niin ollaan jatkamassa lonka-aluetta. Päästiin eilen siihen kuadrisepsifemorikseen, otettiin sen osia ja nyt sitten jatketaan siitä eteenpäin. Tensiofaskealankäynä ja Sartorius, tämmöinen pari, jotka siinä maksimaalisesti lonkallisesta ospukseesta lähtee tuollain vieretysten.
Seuraavaksi edelleen ollaan siellä niissä lihaksissa, jotka lomkaavat refleksioon. Sensor-vaskija on semmoinen, mistä paljon käytetään kliinisesti, TFL-lyhennettä, mikä varmaan eilenkin vilahti jossain diassa, mihin kirjoittelin. Se on tässä sivulla oleva lihas.
Eli lihasmassallisesti. Sillä on pieni lihas massassa tuossa sivussa, mikä sitten jatkaa kalvorakenteen kautta. pitkälle, aina tipi ja hipula seutuville asti.
Siellä on täällä lateraalisesti ja sitten sartorius, kun eilen jo vähän tutustuttiinkin, edestä kulkee poikin tai reiden yli, eli lähtee täältä tavallaan lateraalisesti. Oikealta puolelta kuvakin. Lateraalisesti se kiertää koko reiden ympäri, menee polven takaa, käytännössä liikeakselin takapuolelta, ja sitten taas tulee tänne etupuolelle tuossa tibiassa.
Eli tällainen jännänmallinen, ästänmallinen, eilen taisin sanoakin, että tämä on tuollainen elimistön pisimpiä lihaksia, jos ei pisin. Ja tässä sitten irrallisena esitettynä tuo pinnallinen lihas, tavallaan kolmiolotteisesti sellaisiksi. Se näyttää omaiselta hassuilta tuossa, niin kuin se olisi ilmassa jotenkin kuvassa.
TfL-n... Riko insertio asioita sitten ensin. Eli täällä kuvassa jälleen on Rikoa tuossa insertiota. Sitten meidän pitäisi niitä punktioita. Voinko unohdella ottaa se kirja, että olisi pitäisi samalla vertailua niitä painoksia.
Mutta unohdinpa sen. Eli eilen jo käytiin näitä spiinoja läpi. Spiina Ilja Kanteri on superior. Oli tässä tämän kristan edessä oleva nypylä. Vaan siitä ihan vierestä. Joidenkin lähtevät itse mukaan siitä, mutta kuten tässäkin kuvassa esimerkiksi on, ja muistaakseni Sopottakin puhuu siitä, että se lähtee siitä tavallaan sitä kristaa vähän taaksepäin, pieni matka.
Tuossa on aika leveäkin tällä kaverilla, joka tuossa videolla on avattu, niin se alue, mistä se lähtee. Sitten siitä spiinasta, ihan siitä spiinasta kristaharjannetta taakse tai posteriorisuuntaan. Sitten tosiaan siinä on sellainen lyhyt massa vassallisesti tässä ylhäällä.
Pitkällä kalvojänteellä, jonka nimi on Tractus iliotibialis, englanniksi se tuossa kuvassa. Eli koko vaalea kalvorakenne on osa reiden ympäri kulkevaa kalvorakennetta, fasciaa, kun fascialatae, siitä lihaksen nimi tensor fascialatae tulee. Sen rooli on paljon olla mukana muita lihaksia ja niiden toimintaa tukevassa. Se kiristää sitä kalvorakennetta, joka siinä reiden ympärillä on, ja sitä kautta sitten avustaa tavallaan ne puittelihasteet työskentelyyn. Se sitten lihaksena ihan pystyy funktioitakin tekemään.
Oletteko te kaivelleet näitä nyt esille? Mitäs funktioita ne tämmöiselle lihakselle kirjattaisi? Aloitaisiin, on lonka jotain.
Henna, abduktio, jep. Niin kuin sanoin, niin näiden reiden alueiden, miksei pakarankin alueen lihaksia. Sivulla kun se tuossa sijaitsee, niin abduktio on aika selvä. Se on sen verran edessä, että se, jos ajattelette flexio-ekstensiosuunnasta, jos ollaan flexori tai ekstensori, flexoreissa me nyt ollaan, niin siksi se täällä on flexio, abduktio, entäs sitten vielä, josko se kiertää jotain.
Sisäkiertoa sinne usein kirjataan, mutta tämäkin on sellainen, että se vähän vaihtelee. Se laitetaan Gluteus mediuksen kanssa pariksi, että Gluteus medius olisi siellä se ulkokierto ja tämä olisi sisäkierto. Mutta se on niin hassin lain linjalla, että se ei ole ainakaan mikään voimakas kierto, mutta on se siellä kierros.
Lyhytmassa lihaksena, sitten tällä pitkällä traktusiliottinpiaallisella kalvonrakenteella aina sinne tibiaan asti, fibulan päähän asti, tänne kondyluksessa. Titiössä. Täällä jos fysioterapiaa taas miettii, mitä se sisältää tai miten tämä voisi tulla vastaan, niin jos on jääkiekko, maalivahti, jolla on asento olla polvet yhdessä ja kyykyssä, niin se saattaa olla sellainen, joka kiristää paljon tätä kalvorakennetta. Silloin se voi olla semmoinen hyvinkin... Hyvinkin selvästi tuntuva, selvä, rajainen kalvo löydettävissä jostain reilistä.
Sitten kun meillä alkaa ne palpaat, niin voidaan tutkiskellakin, että keneltä me löydettäisiin sitä selvästi. Noin. Pääsääkö te mukaan? Saitte kirjattua aurinkoita ja insertioita ja punktioita, tai sitten ne oli kirjattu jo ennen? Joo, kukaan ei uskalla kommentoida.
No, ei. Tuleeko tuppero siittaakseen tuohon tibiaan vai tuleeko se vaan kaputtiin? Sitä voisi kuvata ehkä kondyluksena, lateraaliseen kondylukseen.
Sipulan päähän riippuu vähän millä lailla se kalvo sinne sitten enempi ottaa kiinni. Sitten se sartorius. Se lähtee pienemmästi siitä spina iliaca anterior superiorista. Jos TFL lähti siitä tänne tavallaan lateraalisuuntaan, niin sitten saattaa jatkaa matkaansa ikään kuin tuonne mediaalisuuntaan.
Eli oriltaus tuolla yläkuvassa, spina iliaca anterior superior. Ja insertio on vähän lähde taas, tai sellaiset painoksetkin Sopotassa vaihtelee sillä lailla, että se voidaan puhua, että se on tuperositas tibien medialipuolella. Tuperositas tibien oli se tibiassa oleva luiden kystyrä. Sen tähän medialipuolelle joku puhuu kondylusmediaaliksesta. Joka tapauksessa tähän medialisyrjälle tibian proksimaaliosiin.
Nyt tässä on lihas, joka kannattaa tavallaan miettiä sitä kulkua, kuten äskenkin tuossa puhuin. Kuten olen pyytänyt teitä opiskelemaan, aurinkot ja intertiot ja sitten funktiot. Kulku on myöskin sellainen, mikä joissakin lihaksissa on hirveän merkityksellinen, niin kuin tässä nyt. Jos ajattelee sen lihaksen kurun vaan suoranvimaisesti vaikka tuossa, noiden kahden pisteen välille, niin muodostuukin väärä kuva siitä, mitä tämä lihas tekee.
Jos Sartoriuksia ajattelee suoraan tästä tuonne jalatöydälle. Suoraan tuonne, niin tavallaan menee väärin tuon polven osalta. Lonkan osalta menee ihan fine, mutta se kulku, se mikä oli siinä piirroskuvassa, minäkin nostin taas lisää käsiä. Se menee tosiaan poikittain tänne reiden yli, ja sitten kiertää tuolta polven takaa ja palaa tähän etupuolelle.
Tämä kulku tässä täältä polven takaa on se pointti, kun mennään funktioihin. Lonkassa tämä lihas on fleksori, obduktori, ulkorotaattori. Se muistaa hyvin semmoisesta, kun sen suomenkielinen nimi oli räätälilihas. Joskus ainakin ennen maailmassa räätälit on istunut ristiinistunnassa, ja siinä on silloin fleksiossa, abduktiossa, unkokiedossa. Polven osalta se kulku oli merkityksellinen.
Jos ajattelet sen liian suoraviivaisesti, niin tällä lailla kulkiessaan tämä olisi polvessa ekstensori, eikö se olisi kiinni. Mutta kun se kulkee sidekudokset, pitää sen täällä polven takana, niin nyt on kaikki polvessa fleksori, suuntarilihas. Eli kulku on nyt merkityksenä, että osaa miettiä, osaa vaikka selittää, että se kulkee tuolta polven takaa, polven liikeakselin takapuolelta, jolloin se saa aikaan polvessa fleksiota. Laita vielä omaa jalkaa, niin sen niin sitten hahmotatte sen vielä paremmin. Eli menee ristiin polven takaa ja sitten palaa takaisin tuohon etupuolelle.
Niin kuin sanoin, se vähän vaihtelee. Tuperustastipie on siinä tuossa, se tulee sen mediaalipuolelle, ollaan ihan siihen kiinni. Tai sitten jotkut kuvaavat sen tosiaan sillä, että se on kondulus mediaaliksessa. Eli funktiot oli lonkassa, fleksio, abduktioulkokierto ja polvessa sitten sitä fleksiota. Varmaan kolme kiertoliikkeitäkin sinne saattaisi saada aikaiseksi.
Nyt ollaan käyty tätä lonka-aluetta ja sitä ingvinaalilikamenttialuetta, niin laitoin tähän tämmöisen, miten se nyt menikään. Se ingvinaalilikamentti oli se likamentti, joka rajaa tartalon ja alaraajan toisistansa. Se oli sellainen ligamentti, joka ei suoranaisesti mitään liikettä rajoitaisi, kun se on pahden luvu välillä, joka on luutunut tässä kohtaa jo yhteen. Tällä ei ole mitään semmoisia juttuja, mutta tämmöisenä maamerkkinä, raja-aitana, se voisi ajatellakin.
Tässä kuvassa nyt poikkileikattuna on ne iliopsuoksen lihakset, mitkä täältä alta kulkee. Siinä on se eminintti ja iliopupiakka, mikä tuossa tavallaan nyt alla on, niin sitten sieltä tulee tuolta vasemmassa reunasta, jonne löytyy se lihaksidens. kulkuaukko, se kutsutaan lakunamuskuluurum, joka tulee ilioksuos ja sen rinnalla nervus femoraalis. Eli tuolla, en ite käy minä kunnolla nähä, mutta tuosta tulee tämmöinen poikkiseinä, eli täällä on se varsinainen ligamentum inguinaale, ja se haarautuu tänne alas kohti loukkaa ruuta, tämmöisellä omalla pikkulikamentillansa sitten vielä.
ja tekee tuonne kaksi aukkoa, mistä läpi voi päästä rakenteita. Lateraalisesti menee lihas, iliopsuos, ja siellä se järvessä nervus, femoraalis. Sitten tuossa mediaallisemmin on tuommoinen lakunna vasorumiksi kutsuttu, viittaa verisuonistoon tuommoinen sana, ja sieltä tulee tuo sininen ja punainen putki, ne on arteria ja veena, femoraalis. Siinä on meillä esimerkiksi paikka, mistä tunnustella pulssia.
Ai, olin laittanut tuonne... Olen muistanut, että oliko minulla tuo arkkus. Eli arkkusidiopektineus on tämä kaari, joka siitä tänne alaspäin lähtee menemään. Tuo on arkkus. Ja sitten tuo varsinainen inguinaali-ligamentti tuolla kulki tuosta spiinan.
Eli tämä on teidän superiorista. Aina sinne tuun per kulun pupikumiaasti. Sitten kun me noita hermoja tarkemmin vielä käydään, niin tässä on merkityksellistä tuo hermakulku vähän. ja työskentelyn kannalta. Nyt jo tämmöisiä knoppeja sinne, että tuossa se kuljiskilee niusessa.
Se on seuraava kurssiasia. No sitten, mediaalisia lihaksia, albittoreita. Täällä on tämmöinen rakenne, että mennään aina syvemmälle ja syvemmälle.
Syvemmälle löytyy monessa eri kerroksissa lihaksia, mitä enempi tuosta riisutaan tavaraa pois. Eli tässä on nyt semmoinen ehjä. Siinä on vaaseiho ja ihon alaiskudotettu pois. Sieltä löytyy krasillislihas, joka on täällä kaikkein reunimmaisin.
Voikkalihas, muistaakseni. Se menee tuossa pippusen polven takana ja kiinnittyy sitten tänne samoille seuduille kuin mitä se sartto-riho säski. Eli tuo oli krasillista. Seuraavana adductor longus. Se on eniten esiin tuleva adduktori sieltä, mikä on helppo löytää esimerkiksi.
Pommahtaa oikein melkein siitä käsiinsä, kun vaikka asiakas makaa selinmakulla ja kannattelee raajaa abduktiosuunnassa. Se lihas, joka siitä selvästi nousee ylös, on adduktorilongus. Pinnallisin näistä adduktoreista.
Sitten vielä löytyy tuolta, tuo kolmio on pektineus. Sitä nähdään nyt tässä vain, osa se jatkaa tuonne taakse. Kaikilla näillä.
Rasinsa-ainoa, joka jää selkeästi tähän mediaalipuolelle, kulkee siinä koko matkan. Mutta muuten nämä adduktorit tavallaan, tyyppi tämmöinen yleisperiaate on, että ne kiinnittyy tänne näihin ramoksiin, os pupiksen ja os issin alueelle, ja sitten hyvin tyypillisesti tänne femurin takapuolelle jollain tavalla, joko sinne linea-asperaan tai sitten sen linea-asperan yläosassa, niin kuin tämä pektineus, niin se menee sinne niihin tiimalasin toiseen päähän, mitä eilen katsottiin. ja ne on pektineus.
Eli sellainen yleislogiikka siitä. Ja pinnallisimmat tässä. Pektineus, adduktiolongus ja rasileus. Ja adduktiota yhdessä tekevät. Nämä seuraavaan kerroksena, eli nyt siinä on adduktiolongus leikattu poikki, ja pektineus on tuossa edelleen paikallaan.
Eli pektineus löytyy tuosta, missä se lukee. Tuolla. Sitten tulee adductor magnus ja previs. Previs suoraan siinä longuksen alla ja magnus tulee pikkusen alemmas. Magnuksessa näkyy nyt toinen osa.
Eli tuo hiatus, adductorius. Hiatus tarkoittaa porttia. Tässä adductor magnuksessa on kaksi kiinnityiskohtaa siellä peemurin puolella.
Me nähdään toinen tässä jänteinen osa, joka tulee sinne tulperkuun. kulmaadduktoriumia, joita luisena rakentajana tutustuttiin eilen. Ja sitten siinä näkyy, nyt mä viirrän päälle, niin näkyy paremmin. Eli tuommoinen pieni musta aukko, mihin toi sininen, se on myös vihreä toi väri, vihreä nuoli näyttää, niin siinä on semmoinen pieni reikä, joka on aidosti vähän suuremmin kuin otettaisiin siitä kvadrisepsioen morislihasta vielä pois.
Siinä on semmoinen aukko, josta taas verisuonihermorakenteita saadaan kultana. Eli tämmöisiä lihaksisia aukkoja ollaan törmätty myöskin luisiin aukkoihin. jonka kautta sitten verisuonia esimerkiksi kulkee tai hermorakenteita. Tää nyt sitten jo vilisee niitä, joihin ollaan matkalla sitten myöhemmin.
Edelleen kun otetaan sieltä nyt sitten se pektonius ja äskeinen antut revis pois, mennään vielä syvemmälle, niin sitten siinä näkyy nyt kokonaisuudessaan se magnus. nyt nukee tai ei ehkä, voisi vieläkään sanoa kun se menee reiden taakse, mutta nyt se kun portti on tuossa paremmin näköisellä ja koko leveä massa tuolta, sitä se magnustaa kohtaan on tuo suurin osa tuosta ja piirsin toisen reunan, piirtäisiin vielä toinen reuna sinne, eli sitten löytyy vielä tällainen adductor minimus. Täällä on ollut jollain putkipäällä, kun näitä on nimen nähdäks vaan adductor, sitä tätä ja tota niin on päästy helpommalla siinä kohtaa.
Massallisesti niitä näyttää siellä olevan paljon ja tavallaan monta lihasta. Ja tota niin ne kuitenkin, jos tänne jotain vaurioita tulee esimerkiksi adductor, niitä joutuu pelistä pois, niin ei ole mikään maailman suurin haitta kuitenkaan lonkalle. Se on jotenkin yllättävää, kun niiden massallisesti määrällisesti on tossa niin paljon. Tarvitsee olla aika suuret voima-alennukset prosentuaalisesti ennen kuin se vaikuttaa siihen, että tuonkaan käyttö hankaloituisi.
Näihin adduktoreihin liittyy yhteinen insertioalue Tibian gondilusmedialiksen alapuolella. Nyt on polvealuetta siinä kuvassa. Mistä päin katsottuna?
Lateraali tai oikeastaan se vastakkainen. mediaalipuolelta, eli oikea raaja ja tältä puolelta, patella siinä edessä. Näiden adduktoreista tulevien osa, ei se nyt itse asiassa ole yksi adduktori, mutta kuuluu tänne mediaalipuolelle, niin se tähän otin mukaan. Kolme lihasta muodostaa tämmöisen yhteisen, läheisesti kiinni toisiaansa oleva insertioalue, missä on se sartorius mukana, mikä äsken katsottiin, se on tämä suikero tuossa.
Sitten on... Itsekin katsoin tuolta isosta kuvasta, kun lasit ei riitä täällä kuvassa. Ei.
Menni vähän ohi. Pitäisi ottaa pois. Eli siinä seuraava jänne. Jänteistä näkyy paremmin. Sitten vielä semitendinousus on tuolla treiden takaa oleva lihas, johon me ollaan vasta matkalla.
Tuo välissä oleva lihas, ei tähän kuulu se kiintyä tuonne polven taakse. Eli kolme lihasta, sartorius, glasiilis ja semitendinousus. Niillä on tuonne yhteinen jänteinen alue tässä polven mediaalipuolella.
Tuperus ja tibio jälleen tuossa. Ja siihen nämä jänteet muodostaa tämmöisen kolmikon. Jos en väärin muista, niin tuolla hanhen jalka. jonkun osa elukan ankan tai haaleen piukku.
Jalka, räpylä ilmeisesti on ollut siinä jollain mielessä, joko tätä on nimennyt. Se tarkoittaa jänteistä aluetta polven medialipuolella. Se on lisätuki.
Ollaan ruvettu niveliä käymään läpi ja miettilään sitä, miten tukea saa nivelet. Polvessa on medialipuolelle tuleva lisätuki. Voidaan tätä vielä tarkastella lisää polven osalta. Se on siellä niissä insertioissa mukana. Siksi otin sen esille.
Eli pes anserinus ei ole mikään luinen kohta siellä tipiassa, vaan se on tuo kolmen jänteen muodottama yhteinen, läheisesti toistensa vieressä oleva insertioalue, jotka kiinnittyy yhdessä siihen tuperustas tipien viereen tai sitten siihen tipian kondiluksen alueelle. Riippuu vähän, mitä lähdettä lueskelet. Nyt tämä minun piti nimenomaan katsoa, mikä se sopotaan uusimman painoksen selostus oli, ja unohdin sen kirjan ottaa.
Onko jollain sillä, että saadaan tähän tietoa? Niin, mitä uusin painos sanotaan. Näyttää olevan, että heillä on niitä uusimpia vielä enemmän.
Joitakin ne piaskut painoivat. Insertio, ota vaikka chartoriuksesta. Insertio, piankeri ja sitten supervisuaalisesti.
Tarkoittaa sitä, että se on ylin jänne siinä pesäansereunuksessa. Eli se on ottanut siihen kondilusmediaaliksi, kiinnittymiseksi. Sitten kun ruvetaan käymään noita lihaksia läpi, niin tässä on jo vähän riisutumpi versio siitä. Trasilis, jälleen siinä se kaikkein mediaalisin tämä ohut tässä hoikkalihas, muistaakseni onkin suomeksi, niin vähän liian pitkälle. Addoctor magnus oli se suuri tuolla.
Longus on siinä nyt leikattu poikki. Pectineus oli tuolla. ja previs on tuossa aina, mutta jos se pitäisi olla minimoista, eikä puuttuu, niin se olisi hassu.
Siinä on tavallaan yksi lihas puuttunut. Previstä ei ole mielestäni mitään osaa sijoittaa. Voidaan kurkistaa tuo kuva vielä uudestaan, palaan siihen. Siirrytään minimuksiin tuolla Magnuksen yläkuvalle. Mennään palakerrollaan, niin siitä päästään eteenpäin.
Eli krasilis. Jälleen täällä yläkuvassa punaisella orikot. Tässä insertio. Ja sitten mieti sitä kulkua. Oliko siinä jotain erikoista?
Ei aina kaikissa lihaksissa ole, mutta joissakin. Joka tapauksessa kannattaa miettiä, että missä se nyt onkaan. Onko se mediaalipuolella vai onko se pinnallinen, onko se syvällä olevassa.
Sitäkin tämä kulku voisi tarkoittaa. Ja sitten ne funktiot. Jälleen tämmöinen kahden nivelle ylittävä lihas. Eli on tuolla synfryysispupikan heti siinä vieressä kiinni.
Ja sieltä jatkaa kokoutu mediaalireunan. Ihan aika lailla suoraviivaisesti tuonne tipiaan asti, eli ylittää kolmenkin siellä. Tämä oli nyt yksi niistä pesäansäriinoksen jänteistä.
Eli Convirus Mediaalis oli todennäköisesti tälläkin sitten loogisesti sen uuden painoksen kiinnittyen. Ei tuu tuommoista mutkaa sinne sen kummemmin tuohon jänteeseen. No Anttuk, tuo tietenkin.
Siihen se pystyy varhaisten vaikuttamaan. Sitten kun se on tuolla tuon verran edessä kiinnittyneenä, niin se pystyy varmaan hiukan auttamaan lonkafleksiossa. Polvessa kuitenkin sillä lailla takana kulkee, että se pystyy siinä olemaan mukana, mutta ei voimakkaasti.
Meillä on paremminkin sijoittuvia lihaksia. Adduktionäistä nyt ehkä voisi ajatella, että on sellainen voimakkaan selvinnyt. Sitten se adductor lounus, leveät kiinnittymiset, siitä tuo nimi jo viittaa sinne, eli sekä tuolla ospupiksen puolella siellä ravusinferiorissa ja sitten osissin puolelle menevää ramusta tuolla toisella puolella.
Eli leveältä alalta täältä oskokseen puolelta ja samalla tavalla leveästi tuonne. reivä taakse, eli abduktuurmallus. Tuo koko sininen viiva tuolla, se oli sitä linea asperaa, jossa siellä kiintyy. Labium medial.
Ja näissä voidaan kuvailla sitä sitten sen, niin kuin ollaan puhuttu aikaisemminkin, että onko se siinä niin kuin proksimaalisesti, melkein koko matkalla linea asperassa, kun ajatellaan, että se nyt melkein loppuu, sitten jo se linea aspera, ja sitten se haarautuu kahtia tuonne noihin kondiluksiin meneviin tuommoisiin harjanteisiin. Sitten se tavallaan menee poikki. Siihen tulee se hiattus.
Eli tästä ei ole kiinnitystä, vaan siihen tulee tämmöinen jänteinen portti, ja sitten sen jälkeen se kiinnittyy tänne. Se olisi se tuberculma adductorium tarkemmin, mutta se voi olla, että se uusi painos on siihen ottanut taas pelkän kondylusmedialikseen, epikondylusmedialikseen. Mikälihän? Mä katson nyt. Adductor magnusta.
Niin, jopa tämäpä just luin tätä. Joo, minivaks kolmannesta laation medialia. Okei.
Sitten täällä oli tällainen sektori, internuslaare, vassoageltturi. Joo. Eli aina lihaksilla on näitä luisten kiinnittymät kohti.
Lisäksi tämmöisiä kalvorakenteisiin kiinnittymisiä, enemmän ja vähemmän. Se riittyy siihen, että miten ne vaskijat siellä kulkevat. Miten ne tekevät esimerkiksi aivioita laittaa ne lihakset semmoisiin omiin... yksiöihin tai kaksioihin tai kolmioihin tänne reiden alueelle ja muuallakin. Katsottiin silloin ihan alkuun näitä kalvorakenteita, että miten ne tekee siitä pintakalvosta väliseiniä sinne kohti luuta ja tekee sitä kautta tämmöisiä aikioita.
Ja niillä on omia nimiänsä. Ja mä en ole niitä nyt ottanut tässä sillä tavalla, että on tärkeää käydä ne kalvorakenteet siellä. Mä puhun siitä. Toki nyt ollaan paljon, että jos alalle valmistutte tästä nyt, tai kun, väärä sana. Kolme ja puolen vuoden päästä se voi olla, että se faskiapuoli alkaa olla vielä enemmän käyttötavara kuin mitä se tällä hetkellä on.
Siinä on pitkät koulutukset takana. Voisi olla, että niitä pitäisi ruveta jo lisää olla selvästi nimiä täällä koulutuksessa. Mä oon ajatellut, että tässä ekassa syksyssä se riittää, että me käydään tämä perusanatomia täältä. Silloin kun siellä sopotassa tai teillä lähteessä mitä muutahdetta ehkä käytätte, niin on tämmöisiä kalvorakenteita.
Tämäkin on tämmöinen septumia. Siinä on jotain faskiata, membranaa tai jotain tämmöistä sanaa, joka viittaa kalvoon. Voitte vähän ajatella, että aina se kiinnittyy tuommoisenkin. Kerron kyllä, jos on selvästi sellainen, että ei ole sellaista selvää ja hyvää luista kiinnittymistä.
Semmoista ei ole kuin ihan muutama lihas. Muuten ne ovat tavallaan sellaisia lisäkiinnityksiä. Kertoo sitten vaan sinne sen lihaksen toimintaan liittyen ja niihin kalvojen toimintaan liittyen sitä, että kuinka voimakkaasti se on kiinnittynyt sinne kalvoihinkin.
Sitten on myös Magnus. On laitettu tuohon dorsallinen osa, joka on kuitenkin extensio. Se on niin leveä lihas, että se tuntuu tavallaan, pitää ajatuksissa melkein jakaa se kahtia.
Mulla on ikään kuin tavallaan semmoinen osa, joka kulkee tässä aika lailla medialisesti ja melkein edessä. Ja sitten taas se osa, joka lähtee täältä ihan takaa ja kulkee tänne taakse. Tähän pystyy sitten tulemaan ekstensioita. näiltä takimmaisilta, torsiaalisilta sairaalilta.
Sitten taas näiltä anteriorisilta osin, niin se pystyy olemaan luonkassa flexor. Kaikilta osin taas adductori, ja sitten rotaatio riippuu varmaan niin lailla. Niin, se on melko lailla koko tuon matkan tuolla. Ei nyt ihan ehkä tänne tuberissiin, kun niin asti. Mutta tämä selittää sen, että miten sama lihas voi olla nyt sekä flexiossa että extensiossa mukana.
Se on niin leveä. Ja menee sen liikeakselin, joka menee täältä tavallaan poikittaisen livenen. Kun lihas kiinnittyy etun ja takapuolelle, se pystyy tekemään molemmin suuntaisia liikkeitä. Varmaan eilen juuri juteltiin tästä, että jonkin verran meillä täällä tällaisia lihaksia on.
Nyt ei mennä enää polven yli, eli nyt ollaan vain lonkkaa vaikuttavassa lihaksessa. Magnus. Ja sitten previs ja longus. Ne oli siinä sillä tavalla päällekkäin niin, että longus on päällimmäinen ja previs sen alla.
Eli tuolla symfyysiksessä noista kiinnittymisestä, niin tavallaan longuksen voi ajatella siihen vähän pinnallisemmaksi ja previksen ihan viereen, mutta vähän alemmaksi. Ja nyt sinne on jätetty se äskeinen. Magnuksen kiinnittyminen, eli tuo kaikkein pisin sininen viiva tuolla, katsotaan nyt takaa tuossa alimmaisessa kuvassa sitä reisinulta jälleen, niin sieltä lateraalisiin tässä kuvassa, mutta edelleen ollaan siellä lineaasperran mediaalipuolella, mediaalilabiumissa.
Longnus on paikallaan siinä ja sitten siihen tulee brevis ja longnus. Logiikka täälläkin on niin, että brevis on toinoistaan se ylempi ja longnus sitten se alempi. Eli sitä kautta saadaan siihen longnukseen lisää pituutta, kun se tulee alemmas kiinni. Eikö se ole loogista?
Eli brevis sekä alempaa täältä synfyysiksen alueelta että sitten ylemmäs täällä reisilussa takana. Tämä on brevistä. Ja sitten longnus tulee. vähän ylemmäs tänne ja menee alemmas reisiussa, ja sitä kautta siihen tulee pituutta kumpaankin. Jälleen siellä on sitä lonkan adduktiota mukana.
Sen verran eteen kiinnittyy, että fleksiossa se pystyy olemaan mukana. Kaikki nämä on jollain tavalla ehkä vähän ulkorotaatiossa mukana, mutta sinne löytyy vahvempiakin lihaksia ja paremmin sijoittuneita lihaksia. Nyt rupeaa näkymään sitä viivastoa, mistä mä eilen juttelin, vai mikä päivä mä juttelin, että se lineaaspera on tosi tiuhassa niitä ihan sitten kiinnittymiskohtia. Ne on tuommoisia leveitä alueita tuolla, että nyt ei olekaan semmoinen narumainen jänne, mitä puhuttiin niistä jänteistä, että miten ne on erilaisia.
Näistä ei kuitenkaan puhuta ihan semmoisena aponeuroosina, eikä olekaan, niillä on vaan tommoinen leveä kiinnittyminen, jänteiden kiinnittyminen sitten sinne. No sitten pektineus. Jälleen täällä punaisella oriko äsken, unohdin tuohon piirrelle, mutta tuolla on orikokuva, täällä insertiokuva. Pektineus on kiva opitella siitä, että se pektineus on nyt kaikessa mukana.
Täällä lantio vähän niin kuin melkein sisäsyrjillä on tämmöinen kuin pekteno siis pupis. Nyt mennään selkeästi sitten tänne pupikseen yläreunalle, kun äsken ollaan oltu täällä kaarassa tuonne taaksepäin. Sitten kulku onkin tämmöinen jännä, eli se kiertää täältä hyvin läheltä Fehmelin taulaa. Ja sitten toi alentykuva on nyt dorsaalisesti katsottuna.
Ja siellä se linea asperan, se yläreuna, oli semmoinen kaksiosainen. ja sinne tulee tänne taakse eli femurissa taakse nyt ette näy kun otetaan edestäpäin, mutta pyöräytetään palu ylipäätään ja tuolla on se linea aspera ja se miten se haarautuu kahtia niin tänne tulee pektineus kiinni. Ja muskullus pektineus. Pektineus siis pupis pupiksessa orikona, linea pektinea täällä insertiona femurissa ja kiertää tuolta, eli pulkua voisi nyt jotenkin itselle taas kuvailla, menee läheltä sieltä femurin paulaa.
syvällä oleva lihas. Adduktoreista tämä nyt esitellään, eli adduktioita voisi pystyä tekemään. Tässä muuta se voisi tehdä. Mihin suuntaan?
Ulkopierto. Eli tämä kulkee tänne taakse, tästä supistuista se kääntää loukkaa ulospäin. Sitten siellä on taas se flexion extensio suunta, voisi jompaa kumpaa siellä tehdä. Fleksi, oiks vaan. Saaks te näistä päätelmäasioista jotenkin kiinni?
Kuvittelee, mitä tapahtuu, kun nämä kaksi pistettä lähenee toisiaan sinne. Siitä niitä saa. Mutta pitää tietää, missä ne kaksi pistettä on tietysti.
Minimusta? Ai mulla ei ole minimusta tässä. Katsos vaan. Ja sielläkään ei ole.
Hyvä. Pitikin tuossa puhua siitä, että missä kuvassa se on. Tässä.
Jotkut ajattelee sen tuon magnuksen yläosanakin. Siksi se ei välttämättä tule erillisenä lihaksena kaikissa listoissa. Eli uusi sopotta on nyt sen painossa tiputtanut sen minimuksen pois.
Noniin. Laitetaan se tässä nyt sitten mekin sulkuihin ja laitetaan sillä lailla, että se magnuksen osa, eli jotkut lähteet on sen tosiaan irroittanut erilliseksi tuosta magnuksesta. Olen jonkun logiikan saanut tänne tiputtamaan sen lihaksena täältä pois, joten ihan jokaisesta kuvasta näköjään saa tehtyä päivityksiä. Hyvä kun niitä huomattiin.
Laitetaan seuraavalle. Siinä oli adductorit. Sitten mennään taakse.
Sieltä tulee lonkaekstensorit posterioripinnoilta. Siellä pinnallisempana lihaksena on meillä gluteusmaksimus. Suuri pakaralihas, iso varmaankin.
Tuosta on kuva, jossa ollaan kalvorakennetta reiden ympäriltä jätetty ehjäksi muuten, mutta gluteusmaksimus on kaivettu esille. Se, mikä siinä näkyy punaisella, on gluteusmaksimusta. Se on meidän elimistön yksi paksuimmista lihaksista. Se näkyy seuraavassa kuvassa, kun se on poikkileikattu, niin siinä on oikein paksu massa.
Sen alta löytyy paljon lihaksia lisää. Mitä tässä nyt näkyy tuon ylempänä osassa, niin on gluteus medius. Tämä täältä. Sieltä löytyy lihasku piriformis, joka on tämä tässä.
Se sukeltaa Sakrumin etupuolelle kiinni, eli ei nähdä kunnolla kokonaisuudessaan. Mennään ympäriltä katselemaan. Piriformiksen ylä- ja alapuolella on reijät. Ora menisi sieltä kuin majus ja ora menisi sieltä kuin minus.
Tuli hassusti sanottua, että tämä reikä, mistä piriformis tulee, on poramenissiärikun majus. Piriformikseen ylä- ja alapuolella pienemmät reijät, jotka tässä on näköisellä, ovat porameninfrapiriformeellisen alapuolella oleva reikä ja suprapiriforme ylhäällä. Tämä taas liittyy sinne tulevaisuuteen. Eli hermosissiärikus tulee tästä samasta reijästä, poramenissiärikun majuksesta, jollain tavalla.
ulosteilla kaikilla ja sun asiakkaalla. Tulee joko tuolta yläosassa olevasta pikkureijasta tai tuosta alaosasta tai niistä kummastakin tai piriformiksen läpi tai jollain tavalla. Siinä on kauheasti aina tämmöisiä eroja, että miten se nervosissi eli kun sieltä sitten tuosta isosta reijasta tulee, minkälaisena kombinaationa suhteessa sitten tuohon piriformikseen. Katsotaan tuota reikäbisnestä tuolla, muistaakseni tulee myöhemmin lisää dioja, että miten se muodostuu koko reikin.
No sitten siinä on alempana tommonen, joka on foramenisti erikun minus, joka on ikään kuin tähän tuleva tommonen reikä. Ja sieltä kulkee tommosesta kolme lihasta, kun kevellus on superior ja inferior. Eli tässä ylempänä superior ja alempana inferior.
Ja sitten niitten välistä tulee tommonen täältä lähtevä lihas ja sitten jatkaa matkaansa, kiertää tosta tollai yli. Niin se on toi opturaattor, opturaattor on jos internus. Ja vielä yksi on quadratus femoris, ei saa sotkea quadricepsiin.
Quadriceps femoris on se teidän etuosa nelipäinen. Se keps siinä tarkoittaa sitä päisyyttä ja tämä quadratus tarkoittaa sitä muotoa. Mikäs muu quadratus meillä on jo tuttuna? Quadratus lumborum eli ei saa sinnekä sekoittaa.
Quadratus lumborum oli siellä kylkiluiden ja lantion välissä ja nyt on quadratus lumborum täällä. syvällä pakarassa sisällä. Eli tuolta pakaran ekstensoreiden alta löytyy lihaksia, jotka auttaa siinä ekstensiossa, mutta enempi niitten hommaa on olla ulkokiertäjiä. Ja nyt ollaan jälleen siinä samassa logiikassa, kun käytiin siellä rangassakin, että on isoja pinnallisia pidempiä lihaksia, jotka liikuttaa, ja sitten siellä syvemmänä olevia pienempiä lihaksia, jotka tietysti myös liikuttaa, mutta sitten erityisesti tukee ja sitä nimeltä. Eli nyt kun ne kulkee tuollain poikittain tuossa.
kiinnittyy sinne feemuriin. Tavallaan ne imasee sitä feemurin päältä syvemmälle sinne kuoppaan, pysyy se lonkka ikään kuin paremmin paikalla. Sitten siinä on nyt se äskeinen gluteus medius leikattuna lisäksi poikki, maksimus on jälleen leikattuna poikki, ja sieltä alta löytyy gluteus minimus.
Uutena lihaksena oli tämä. Se on syvimpänä näistä kolmesta gluteuslihaksesta. Ne on ne sellaiset lonkan alueelta löytyvät tuosta pakaran lantioin ja reisiluun välillä.
Eli niitä löytyvät lyhyet ekstensori-ulkorotaattoritkin vähän. Mutta sitten näitä lonkan ekstensoreita löytyy myöskin sieltä meidän takaosan alueelta. Nyt siellä on jälleen kaksi nivellisyyttä näissä lihaksissa. Eli yhteisnimityksenä näille neljälle lihakselle on tämmöinen hamstrings-termi. Se ei ole varhainainen anatominen, kuten näkee sanastakin.
Se ei ole latinaa, se on englantia. Mutta sitä käytetään kauhean paljon, että se kannattaa kyllä tunnistaa. Nämä neljä lihasta yhteensä on hamstrings-lihakset. Ja näistä lateraaliset lihakset on noi.
Eli jos siinä on taas oikea raaja, niin tuolla on lateraaliset lihakset, nämä biceps femorixit. Se mikä siinä näkyy paremmin on kaput longum, taas kynähukassa tuolla. Eli ne menee tästä tuosta, menee suunnilleen välipoikki ja päällimmäisenä kaput longum bicepsistä ja sitten alempana kaput breveä syvemmälle. Ihan hiukan näkyy tuolta, mutta sitten taisin piirtää päälle sitä breveä, mitä sieltä näkyy. Sitten semilihakset, semitendinosus ja membranosus.
Tendinosus on pinnallisempi ja membranosus sitten alla. Ne ovat sisäpuolella sijaitsevia, medialisesti sijaitsevia lihaksia. Tendinosus päällä, membranosus alla.
Laput on viikepsistä päällä, breve alla. Tässä kuvassa pistetään vielä alle viivausta, eli näkyy tämä. kaput longum ja senitentinoususparami.
Ja sitten kun otetaan ne sieltä pois, niin sitten tulee näkyville ne membranousus ja kaput brehneparami. Ja vielä täällä näin syvässä kerroksessa, niin sitten löytyy tuommoinen lonkan ehkä syvin lihas, eli obturator externus. Äsken oli internusversio, nyt löytyy tämmöinen externuskaveri sille. hyvin lähekkäin kiinnittyvät.
Sitten on tehty se matka, mikä tässä nyt näiden lihasten osalta on tehtävissä. Fossapoblitea on siihen vielä laittanut. Se on tuo nuolen osoittama kuoppa tuolla polven taipeessa.
Muodostuu näistä piikepsin ja sitten noiden semikuolen jänteistä. Ne tekee sitä mennä siihen. edeltävän kuvaan vielä, niin se näkyy siellä vähän ikään kuin paremmin aidommin. Eli tuolla tuo sama kuoppa, mikä näkyy nyt tuolla pohjalla, niin nuo hamstringislihakset tekee sinne toisen pään tavallaan aukenemaan, ja sitten tuolta pohkeen puolelta tulee toiset lihakset tällä lailla. Ne kiertää sillä lailla tavallaan, kun otettaisiin joku kuninkaan tuoli, kun hamstringit menee täältä näin, niin sitten se pohkeen puolelta tuleva sellainen kastroknemiuslihas menee sinne alle.
Ja ne rajaa tuollaista, kuin possafoppi ja polvi taipeen. Siellä syvällä oleva kuoppa on täynnä rasvaa, sellaista kudosrasvaa, että se on siellä vaikka kuin hoikka olisit. Se suojaa verisuonihervorakenteita, jotka polvinivelessä takana kulkevat. Sitten lihasten kiinnittymiset tekevät polvelle taakse hyvän tuen ympäröimään polvitaiteen kuoppaa.
Voitte kokeillakin sitä, kun te olette siellä istutte ja teillä on polvi fleksiossa. Saatte sormet sinne hyvin työnnettyä. Siellä on voimakkaat jänteet reiden puolella, just vähän kolven yläpuolella.
Niistä te olette just näissä piikeksi jänteissä, tämän lateraalipuolella. Mediaalipuolella löytyy se semipuolen jänteistä. Kun menette niiden väliin, niin pääsee aika syvälle työntämään sormet. Sitten ojenna se sama kolvi. Siinä ojennuksessa työntyy se rasvapatja siihen sun sormiin, ja nyt siellä tuntuu niin kuin se mitään kuoppaa olisikaan.
Se possan saaks surmiinsa vaan silloin kun siellä on se polvi fleksiossa ja sitten se rasva tavallaan kursuaa niin on tova mieli kuulostaa siitä, mutta se työntyy sieltä sillä lailla täyttämään sitä kuoppaa. Että se ei sitten enää tunnu, että ei ole tällainen töikon rasvapintaa sitten, mikä tuohon tulee täyteen, että on kuoppa, mikä tuossa kuvassa nyt näkyy. No niitä sitten pala kerrallaan, lihas kerrallaan.
Aloitetaan sieltä alusta. Eli toteusmaksimus. Tämä on sellaista leveää aluetta, mistä se kiinnittyy, punainen orikonasi ja inserpea. Nyt ei ole mitään selkeää yhtä nypylääkään, kun se on tommoinen leveä alue, mutta kuitenkin tänne posteriolipinnalle.
Krista Iliaakka oli harjanne tässä lonkassa, eikö vaan? Ja Krista ja lonkan... oskokseen tai iiliumin tätä takapintaa, sakrumin takapintaa eli sitä dorsaalipintaa ja sitten tuossa on likamentti, ligamentum sacro tuberale, toi tommonen hailakan näköinen, niin siihenkin se kiinnittyy tonne alkumatkalle. Ja likamentti jatkaa sitten tästä tonne. Ja sieltä peittäen tavallaan niin kuin sitten tuota feemoria aika paljonkin, niin siinä sen lineaasperan yläosan, kun oli ne kaksi.
Haaraa, linea pektinaa ja tuberositas glutea. Siihen kiinnittyy toinen osa tästä gluteusmaksimuksesta täällä femurin puolella. Jos tuota piirroskuvaa katsoo, niin siihen tavallaan noin alimmat säikeet ennemminkin kiinnittyy. Tämä osa täältä on sama kuin tämä osa tässä. Sitten yläosa gluteusmaksimuksesta kiinnittyy tähän samaan traktus-iliotipiaalikseen kuin siihen, mihin se tensorkin kiinnittyy.
ja sitä kautta jatkaa sitten sinne ihan samalla tavalla, että tensortaskijalatain kiinnittymisessä puhuttiin, niin aina sitten sinne tibianlateraaliseen kondydukseen asti. Eli vähän niin kuin kaksiosainen se kiinnittyminen tuolla femurin puolella. Okei. Millä se on sen korvannut?
Linea glutea posterior, tuonne sacrumin posteriori. Joo, okei, eli se puhuu enempi siitä pinnasta tavallaan, siitä takapinnasta. Linea glutea posterior on tavallaan sen posteriorin puolelle, että se täytyisi pelkää ajatella, että se tulee tänne tavallaan, se linea glutea posterior. Se tulee tänne samalle alueelle. Se Salmiakin alakulma tulee tuohon ihan samaan.
Eli kun tuossa laksimus kiinnittyy kalvoon, tai miten sitten ajatellaan, kiinnittyykö se kalvo maksimukseen, katsotaanko sillä on yhteys siihen. Eli takana täällä... Otsikkokin oli siellä aikaisemmin meille, että se on lonkan extensori.
Kun se kulkee tällä tavalla vinosti täällä, niin pystyisikö sieltä rotaatiota tekemään? Onko rotaatio eksterna? Mitä sanaa sitten haluaa siitä käyttää?
Teoriassa voisi ajatella, että jotakin adduktiopuoltakin se saatte saada aikaiseksi, mutta enemmän extensioulu- ja ulkorotaatiotyöskentelyssä. Se on hyvä, että olet sen jättänyt sinne. Graniallinen osa, mitä tulee kraniumista?
Graniallinen osa eli yläosa. Se pystyisi tekemään loitonnuksen samalla tavalla kuin TFL pystyisi tekemään loitonnusta. Sitten taas kauda on häntään liittyvä sana.
Kaudallinen osa eli alaosa olisi ennemminkin adduktor. Näissä molemmissa peikkaisin, että on paremminkin sijoittuvia lihaksia kuin nämä. On mahdollista sen... kulun kannalta voisi olla se näin.
Olkaa näin, että laitanko minä tähän sitä, se on niin pitkä näköinen. Jäin tätä pohtimaan, että miten näitä, tämä on jokavuotinen tämmöinen pulma, että miten puhuu näistä lihassen... missä kaikissa ne on mukana.
Se on hankala juttu. Se riippuu toiminnosta, että onko lihas siinä ihan varmasti mukana vai ei. Onko se vahva tai heikko.
Tämmöisiä sanoja on mun puheessa varmaan täällä vähän vilisee. Tämä väri ja lokomotorsysteemkirja, josta nämä kuvat on, on yrittänyt tehdä sitä järjestystä sillä lailla, että punainen olisi siellä semmoinen, joka on siinä vahvin voimakkaus. tai anatomisesti sijoittuu niin, että se olisi hyvä tekemässä. Ja sitten siitä, kun mennään haillakkaamman suuntaan, eli risteys tai risteys, kun tuo väriä järjestys, se voima-valmistumisjärjestys.
Mutta tästä ei olla ollenkaan samaa mieltä. Muistaakseni jossain kohtaa vähän puhuinkin siitä, että riippuu vähän lähteestä, mistä lähteestä lukee, laittaako ne niitä ollenkaan tämmöiseen voimien järjestykseen. ja menin tätä nyt katsomaan, että mikä se abduktion osa tuolla sanoo. Se on se siellä kuitenkin aika vahvojen joukossa.
Tämä lähtee mukaan, jos se on kolmantena, toi maksimuksen. Se graniaalinen osa, eli just toi traktosyljätipialiksen kiinnittymisen osalta on sitä graniaalista osaa. Ja ne ei ole myöskään siinä Sopotassa missään semmoisessa järjestyksessä, että ne... Se toisi jotenkin sitä semmoista ajatusta, että ainakaan ennen olleet täytyy katsoa taas se uusin painos siitä, että onko ne tehnyt siihen jotain semmoista. Ne oli satsunnollisessa järjestyksessä jotenkin ennen.
Ne ei niinkään listannut siellä niitä mihinkä semmoisen selvyys- tai voimajärjestyksen, missä ne pystyy parhaiten niitä punktioita tuottamaan. Noin, maksimus käytiin läpi. Sitten sen alta, eli maksimus pois, niin sitten tulee tuolla...
Gluteus mellius. Ollaan siellä paakies gluteassa. Ja nyt niitä viivoja, mitä siellä tarvittiin, niin sille linea glutea anterior ja posterior.
Anteriori tuossa edessä, posterior vähän tuolla, kun se äskeinen tähän vertaa, niin tästä kuvattiin sitä, että se oli se posteriorin linea glutea posteriori, eli takapuoli. Tavallaan nyt tuosta eteenpäin ja vähän alaspäin, niin sillä ollaan. posteriorit ja anteriorit välissä.
Kuva on nyt lateraalisesti, niin se osoittelee tavallaan sitä, että taas sen liikeakselin suhteen, joka oli se flexio-ekstensio-liikeakseli, niin menee se lihas sekä sen etu- että takapuolelle. Tämä on taas sitä kulkuun tai sijaintiin liittyvää semmoista asiaa, mikä kannattaa sinne itselleen teki koittaa hahmotella. Ja sieltä sitten tuohon, toi sininen län...
on sitä insertiota, se on toi trokanttirmaiorin kärki tuonne. Pitäisi olla leveämpi kuminauha, että saisi sen tuohon paremmin. Jos nyt äsken puhuttiin siitä flexioextensiosta, niin tämä pystyy tavallaan niissä molemmissa nyt olemaan mukana. Ja taas se lihas pitää ajatella ikään kuin puoliksi. Tämä etumainen osa täältä pystyy tekemään fleksioita lonkassa.
Sitten taas näitä takimaiset säikeet pystyy tekemään ekstensiivisesti. Etumaiset säikeet pystyy kiertämään sisäänpäin. Takimaiset säikeet pystyy kiertämään ulos. Ja koko lihas pystyy tekemään abduktioitoitumusta.
Enempi vielä arjessa meillä, kun me mietitään liikkumista. niin aika vähän arjessa, jos sä nyt lätkänpelaaja oon, niin on mitään abduktio-puuntaista liikettä. Mut se mitä se arjessa paljon tekee, on että se estää adduktiota, eli pitää meidän lantio tavallaan paikallaan, kun se ei sovi yhdellä jalalla, että se ei tipahtaisi tonne adduktioon. Täällä tää mun tukijalan jalka meni adduktioon, hävisinköhän mä kamerasta.
Eli nyt Gluteus Medius tekee täällä töitä isometrisesti, sillä lailla, että liikettä ei tapahdu, että mun loukka ei tipahtaisi tonne. Tavallaan näinkin se lihas pystyy tekemään. Se on abduktori.
Jos se haluaisi sieltä ryhentyä, niin silloin se tekisi sitä abduktioliikettä, mutta tosiaan estää abduktiota arjessa. On hyvin samanlainen, kun laitetaan se tuohon seuraavaksi, niin se tulee vaan alemmas. Muuten ihan samalla tavalla.
Menee taas lonkan etu- ja takapuolelta. Pystyy olemaan siksi ihan samalla tavalla kuin äskenkin, niin peksiössä ja ekstensiössä. Viippu kumpaa reunaa siitä katsellaan. Kierroissa myös etureunat. Onko usein enemmän stabilaattori?
Joo, jos mietitään, miten se arjessa tekee, miten se pystyy tekemään, mihin se saadaan, niin samat funktiot siellä on. Samalla tavalla medius ja minimus molemmat tekee sitä, että lantiohallinta pysyy, kun kävelen ja juoksen ja mitä ikinä sitten teenkin hiihdän. Mutta totta kai sitten, että mulla on esimerkiksi kotona sellainen teini, lätkä jätkä, niin sillä on kauheat pylpyrät täällä sen takia, että se sitten vielä potkaisee, tekee sen voiman vauhdin siinä mennä eteenpäin.
Joku hiihtäjä, vapaa hiihtäjä varmaan, mikä se on, tyyli, tekee sitten vielä tavallaan sekä sitä tukitoimintaa siellä vastakkaisella puolella, että sitten sen potkuun sinne, niin se nyt edelleen vahvistaa. Eli tekee molemmilla, riippuen siitä, mikä se toiminta on, missä ollaan mukana. Eli Fakies kutea jälleen tässä minimuksessa.
Nyt ollaan siellä linea glutea anteriorin ja inferiorin välissä. Taas se koko liikeakseli, flexio- ja extensio-huono liikeakselin kummallakin tuolla. Ja tuolla kanttermaiorilla se kiinnittyy.
Ja tuolla kuvassa tämä. Tämä en näe sitä nyt, kun tässä on useampi lilas. Mikä oli kiinnittyvä? Kumpi kiinnittyvä?
Origo vai insert? Origo. Vaakies glutea? Linea glutea anteriori ja inferiori välissä, eli syvimmällä siellä.
Tähän päälle sitten tosiaan se medius, ja ne kulkee hyvin sillä lailla samalla lailla kolmiomaisesti alas sinne kohti trokanttelajoria. Ja sitten maksimus siihen päälle vähän enempi taakse, siellä ei sitten ole enää niin... että se pystyisi lonkassa fleksiosuuntaan, vaikka ei ole enää akselin etupuolella.
Akseli ei vaihtu koskaan. Ei. Kippaa sen. Tai ylittää sen. Menee sen yli päältä, kuten tuossa nyt näkyy.
Tuossa vasemmassa kuvassa ei sitä näy, se menee yli, mutta ei siihen esitetä kiinnittyvän. Jos mentäisiin kalvorakenteisiin, varmasti se niiden kautta siihen nappaisikin, mutta ei luisena kiinnittymisrävästä. Sitten on piriformis. Seuraavana täästä jaksesta kysymys.
Nyt tarvitsee taas vähän pyöritellä. Siellä ei ollutkaan videossa jostain syystä kunnollista sinistä länttipuvaa. tuolle insertiolle, siksi mulla on siellä vähän enempi tommosia muita kuvia. Mutta pyörittely on se, mitä tässä on tarpeen tehdä, eli orivo on siellä sacrumin anteriorisella pinnalla.
Pakes anterior. Täällä. Tehdään näin. Sitten pitää kujottaa tuolta läpi sieltä reijästä. joka muodostuu tänne lantioon sitten niiden likamenttien avulla, eli sakrospinaalilikamentti kun tulee tuohon, niin siitä tulee sitten tämmöinen reikärakenne.
Tuolla on nyt vastaan muuten tänään sopivassa kohdassa, missä se muu on spiinat tuohon, tulee tämmöinen reikä. Sieltä tulee tuo piriformis läpi, ja sitten sieltä tulee myöskin sinervosiissijarikus läpi. Eli alempi vasen kuva on edestakaa katottuna.
siinä on toinen lonkan puolisko, olisi kokseutettu kokonaan pois. Ja sakrostiinaalilikamentti on tuolla. Ja sakrotuperaalilikamentti täällä.
Nämä likamentit ovat jääneet tähän kehjäksi, jossa on likamentteja. Ja täällä se on sitten, tuolta tulee esille ja jatkaa matkaa tuonne. Trocanter majori ja tuollakin.
Eli taas se kulku on ehkä vähän tämmöinen erikoinen. Ei ole siellä suoraan posteriörisesti takana, vaan lantiossa tavallaan edessä sisällä, pankies anteriörissä, sitten tuolta lantiosta ulos ja trocanter majori. Selvin punktio, mitä se tekee, on ulkokiertolankassa ja sitten se voisi olla avustavana siellä. ehkä pienesti ekstensiossa.
Ei kovin hyvin kulje siihen, täytyisi olla jotain vähän enemmän pitäen suuntaista, että se pystyisi paremmin siihen osallistumaan. Sitten taas niitä adduktio-abduktiosuuntia, niin taas ei ole ihan hirveän hyvässä asemassa tekemällä kumpaakaan. Tässä on mainittu adduktio, mutta ei ole sitä ekstensiota.
Siis abduktio on nimenomaan väitetty, ei eksistisi. Okei, no niin. Minulla on vaikeaa tähän nyt päästä mukaan näihin uusiin painoksia, kun ne on aika paljonkin erilaiset kuin ne vanhat painokset. Ja ne, millä minä olen tämän selkäyhtimeeni painanut asian esiksi. Mutta niin kuin sanoin, niin mikään suunta niistä ei ole vahva.
Abduktio on sitten se, missä se jollain tavalla pystyisi kulkemaan sellaisen liikeakselin yli. Piriformis. Hirveän usein on kuullut piriformis syndroomasta.
Se on melkein tauti, mikä ajatellaan. Se liittyy siihen, että miten siellä pakarassa syvällä olevia rakenteita, niin kuin verisuonihermosrakenteet, mitkä siitä äskenkin jo katsottiin, kulkevat siitä läheltä ja saattavat aiheuttaa puristusoireita. Se on vähän mennyt tässä, kun olen alalla itse ollut yli 20 vuotta jo, niin välillä se oli semmoinen, joka oli pinnalla ja kaikki. Kaikki oli piriformiksen syitä ja nyt on ollut aika, jolloin piriformis oli turhaan syytetty ja siltä suunnilleen pyydettiin anteeksi, että ei nyt semmoisia vaivoja pysty siellä aiheuttamaankaan. Nyt taidetaan olla vähän sillä tavalla, että osa ajattelee, että se on syyllinen ja mahdollinen ja osa ajattelee, että ei ole.
Ypillisesti syvillä olevissa lihaksissa hankalassa nestissä aina tietää, mitä ne saa aikaiseksi. No sitten obturator internus, tai obturatorius internus, tai tavallaan latinassa siinä vähän enempi justa. Täällä oli taustalla se luinen reikä ennen kuin menen selosta. Taas kun kuva kolmiulotteinen asia, koitetaan yhteen tuommoiseen kaksiluotteiseen kuvaan läntätä, niin tulee hankaluuksia. Tämä oli siis puhumassa siitä, että meillä oli täällä oskokseessa niiden kolmen luun yhteen yhdessä tavallaan muodostamassa tämä reikä, poramenopturatori.
Ja sitten siinä oli se kalvo, membrana opturatoria, joka tavallaan sulkee sen reijän melkein kokonaan. Sinne jäi vaan sellainen pieni reikä ylös, josta kulkee sitten hermot läpi. Ja tämä internuslihas kiinnittyy sen kalvon päälle, tuo iso punainen lämpiä sen poramenin reunoille.
Luisiin rakenteisiin. Tuossa aika isostikin nostettu sitä tuonne ylös kohti os-ish-iitä. Eli osoittaa hyvin sitä, että miten siellä on taas, että kun tuo video on eri tekijän kuin mitä sopotta on, niin sitten siinä on jo sitä orikoinsertioeroa.
Siis lantiossa sisällä nyt ollaan tämmöisessä tämän reijän, sen kalvon päällä ja sen luisen reijän ympäristössä. Ja sitten... Lihas tekee 90-kulman. Tulee taas ulos lantiosta.
Se tulee täältä alempaa. Tuossa on se spinaissiadika. Siihen tulee likamentti, sakrospinaalilikamentti. Täällä on tuuberissiadikumieta ja sakrotuberaalilikamentti tulisi tuohon.
Se tulee niiden välistä. Se on se foraminissiadikumajus, joka muodostuu reikinä. Siitä kiertää tänne.
Trocanter Bajorin kiinni. Eli tuossa kuvassa ei millään tavalla saa sellaista käsitystä, että se tekisi näin ison kulmamuutoksen tavallaan kulkiessansa täällä. Mutta nyt kuten voimiollotteisesti toivottavasti näytte hyvin, tekee melkein 90 kulman tässä kulkiessa. Edelleen ollaan siellä syvissä ulkorotaattoreissa.
Vaan kun tämä tästä supistuu, niin kiertyy ulospäin. Voitaisiko siellä olla mitään näistä flexio- ja extensio-adduktio-adduktiosuunnista enää listattuna, nyt kun se on tiputellut paljon pois? Ei varmaan ole.
Melkein ulkonotatio. Eli näistä kolmesta lihaksesta, mitä tässä nyt seuraavaksi katsellaan, niin tämä on yksi ja ainoa, joka menee tänne lanktion sisäpuolelle näin pitkälle. Sitten sillä on vieressänsä ne kemeluslihakset, jotka äsken katottiin siinä kuvissa. Ne on noin lyhyemmät. Ei nyt osu ollenkaan tämä lihas tässä ja tämä lihas tässä.
Eli tämän ylä- ja alapuolelle tulee kemelus superior ja interior. Tuohon yläpuolelle melkein tuosta spiina-iljatkan kohdasta, niin vähän sen sepään, noin. Hyvin samoille seuduille tuonne trocanter majoriin. Ja kemelus inferior sitten taas täältä tuon obturatorius interruksen alapuolelta, tuberit-sirkumin puolelta.
Mutta ei jatka tavallaan tuonne lantion sisäpuolelle, jää tähän lateraalireunalle, ulkoreunalle täällä oskokseessa. Se on se ainoa ero, mihin ne kiinnittyy silloin. Muuten taas ulkorotaatio on se, mitä ne tekee. Ja tukee sitä niveltä. Eli Fiskoo on vähän samanlainen rakenne kuin mitä Olkanivelessäkin on.
Täällä syvällä olevat viertäjät, niiden homma on, että me ollaan täältä katsottu vasta etupuolelta tulevia, mutta sitten meille tulee täältä, tai siis takapuolelta tulevien edestäkin sitten lihas. Ja ne tavallaan imasee tämän teemurin pään tänne ulkiessansa poikittain. Paremmin tuonne kuoppuun, että se pysyy paikallaan se niveli.
ja sitten kiertää sitä lisäksi. Tiedäys, superior, inferior ja sitten siinä välissä optonotorius, eikä kun tuo myöjä väärän suunta. Se oli se kolmikko.
Siinä joskus on puhuttu tästä kolmikosta tämmöisestä triceps coxena. Ei kovin usein. Oottu lupastaan semmoinen termi, mutta jos sattuu tulemaan, niin näitä kolmikkoa siellä taas.
Ja sitten oli vielä se yksi täällä syvällä pakarossa. Quadratus femoris, se kantikas. Eli tämä alintää. ORIKO on taas siellä Tuberissiä.
Nykymin seutuvilla mennään nyt vielä alemmas kuin mitä äskeiset kemellukset. Tuonne alasuuntaan tuolla tuo punainen läntti. Ja insertiona, mahtaa se uusi painos nyt sitten puhua. Tuosta Krista Intertokanteen kasvimallista.
Joo, Krista Intertokanteen. Joo. Eli näiden trokantterien, trokanttermajorin ja minorin välissä oli sellainen harjanne, joka nimi on Krista Intertrokantterica. Siellä luisissa rakenteissa puhuin vielä sellaisesta pyhmystä siinä välissä.
Mutta nyt jos se uusi painos on tiputtanut sen täältä orikoista insestiöistä pois, niin sen voisi sieltä tiputtaa. Taas yksi asia, mitä ei tarvitse opiskella, jonka te siis osaatte kaikki sitten, kun sanoo, että tätä ei tarvitse osata, niin se aina menee siihen. Joka tapauksessa siihen Krista.
Aikaisemmat painokset on puhunut siitä tuber pulmukohderattuksesta. Niin tonne alemmas tämmönen kantikkaampi lihas siellä ihan alas. Vähän tulee kun tähän pistetään pinnallisimpia rakenteita, niin sieltä gluteusmaksimuksen alahelman alta pystyy kun vähän sitä työtää sitä helmaa pois ja saa sormiin sättytä, et sit rupeaa olemaan niin alhaalla oleva lihas. Noin muut tuolla on semmosia, mistä pitää mennä sitten maksimuksen läpi, jos ajattelee palvoivansa niitä suoraan niitä masseja. Jatkaa edelleen ulkonotaatiopunktio puolesta.
Sitten oli ihan syvällä oleva lihas, otturatonus externus, internuksen kaveri. Ja taas on kuva vaikeaa kolmiulotteista asiaa sieltä oikeasti tukkiskella, että miten se menee. Ihan vastaavaa tavalla kuin se internus.
Eli siellä oli meillä se reikä, poramen, obturatum, jota peittää se palvo, membrana, obturatum. Mutta nyt ollaan tämä lantio ulkopuolella. Äsken oltiin sisäpuolella siinä toisessa lihaksessa ja nyt ollaan sen saman kalvon ulkopuolella ja taas tavallaan se luinen alue siinä sen reijän ympärillä.
Eli nyt tuossa tuo punainen lämpi peittää sen reijän niin, että sitä ei näe. Tuossa vasemmanpuoleisessa kuvassa me katsotaan tavallaan tältä sisää sisäpuolelta sillä, että me nähdään, miten se kulkee sen ohi. Oikeasti tähän tulisi se lihas tähän tälle puolelle kiinni niin, että se peittyy sitten se kuva siinä kohtaa. Eli lantiosta.
ulkopuolelta tuolta reijän päältä ja sitten jatkaa sieltä ihan taas läheltä sitä feemurin kaulaa kulkemaan. Ja sitten sukeltaa tänne niin taakse, niin taas sinne trokanttermajorin seutuun. Eli melko lailla täältä tavallaan edestä kuitenkin täällä lantiossa, mutta ulkopinnalta läheltä feemurin kaulaa. ja ternet taakse trokantiterrajoitin. Eli toi taas kuva mun mielestä on hassu, en tiedä miten se näyttää, se jopa roikkuisi vähän tuolla tuollain keiduna toi piirroskuva.
Mutta tällaisen kolmiulotteisesti aidosti kulkee. Se interros tuli täältä lantion sisäpuolelta tuolta välistä. ja trokantteria. Tämä on obturatorius internus. Externus muuten samalla tavalla, mutta täältä lantion osalta ulkopuolelta.
Ja tänne. Jop. Tässä se kalvo on ihan tosi tyypillinen kiinnittyminen.
Myös niin kuin olen puhunut tässä, että se kalvo on ne luiset reunat. Siellä on olemassa sitä luista kiinnittymistäkin, mutta tässä se kalvo tuodaan aika sillä lailla, että se auttaa ehkä sinuakin ymmärtämään, että missä se on kiinni. Se kalvo jää sinne väliin, näiden kahden lihaksen kiinnittymisen väliin. Toinen toiselta puolelta lähtee sitten kiertämään sitä oskokseen tai ospukissa tarkemmin melkein.
No mitä se tämmöinen tekisi? Kulku tässä on sillä tavalla tärkeää, että nämä kaksi pistettä voidaan yhdistää joko näin mielessä, tai voi laittaa sen kulkemaan täältä etupuolelta. Tämä on se väärä puoli. Pitää muistaa, että se kulkee tuolta takapuolelta, ja silloin rotaatio on taas se ulkokierto.
Meillä on tämmöisiä tippejä, että tentissä on joku aina väittänyt, että se on sisäkon rotaattori. Silloin on täytynyt ajatella, että nämä kaksi pistettä... Tämä on yhdistynyt Teemorin kaulan etupuolen kautta. Sitten se olisi sisäntattori, mutta semmoinen se ei ole.
Eli kvadraattus Vemoris tulisi tähän alhaalla oikeassa olevassa kuvassa peittämään tätä niin, että se ei näky vasta sitten, kun kvadraattus Vemoriskin tuosta on laatettu pois. Miten se hiukan toi membrana opti-notoriaalinen videolle ei kuulunut sun kysymykseen? Siksi lähdin tässä nyt selailemaan näitä meidän kuvia täältä. Eli nyt kun meillä ei ole...
kallella kalvoja paikallansa, niin nyt me nähdään vaan foramen obturatorium, tämä reikä täällä. Ja se reikä peittyy oikeasti tuollaisella kalvolla, että se ei olekaan auki muuten kuin ihan tuolta yläkulmasta, mihin sinne tulee hermolle, eri suolirakenteille, sellainen läpikulpa-aukko. Mutta muuten tuollainen membrana obturatoria peittää sen reiän, tavallaan täyttää sen aukan. Ja nyt tuohon kalvoon, nyt me katsotaan edestä ja vähän ulkoa päin.
Siihen tulisi optorotorius externus kiinni sen kalvon ja luisten reunojen ympärille täältä ulkopuolelta. Jatkaa tuonne. Sitten tulee täältä sisäpuolelta toinen lihas, optorotorius internus, joka peittää sen kalvon ja luiset reunat. Se on tavallaan yhteinen kiinnittyminen noille kummallekin.
En ole sellaista tekstinä, olen joskus itsekin miettinyt. niin kuin varmaan siinä kohtaa kun tätä esittelin, niin miettinyt, että miksi siinä on kalvo, miksi se ei ole umpireikä. Sellainen, joka ei ole reikä. Että siinä olisi luinen rakenne. Niin en oikein tiedä.
Tuohan se pienen jousto näiden kahden lihaksen välille. Mutta mikä etu siitä tulee, niin en mä osaa tähän vastata. Jos joku löytää jotakin tästä tekstistä, niin olisi ihan hauska itsekin lueskella. Mutta saiko nyt kiinni siitä, mikä se kalvojuttu oli?
Eli täällä oltiin nyt ja sitten olisi vielä nämä extensorit sieltä lonkasta, se hamstring puoli. Piikepsit oli ne lateraaliset maksilihasta. Ja tuolla yläkuvassa jälleen orikot. Kaput longumin orikot tuolla.
Ja sitten tuommoinen kyhmyyrä tuolla, minkä päällä te siellä istutte. Tuberissiaadi, kun sinne tulee kiinni kaput lommuun tästä piikepsistä ja sitten jatkaa tuonne, mikä se tommoinen voisi olla, mikä luu. Fipula on luu ja kaput fibulea on kiinni.
Eli menee tällä tavalla vähän poikittain nyt sitten tuonne. Häviääköhän videolta puhjasti menee, mutta tällainen tavallaan vinosti tuon reiden takaosassa. Viikeps, memoris, kaput long. Ja kaput breve ei jatka tuonne longkaasti, vaan se viiva siinä reiden reisiluun takahuolella on kaput breven kiinnittymistä. Auttaako Henna mua taas?
Mitä on uudet painoksen versio tässä? Kaput freve, piikeps femorixen. Puhuuhan se Linea Asperasta?
Puhuu. Ja laviumlateraata. Ja insertio on nyt yhteinen, eli sekin menee kaput fibule.
Tavallaan siihen voisi laittaa nyt kaksi lihasta silloin. Tämä on syvemmällä tämä freve ja sitten pinnalle. kaput lonkassa, kun pitää saada joku venyttelylisätyö töistä. Lonkassa ekstensoreita kumpikin. Lonkalla ekstensio, kun ne kulkee näin vinosti, niin kumpis rotaatio niillä voisi olla, mitä ne pystyvät tekemään.
Aukikierto, ulkokierto, rotaatio, eksterno- tai lateraalirotaatio, mitä nyt haluaisikin käyttää. Onko se tanssia, kun puhuu aukikierrosta? Ne usein puhuu aukikierrosta. Ne kiertää ulos. Ne on niitä lonkassa olevia.
Ja polvessa fleksoria. Eli funktiot on nyt, kun on kahden nivelle ylettävä, niin lonkan osalta. ja itsellä se polvi tois piikepsi ulkopuolella. Mulla on itsellä tänne tämmöstä sääntöä, että kun se piikepsi sijaitsee ulkopuolella lateraalisesti, niin silloin se tekee ulkorotaatiota. Ja sitten taas semit, jotka mulla on, mennään seuraavaan.
Siellä on mun mielestä S-sääntöä, semit sijaitsee sisäpuolella mediaalisesti ja tekee sisärotaatiota. Ja itse asiassa myös polvessa. Näillä sitten taas menee sillä tavalla, että yhteistä on tuo orikopuoli, eli kumpikin vihas kiinnittyy orikoltansa sinne samaan tuuperissierikumiin.
Semimembranousus on näistä alempana. Tämä on päällimmäisenä tämä sentinousus. Ero on sillä lailla, että semimembranousus kulkee tavallaan suoraviivaisemmin tuo posteriorisesti jatkuva se. Jatkaa siellä tipiassa kondyluslateraaliksen puolelle kyllä, mutta jää siihen taakse.
Tavallaan niin kuin tonne. Sitten se tendinosus kulkee tuossa päällä ja jatkaa tavallaan matkaansa tänne polven. ohi ja kääntyy tänne etupuolelle.
Tähän törmättiin niissä pesanserinuksen jänteissä. Yksi niistä oli täältä tämä semi-tendinousus, se taaimmainen tai alimmainen, inferioirinen niistä. Silloin sitten tullaan, tuossa on laitettu jo noinkin alas, että se on siinä tuberositaistipien vielä alapuolella mediaalisesti ja inferioirisesti siihen.
Puoli kalvoinen tarkoittaa semi-membranosus, puoli jänteinen on se tendinosus. Tendinosus on tuommoinen jänteisempi tuossa päällä. Eli membranosusta hiukan näkyy tuolta alta, että toi vihaksinen setti tuolla.
Eli membranosus enemmän siihen polven posterioripuolelle ja se tendinosus kiertyy sitten sinne polven melkein etupuolelle, ainakin mediaalipuolelle enemmän eteen. Lonkassa sitten ne on ekstensoreita ja sisärotaattoreita. Adduktiokin voisi ehkä olla mahdollinen vähän polvessa fleksureita sisällä.
Noin. Sitten ollaan käyty lonkan lihaksista läpi.