioita, joita ne ei halua tunnustaa. Sienirihmastot siis tulee ensimmäisenä. Ne on ensimmäisenä. tämmöisen tuhon jälkeen nousemassa. Ja sitten taas jos me mietitään, niin normaalissa lahoamistilanteessa ja muussa, niin sienirihmastot on viimeisenä paikalla.
Eli ne on tavallaan siinä elämän kiertokulussa koko ajan mukana. Sienen DNAn ja ihmisen DNAn välillä on niin paljon yhteyttä myös, Nämä ovat hyvin mielenkiintoisia asioita. Mitä me loppupeleissä ollaan? Mistä se elämä tulee? Miksi sienissä on niin paljon tietoisuutta avaavia ainesosia?
Miten ne kommunikoivat meidän kehon kanssa? Sienissä on paljon tutkittavaa vielä. No joo, mutta sitten tosiaan tulee saniaisvaihe, joka voi kestää siis tuhansia vuosia.
Saniaisvaihe tietysti edeltää tämmöistä luonnon ja metsän elpymistä. Ja sitten kun saniaisvaihe on kestänyt oman aikansa, niin sitten alkaa tulla muuta kasvillisuutta. Hernekasveja, palkokasveja, palmupuita, puita, puustoa.
Sitä myötä sitten pieneläimiä. Hyönteisiä on varmasti jo paljon aikaisemmin, mutta siis pieneläimiä ja sitten alkaa tulla isompia eläimiä, isompia nisäkkäitä. Eli ensin elinolosuhteet ja sitten eläinkunta. No mikä se ihminen sitten oikeastaan on?
Tämäkin on hyvä tarkastella tässä historian. historian luennolla, että mitä me oikeastaan ollaan. Mehän tutkitaan siis historiassa ihmisen kulttuureiden historiaa ja tällaista. Mikä on ihminen?
No, ihminen on, puhutaan henki-mielikeho-kompleksista. Mieli-henki-keho-kompleksi. Mä käyttäisin sanaa Tietoisuus luo mielen ja kaikki tapahtumat.
Mieli luo kehon, jonka avulla se voi kokea tapahtumia. Ja ihminen on näiden kokonaisuus. No miten se ihminen on kehittynyt? No meillä on tietysti evoluutioteoria ja sitten meillä on todellisuus.
Näiden välillä on tietynlainen jännite koko ajan. Me voidaan tietysti pyrkiä selittämään tieteellisesti kaikki. Me voidaan lähteä ajatuksesta, että...
Joo, me ollaan hiljalleen apinoisto muotouduttu. Ja sit me ollaan vaan tultu tällaiseen tyyppiin, missä me nyt ollaan. Mut mä haluisin, että me mietittäis, mikä oikeestaan luo elämän. Mikä luo ihmisen?
Päättyykö ihminen kuolemaan? Joo, kyllä. Ihmisen fyysinen keho päättyy kuolemaan.
Mutta päättyykö elämä kuolemaan? Jos ajatellaan perinteinen radiovertaus. Eli loppuuko se signaalin lähetys silloin, kun radiosta loppuu patterit?
Vai onko kyse siitä, että se vastaanotin ei ole enää kykenevä? toistamaan sitä signaalia. Eli kyllähän me tässä jo todetaan itsekin se, että kyllä se signaali jää varmasti olemaan.
Ja sama on elämän kanssa. Tietoisuus on tämä signaali. Se on se elämä.
Se on ykkösiä ja se on nollia. Se on ollut olemassa ennen kehoa ja se on se, mikä jää kehon jälkeen olemaan. No mikä tämä keho sitten loppupeleissä on?
Keho on tavallaan illuusio, jonka avulla me koetaan tätä niin sanottua fyysistä todellisuutta. Tämä tietysti tarkoittaa sitä, että meillä on aina paras mahdollinen keho, joka sopii siihen aikaan, paikkaan, siihen tilanteeseen. Elämä on aina vuorovaikutusta ympäristön kanssa.
Kun ympäristö kehittyy, niin myös elämä kehittyy monipuolisemmaksi. Jos maapallo sisältäisi pelkkää vettä, niin elämä keskittyisi sen veden ympärille. Siksi meillä on aina paras mahdollinen keho, joka vastaa sitä ympäristöä, missä me... Missä me eletään, missä me koetaan sitä elämää. Me voidaan mennä arkeologisiin löydöksiin ja todeta sieltä, että kädellisiä on ollut olemassa miljoonia vuosia.
Ja tällähän tietysti evoluutioteoriaa on selitetty. Tutkimuslinjahan on lähtenyt... Hakemaan tosiaan ihmisen kehitystä, orankeista, jotka on siis ollut varhaisimpia arkeologisia löydöksiä 14 miljoonaa vuoden takaa.
Ja sitten niistä on kehittynyt korilloita, joita on löytynyt 10 miljoonaa vuotta vanhojakin. Simpansseja, 7-8 miljoonaa vuotta vanhoja arkeologisia löydöksiä. No sitten tietysti kaikki aina kiinnostaa, mistä ihminen on lähtenyt.
Alkukotinahan on pitkään pidetty Afrikkaa, mutta arkeologiset löydökset esimerkiksi Pulgaariasta ja Kreetalta kuitenkin vesittää tätä teoriaa. Kreetalta ja Pulgaariastahan siis on löytynyt ihmisapinoiden jäänteitä, joiden ikä on ollut yli seitsemän miljoonaa vuotta. No jos me tullaan sitten tähän Pleistoseenikauteen, joka on siis piloseenikautta seurannut ajanjakso, joka alkoi tuossa noin 2,6 miljoonaa vuotta sitten, niin tähän aikaan tosiaan meille osuu nämä viimeisimmät jääkaudet. Ilmasto on siis viilentynyt jo tuossa piloseenikauden loppupuolella. Tavallaan niin kuin maapallo on alkanut valmistautua jääkausiin.
Jääkaudet tarkoittaa siis sitä, että välillä on jäätiköitymisvaiheita ja välillä on sitten tämmöisiä lauhoja välivaiheita. Välivaiheena siitä käytetään nimeä interglasiaali ja tällä hetkellähän me eletään tämmöistä interglasiaalin aikaa. Viimeinen jääkausihan... päätty tuossa noin 11 500 vuotta sitten.
No ihmisen nykyisen kehotyypin kehitys osuu myös tähän Pleistoseenikaudelle. Kehotyyppi seuraa käytännössä siis aina sitä ympäristöä. Esihistoria tietysti jaetaan kivikupari, bronssi ja rautakauteen sen mukaan, että mistä materiaaleista on... valmistettu työkaluja, esineitä ja aseita. Kivikausi sitten taas voidaan nähdä paleoliittisena, mesoliittisena ja neoliittisena kivikautena.
Tämä paleoliittinen kausi on sitten taas jo niin pitkä, että se jaetaan varhais-, keski-ja myöhäispaleoliittisen kauteen. Tämä nykyinen kausi, mitä me eletään, on geologisessa näkökulmassa. Holoseenikausi.
Ja holoseenikausi on alkanut noin 11500 ajanlaskun alkua ja jatkuu edelleen. Tälle kaudelle tietysti osuu nykykulttuurin kehitys sillä tavalla, kun me se ymmärretään. Se ei ota huomioon tietystikään mahdollisia vaikutteita Atlantiksesta, Lemmuriasta tai Hyperboreasta tai muista mahdollisista aikaisemmista. kulttuureista. Kirjoitettu historia on tietysti tältä kaudelta.
Jos lähdetään tarkastelemaan sitä, että miten tämä kirjoitettu historia on lähtenyt muodostumaan, niin meidän pitää mennä Anatoliaan. Anatoliassahan siis on ollut elämää tosi pitkään. Varmasti niin kuin... Pidempää kuin mitä historia vielä myöntää pitkään aikaan. Tai ei voi tietysti tietää, ihmeitä voi tapahtua.
Mutta esimerkiksi tämä Kostenski-luuranko, joka on 36 000 vuotta vanha, niin se ei ole kovinkaan kaukana loppupeleissä maantieteellisesti tästä Anatolian alueesta. Eli tämä Anatoliahan on siis tämän nykyisen Turkin alue. Mä en todellakaan pidä mitenkään mahdottomana sitä ajatusta, että ihmisiä on ollut ja kierrellyt ja asunut pitkin maapalloa. Köpekli Tepe on yksi, joka on siis tästä Anatolian alueella ja siis Eufratin kupeessa. Siis tämmöinen rituaalikulttipaikka.
Mahdollisesti jotain uudelleen syntymisseremonioita. tai muuta vastaavia, niin se on ollut yksi tämmöinen tekijä, jota tiede on nähnyt pysyvän asutuksen edesauttajana. Tämän ikä ei ole tarkkaan tiedossa.
Arviot vie tuonne noin 9500, 8500 ennen ajanlaskun alkua. Se olisi siellä main rakennettu. Mutta niin kuin sanottu, niin nämä on arvioita.
Mä en ite usko siihen, että tämmönen köpekli tepe olisi se varsinainen syy siihen, että asutus alkaisi muodostumaan kiinteämmäksi. Tähän on tietysti liitetty tää katal höyjuk, joka on tossakin tietysti väärin. Kirjoitet. Mutta sillä nyt ei ole mitään väliä.
Mutta tämä joka tapauksessa oli tämmöinen kaupunkimainen asuinalue Anatoliassa noin 7500 ennen ajanlaskun alkua. Ja tavallaan ne on linkitetty yhteen tämän Köpekli-Tepen kanssa. Ensin olisi tehty sitten tämä tämmöinen rituaalipaikka.
Ja sitten vasta sen jälkeen olisi alkanut muodostumaan tämmöisiä kiinteitä asutuspaikkoja. Mä itse ehkä näkisin, että se menisi pikemminkin päinvastoin. Että ensin on jonkinnäköisiä asutusalueita ja sitten aletaan muodostamaan jotain rituaalipaikkoja.
Mutta mene ja tiedä. Joka tapauksessa... Katalhöyjukissa oli joidenkin arvioiden mukaan jopa 2500 asukasta.
Eli voisi sanoa, että tämmöinen kohtalaisen kokonen pieni kylä, kaupunki. Mitään faktakäsitystä siitä ei siinä mielessä ole, että minkälainen se on. Tietynlaisia näkemyksiä on, että siellä ei ole ollut katuja, ei toreja, ihmiset ovat elelleet asuntojen katoilla ja niin poispäin.
Tässäkin on tietysti virhemarginaalin mahdollisuus olemassa. Nämä ovat tietysti arkeologisia löydöksiä ja siinä mielessä ihan luotettavan oloisia. Mutta viljelykulttuuri on yksi, mikä olisi täältä. Katal-Höjukista lähtöisin. Suomessahan on myös löytynyt näitä aika vanhojakin viljelykulttuurin arkeologisia todisteita, tai arkeologisia todisteita siitä, että täällä on ollut viljelykulttuuria jo tuhansia vuosia.
Siinä mielessä on hyvin kyseenalaista sanoa, että että viljelykulttuuri olisi vaikka just lähtöisin täältä Anatoliasta. Mä en ainakaan itse voi vahvistaa sellaista. Mutta se on se perinteinen käsitys, että se olisi lähtenyt Anatoliasta ja sieltä siirtynyt sitten Eurooppaan.
Sen sijaan sitten ajatus siitä, että Anatolian alueelta ihmiset olisivat siirtyneet Mesopotamia on mielestäni hyvin mielenkiintoinen. Jos seurataan arkeologisia löydöksiä, niin tästä voisi muodostua looginen jatku. Eli samaa kansaa, näkisin näin, on siirtynyt. Anatoliasta Mesopotamiaan, ja tämä on nimenomaan ollut tätä samaa sumerin kulttuuria.
Ja sumerhan on alue siellä, jossa on sitten tämä kulttuuri alkanut kehittymään tieteen mukaan silleen, että siitä on tullut niin sanotusti ensimmäinen korkea kulttuuri. Sumerilla tai sumerilaisilla ja täällä Mesopotamian alueella alkoi muodostumaan kaupunkimaisia yhteisöitä, jotka loi verotusjärjestelmiä. Verotusjärjestelmän pohjana tietysti oli kirjanpitojärjestelmä, jolla pysyttiin kärryillä näiden raaka-aineiden määrästä ja tuotannon määrästä.
Täällä sitten oli käytössä näitä savitauluja, joissa oli tämmöistä kuvakirjoitusta. Kuvakirjoituksesta kun me puhutaan, me puhutaan piktogrammeista. Eli piktogrammihan on siis kuva, joka edustaa jotain tiettyä asiaa. Tässä tapauksessa edusti hyödyket.
Sitten kun oli pisteitä näissä... Savitauluissa ne edusti lukumääriä. Tätä tapaa kirjata asioita kutsutaan rebus-kirjoitukseksi.
Rebus-kirjoitus tarkoittaa sitä, että merkki on jonkun äänen symboli. Eli tehdään kuvia ja niistä sitten muodostetaan äänteitä, sanoja. Egyptissähän oli samankaltainen kehitys meneillään ja hieroglyfit perustuu tähän Rebus-kirjoitukseen.
Narmerin paletti on varmaan tunnetuin tämmöinen hiekkakiveen veistetty kuvakirjoitus. Tämähän siis kertoo tästä kuningas Narmerista, joka vallotti Niilin suistoalueet ja josta sitten tuli Egyptin. ensimmäinen fooro. Näihin nyt perustuu nämä Serabit el-Khadimin ylängöiltä tehdyt löydökset, eli nämä varhaiset aakkoset. Ja tästä me päästään kirjoitustaidon kehittymiseen, josta sitten alkaa varsinainen historia.
Mutta siihen me mennään ensi kerralla. Nyt ollaan käyty vähän tätä esihistoriaa läpi ja mennään seuraavan kerran sitten varsinaiseen kirjoitettuun historiaan.