Poliittinen suuntautuminen ja media

Yleiskatsaus

Podcast-jaksossa käsiteltiin EVAn tuoreen kyselyn tuloksia suomalaisten poliittisesta suuntautumisesta sekä itsemäärittelyä oikeisto–vasemmisto- ja konservatiivi–liberaali-akselilla. Keskustelussa analysoitiin kyselyn metodologiaa, tulosten luotettavuutta, sekä ilmiöiden yhteiskunnallisia taustoja ja seurauksia.

Kyselyn toteutus ja metodologia

• EVA:n kyselyssä vastaajat sijoittivat itsensä asteikolle 0–10 vasemmisto–oikeisto- ja liberaali–konservatiivi-akselilla.
• Otanta oli satunnaistettu ja painokertoimia käytettiin edustavuuden varmistamiseksi.
• Otoskoko oli noin 2070 vastaajaa, mikä antaa luotettavan 2–3 prosenttiyksikön virhemarginaalin.
• Kyselyn metodologia pohjautui kansainväliseen tieteelliseen käytäntöön.

Keskeiset tulokset: poliittinen suuntautuminen

• 49 % suomalaisista määrittelee itsensä oikeistolaiseksi, 31 % vasemmistolaiseksi ja 19 % keskelle.
• Oikeistoryhmän osuus on kasvanut ja painottunut entistä jyrkemmin (arvot 7–10).
• Vasemmistossa suurin osa sijoittuu maltillisten (arvot 3–4) joukkoon, äärivasemmistoa on vähän.
• Keskustan osuus on laskenut vuosikymmenessä 26 %:sta 19 %:iin.

Oikeiston ja vasemmiston profiilit

• Oikeistoon identifioituvat korostavat markkinataloutta, alhaisia veroja, pienempää valtiota ja länsimielisyyttä.
• Vasemmisto nojaa keskusta-arvoihin eikä ääripää vahvistu, vaikka aktivismi on jonkin verran kasvanut.
• Oikeistolaisten sisäinen aatteellinen hajonta on suurempi kuin vasemmiston.

Liberaali–konservatiivi-akseli

• 53 % suomalaisista kokee olevansa liberaaleja, 24 % konservatiiveja ja loput keskellä.
• Vasemmistosta lähes kaikki identifioituvat liberaaleiksi (24 % vasemmistoliberaaleja).
• Oikeistossa löytyy sekä liberaaleja että konservatiiveja, jakauma on monipuolisempi.

Kyselyn ja median suhde

• EVA julkaisee kaikki tuloksensa riippumatta lopputuloksen ideologisesta suunnasta.
• Suurten medioiden koetaan yleisesti kallistuvan vasemmalle, erityisesti Yle.
• Oikeistolaisia näkökulmia haetaan yhä enemmän vaihtoehtoisista medioista, kuten YouTubesta.

Syitä muutosten hitauteen politiikassa

• Parlamentaarinen järjestelmä ja virkamieskoneisto hidastavat poliittisten muutosten toteutumista.
• Järjestelmän hitaus nähdään sekä yhteiskunnan vakautta edistävänä että demokraattista muutosta jarruttavana tekijänä.
• Esimerkiksi veroasteiden lasku tapahtuu hitaasti, vaikka oikeistolaisten osuus kasvaa.

Päätökset

• Kaikki kyselytulokset julkaistaan riippumatta niiden yhteensopivuudesta EVAn arvojen kanssa.

Jatkokäsittelyyn jäävät kysymykset

• Voiko poliittisten identiteettien yhdenmukaistuminen johtaa myös ideologisen monipuolisuuden kaventumiseen tietyissä ryhmissä?
• Miten median rooli vaikuttaa poliittisten näkemysten muodostumiseen ja oikeisto–vasemmisto-jakoon tulevaisuudessa?