Noin, eli teemana vartalo ja sitten siellä pohjalla lantio. Ja sen luinen ja lihaksen rakentaminen. Aloitetaan luisista rakenteista ja sitten sen jälkeen mennään sinne lihaksiin.
Onko tuo valo liikaa tässä edessä? Laitetaan pois. No, hyvä. Eli ranka, aloitetaan siitä semmoisesta tukipisteestä.
Ranka on meidän vartalon alue, semmoinen, minkä tarvitsee huolehtia tuesta raajojen liikkeelle. Sitä samalla tehdessään sen pitää olla joustava ja liikkuva, jotta me saadaan liikettä aikaiseksi sieltä. Eli se on sekä paikallaan olla stabiili että liikkuva. Tekee sen tosi taitavasti ja hyvin. Eli se on aika kummallinen ja ihmeellinen rakenne.
Sitten vielä sisällä kulkee selkäydin kadavassa selkäydin. Osa keskushermostoa aivan toisena osana siellä. Sitä sitten vielä suojaa siinä ollessaansa kaikkea muutakin.
Eli aika paljon kaikenlaista tehtävää on ranga. Koko sitä vartalon rakennetta, kun puhutaan rangasta, niin se on... latinaksi columna vertebralis, tarkoittaa siis koko matkaa. Se koostuu tyypillisesti 33. nikavasta ja 23. välityystä.
Vähän saattaa olla vaihtelua siinä, minkälainen suunnanatomia on. Siellä saattaa olla jotain muuta kuin tämmöinen määrä, mutta hyvin tyypillisesti jotain tämän suunnasta. Kaikki siellä ei ole niin sanottuja liikkuvia osia tuosta rankasta, vaan siellä voi olla pysyvästi luutuvia. etenkin tuolta alaosasta rankaa löytyy sellaisia.
Ja välilevyjä ei ole myöskään sitten siellä luutuneissa osissa enää. Koko Rangan alueelta ja Nikamasta löytyy sellainen perusrakenne, lukuun ottamatta kahta ylintä Nikamaa. Ne on oikein lailla omanlaisensa, mutta sitten sen jälkeen kaikki noudattaa samansorttista logiikkaa.
Siellä on vain sellaisia tunnuspiirteitä, jotka erottaa sen Nikaman muista alueista, ja tuo sitten samalla myöskin siihen sen tavallaan... pohjarakenteen sille, että miten se ranka juuri siitä rangan osasta pystyy liikkumaan. Kaularangan nikamat ovat vähän erilaisia kuin rintarangan nikamat ja sitten taas erilaisia kuin lannen rangan nikamat.
Ne kaikki tuovat sinne sitä ajatusta, että mitä sen pitää sen nikaman pystyä tekemään. Kuinka paljon sillä on esimerkiksi rakenteen painojen kannattelemista ja sitten taas erityisen paljon vaikka liikkuvuuden asioita on tuolla kaularangalla. Mutta tyypillisesti... Jaetaan tällä tavalla, että tuolta ylhäältä otetaan kaularanka, siellä on seitsemän nikamaa. Sitten on rintaranka, jossa on kakstoista, lanneranka, viisi.
Ja nämä kaikki osat on nyt sitä liikkuvaa rankaa, eli siellä ne nikamat on erillisiä, irrallisia, ja sieltä se ranka pystyy liikkumaan. Ja sitten alimpana on siellä ristiluum, sakrum, joka koostuu viidestä nikavasta alunperin, ne on luutunut sitten yhteen. Ja sitten siellä on vielä häntäluu, jossa on tuota...
yhdestä neljää nikamaa tai ehkä kahdesta neljää nikamaa, joka sitten on muutunut hyvinkin eri tapoin, riippuu siitä kenestä on kysymys. Ja tämmöinen taas sellainen yleinen tyypillinen juttu, että nikaman koko kasvaa. Jos te sieltä katselette nyt esimerkiksi edestäpäin, näette semmoisen nikaman rungon eli korpuksen. Täällä ylhäällä on aika pieniä korpuskokoja.
Se korpus on siinä nikamassa se osa, joka kannattelee sen vartalon painoa, mitä sillä siihen asti on kannateltavana. Sitten täällä alimpana, liikkuvana nikamana lannerangaa L5-nikama, niin se on tuolla kaikkein suurin ja sillä pitää olla massaa ottaa vastaan se koko vartalon paino. Ja sitten tosiaan lähtee sakrumista menemään toisaalta pienempään, että ihan kaikkein pienin nikama löytyy tuolta häntäluun viimeisenä. Jotta se rankas löytyisi hyvin vastaanottamaan ne kaikki tehtävät, mitä sillä pitää olla. Siitä löytyy tällaiset isot normaalimutkat.
Eli sivusuunnassa kun katsellaan rankaa, niin sieltä pitäisi löytyä tällaisia mutkia. Niitä kutsutaan lordoseiksi ja pysooseiksi sen mukaan, että mihin päin se mutka suuntautuu. Eli eteenpäin suuntautuvat mutkat on täällä kaularangassa.
Siellä on lordosi. Ja samalla Lannerangassa, josta taas tuonne taaksepäin se ranka suuntautuu rintarangan osalta. Ja sitten sacrum on luotunut tuollainen taaksepäin kaarelle. Tämä on hyvä juttu siksi, että ranga on joustavampi, se kestää paremmin kompressiovoimia, se kestää paremmin esimerkiksi sitä, miten me täristellään, hypitään, nostetaan portaita ja juostaan.
Se tuo joustavuutta meidän liikkumiseen. Rangan mutkat ovat tällaiset, kun ne syntyvät ja elävät ja ne muuttuvat ihmisen elämän aikana. ei ole tämmöisiä mutkia vielä ollenkaan.
Hän on sellaisessa yleensä kyboottisessa asennossa kaiken kaikkiaan, että se rankaa sellainen yhteensuuntaan mutkalla. Sitten nämä rangan mutkat rupeavat syntyvän siitä, kun se vauva nousee pystyasentoon. Sitten taas ikääntyminen tekee usein sitä, että tuonne rintarankaan esimerkiksi tulee voimakkaasti kyboottisempi asento tai jostain sun liikkumisesta, harrastamisesta liittyen tai työtehtäviin liittyen, niin siellä rangassa saattaa olla jotakin asentoa, mikä tulee siitä, mitä sä teet. Lihas. tasapaino tai epätasapaino saattaa muuttaa rangan asentoa.
Eli se ei ole mitenkään sellainen, että se on ja pysyy ja on ikään kuin luinen ja hyvin tuettu siellä, vaan nimenomaan kaikki meidän pehmeät kuudusrakentajatkin siihen vaikuttavat, missä asennossa se ranka siellä on. Ja siihen voi vaikuttaa myös. Tietenkin riippuu siitä, missä vaiheessa siihen tartutaan. Jos puhutaan ikääntyneestä, jolla on silti luisia nikamissa tapahtuneita muutoksia, niin sitten asennon tukemiseksi sinne voimakkaasti kyfoottiseen asentoon, missä se on. Voi olla hankalampi saada sille jotain tapahtumaa, mutta pääsääntöisesti voidaan tavallaan vaikuttaa siihen.
Aina tavallaan nivel pysyy paljon siinä asennossa, missä se on, niin niiden pehmyt kudosten varassa, mitä siinä ympärillä on. Niiden muokkaaminen on mahdollista. Se voi olla ihan sovoimasta ja venyhyydestä tai jostakin sieltä sinne kudosrakenteiden takia sellaisessa asennossa, kun se sitten on. Eli tästä lordoosit ja kyfoosit. ja voi määritellä hyvin sitä, että puhuu lannenlordosista tai kaularangan lordosista, niin sitten menee oikein päin, tai tarkemmin, että missä suunnalla ollaan.
No sitten jos katsotaan se nikama perusrakeneellisesti ennen kuin mennään katsomaan niitä eroja. Eli tässä on sellaiset, mitä siinä nikamassa kaikissa on. Katsotaan tuossa keskellä olevassa kuvassa ylhäältä päin, superiorisesti nikamaa. Siellä näyttäisi olevan lanneranganikama.
Ja sitten myös alemmassa kuvassa otetaan sivulta päin, lateraalisesti. Tuolla on vatsa tuolla puolella ja selkä tuolla puolella. Eli katsotaan vasemmalta.
Jos tuolla numerojärjestyksessä mennään, niin nikamasolmu, eli runko-osa, korpus, katseltiin sitä ja virkotaan. Sen hommaa olla siinä sellaisena tukirakenteena. kantaa pääosan siitä ruumiinpainosta.
Ja niin kuin puhuttiin äsken, niin ylhäällä pieni silloin vaan tuommoinen viiden kilon pallo tuolla kannateltavana tuolla kaularangan osalta. Mutta sitten mitä alemmas mennään, niin sitten siinä tulee koko vartalo yläraojeen paino kannateltavaksi. Siksi sen korpuksen koon pitää siellä kasvaa, että se sen jaksaa kannatella. No sitten toinen pääosa on kaari, eli arkusvertebre, joka tarkoittaa koko loppuosaa tuolta.
Kaikkea tuota kaarirakennetta tuolla takana. on nimenomaan posteriorisesti oleva rakenne. Sitä ei juurikaan näy silloin, kun ollaan tämmöisessä kokonaisessa luurangassa.
Se peittyy sinne monien muiden rakenteiden alle, mutta semmoinen pohja siellä sitten on. Ja sen tavallaan tehtävä on suojella sitä selkäydintää. Eli tuossa reijassa, ja kun niitä reikiä on paljon päällekkäin, niin sinne muodostuu kanava.
Ja siellä kanavassa, selkäydin kanavassa sitten selkäydin sijaitsee. Ateeksi, eli tuon reijan kaari. Joo, eli reijän kaari on se.
Kaari on koko tämä kaari tässä arkusvertebrässä. Ja se jakaantuu osiin, eli lamina arkusvertebrässä ja pedikulus arkusvertebrässä. Lamina on täällä takana.
Jos väritään väriä, niin tulisiko sinne sitten joku logiikka, missä se voi värittää tuolla. Lamina on täällä tätä takaosaa tuosta arkkuksesta. Eli koko juttu on arkkus, ja sen arkuksen takaosaksi kutsutaan laminaa.
Ja pedikulukset sitten taas, niin on nuo etuosat tuosta kaaresta. Täällä on merkitystä sillä lailla, että sulla voi lukea vaikka lähetteessä asiakkaalta, että hänellä on laminaalinen murtuma tai tuumori sijaitsee pedikkelipuolella tai jotain tämmöistä. Eli tuo alkuosa tuosta kaaresta on pedikulusarkkusvertebre. Ja sitten tuo ikään kuin tuo takakaari tuolla on lamina-arkustereita. Kaari antaa pohjan erilaisille ulokkeille, joita Nikamasta löytyy montakin.
Niillä on erilaisia tehtäviä. Siellä on oka-ja poikkihaarakkeet, eli prokessukset. Prokessus spinosus on tämä, joka suuntautuu suoraan taaksepäin. Spinosus on tämä koko uloke. Prokessus transversus on sivulle suuntautuva.
eli niitä on aina nikamassa kaksi teitä. Täällä tarkoitetaan nyt koko uloketta. Siinä ulokkeessa on jälleen pienempiä osia, joita voidaan nimetä tarkemmin, mutta en taida ottaa sellaisia yhtään, voisit tarkastella teidän kurssilla tässä esille. Nyt puhutaan tällaisista isommista rakenteista.
Nämä on sellaisia, mihin kiinnittyy paljon lihakset. Eli sen avulla saadaan tavallaan pinta-alaa sinne nikamaan. suuremmasti, mihin voidaan lihaksia saada kiinnittymään.
Nimenomaan puhutaan sellaisista lihaksista, jotka rankaa liikuttavat. Siellä on syvällä olevia pieniä lihaksia, jotka tukevat niitä nikamia niveltasolla toisiinsa, että ne pysyvät paikallaan ja liikuttavat ihan sitä pientä rangatasoa. Sitten on pitkiä pinnallisempia lihaksia, jotka liikuttavat rankaa niin, että sieltä tulee isommasti liike. Eli taakse ja sivuille. Sitten ylös ja alas suuntautuu nivelhaarakkeet, eli progressus articularix.
Tuolla on lyhennelmä, nyt kun lyhennelmää käytin tuosta progressuksesta, eli se on ihan sama sana kuin täällä toisellakin puolella, mutta se usein, lakitassa käytetään paljon tämmöisiä lyhennelmiä, silloin kun viitataan tämmöiseen ulokkeeseen, tai yleensäkin, että sitä samaa nimistä rakennetaan monta, sitten se etuliite, siitä laitetaan lyhennelmä. Eli progressus articularis superior. ylöspäin, eikö niin tarkoittava sana, ja inferior on alaspäin suuntautuva. Eli progressus articularis superior löytyy täältä, koko tämä uloke, joka tuonne ylöspäin suuntautuu, ja progressus articularis inferior sitten tuolla tuo koko alaspäin suuntautuva osa tuosta. Nyt on rintarangan nikamasta kysymys, niin siellä se ei ole mitenkään kovin erillinen, tuonne ylöspäin kun se suuntautuu, niin se on ihan tuollainen oma erillinen ulokeensa, mutta tuossa rintarangassa toi...
taaksepäin ja alaspäin suuntautuvan nivelhaarakkeen. Ne vähän sulautuvat yhteen tuosta alkupätkästä. Mutta siinä sitä etuosaa voidaan kutsua erikseen haarakkeeksi. Nämä on niitä rakenteita, joiden avulla nikama niveltyy sen ylä-ja alapuolella oleviin nikamiin. Suoraan sen ylä-ja alapuolella.
Ne on niitä rakenteita, jotka määrittävät sen, mitä sieltä rangaista voi syntyä liikkeen näkökulmasta. Minkälainen liike. suunta sieltä löytyy.
Ranka liikkuu tavallaan jossain määrin joka puolelta rankaa kaikkiin suuntiin, mutta sitten siellä on sellaisia rankan osia, jotka liikkuu paremmin johonkin tiettyyn suuntaan, ja jotkut sitten taas melkeinpä estyvät, tai jotain hyvin pientä liikkuu. Niin kuin vaikka lanneranka, niin se on semmoinen, mistä pääsee helposti fleksioon ja ekstensioon, mutta sitten taas sieltä on aika hyvin estynyt rotaatiot sen mukaan, että mihin suuntaan nuo rokeslusartikulaatikset näyttää. Voi näyttää tällä lailla suoraan etutakasuuntaan tai sitten voi olla jotenkin vähän kallellaavinosti johonkin suuntaan.
Tutkitaan niitä hetken päästä lisää. Ja sitten siellä on vielä yksi tällainen iso rakenne. Foramen vertebraale tarkoittaa reikää toi foramen.
Että minkä reikän se vertebra on siinä nyt se tuolla nikamareijassa. Eli yhden yksittäisen nikaman se keskiosa tuosta reijasta on tosiaan foramen. Ja sitten kun niitä on paljon niitä reikiä päällekkäin, niin tästä jo äsken puhuinkin, että se on...
on kanaalisvertebraaliseksi muodostunut, joko yliviivaus-tai alleviivaus. Eli siellä sitten se selkä ydin on suojassa. Se ei ole niin kuin sillä lailla, kun kallonluut muodostaa sellaisen yhtenäisen luisen rakenteen, minkä suojassa aivot on.
Selkä ydin on sitten taas sellaisen luisten renkaiden suojassa, että siinä on välillä pehmeät kudosrakennetta suojaamassa ja sitten taas ruuta. Eli se on semmoinen joustavampi. paikka olla suojassa ja sinne sitten tietty pääseekin helpommin. Vaikka lääkärineuroillansa tai sitten tietenkin jotain vaurioitakin pääsee ehkä vähän paremmin tai helpommin tapahtumaan.
Okei, oletteko mukana? Paljon rakenteita, mutta taas nämä toistuu. eri nikamassa tavallaan, että olette opetelleet jo monen eri nikaman jutut, siellä on vaan vähän eri suuntaisia, eri mallisia, eri näköisiä, nämä kaikki samat jutut.
Toistuu moneen kerralla. Puhuin siitä nyvelten nikamien niveltymisestä. Eli yhtä nikamaa jos katselee, niin se niveltyy tosiaan noiden prokessusartikulaaristen kanssa toisiinsa.
Eli ylöspäin suuntautuu ja alaspäin suuntautuu haarakkeet, joten avulla se nivel muodostuu kahden nikaman välille. Ja sitten siinä etuosassa niiden korpusten välissä on tavallaan toinen kohta, mistä se nikama niveltyy. yläpuolella ja alapuolella oleva nikama.
Ja välilevy on latinaksi discus inter vertebralis. Discus on tämmöinen väli, inter tai levy siis. Ja inter alkaa olla jonkun välissä olevaa, ja vertebraa viittaa nyt sinne nikamiin. Täällä taas on ihan selkeä ja looginen, kun ne pureskelee ne sanat siitä elikseen, niin ollaan tuollaisessa välissä olevassa, kahden nikaman välissä olevassa levyssä. Discus inter vertebralis.
Parikin tehtävä. Eli se erottaa kaksi nikamakorpusta toisistaan joustavasti. Se on pehmeä tai semmoinen pehmeähkö rakenne, jonka avulla ne nikamat pääsee liikkumaan tuosta korpuskohdastakin toisistaan.
Ne ei ole tosiaan luutunut toisiinsa se nikamat, muuten ne ranka ei liikkuisi. Eli kiinnittää nikamat toisiinsa, mutta tekee sen tuollain taipurasti joustavasti. Sitten niiden hommaa siirtää se kuormitus korpukselta toiselle. Eli ihan samalla tavalla kuin se korpusten koko kasvaa tälle. alaspäin mentäessä, niin myöskin sitten tuo diskuksen koko kasvaa tänne alaspäin mentäessä.
Ja niiden kuorma, mitä niiden pitää kestää, niin kasvaa tuonne alaspäin mentäessä. Eli isoimmalla kuormalla on taas täällä tämä ihan kaikkein alin, joka on alimman liikkuvan nikavan, ja sitten on Sakrumin ristiluun välistä oleva diskus. Ja täällä nämä kaksi alinta välilevyä diskusta onkin usein semmoiset, jossa niitä vaurioita eniten on ihan vaan tästä johtuen, tai pelkästään. Yhtenä syynä siellä on se, että niillä on paljon kuormaa, mitä niiden pitää kantaa.
Nämä ovat osaltaan tekemässä meidän pituuteen vaikutusta. Ne ovat tosissaan nestepitoisia. Kun ihmisen nestepitoisuus kehossa kaiken kaikkiaan vähenee ikääntymisen myötä, niin näistäkin se vähän vähenee. Sen takia ollaan lyhkäsempiä ikääntymisen myötä. Sen pikkuinen vaihtelu tulee ihan vuorokaudestakin.
Nyt te olette pisimmillän. Levätyn yön jälkeen yöllä ne diskukset kerää itseensä nestettä ja sitten kun mä nousen pystyyn, niin se nähtee sen neste sieltä tihkumaan pikkuhiljaa pois. Eli sen nestekierto tavallaan tapahtuu tällä lailla.
Ja sitten myöskin liikkeen kautta. Kun mä liikutan vartaloa, niin ne hymeää ja puristaa toisaalta nestettä pois sitten tuolta noista diskuksista. Eli tämmöiset tapit kannattaa mennä aina aamulla mitattamaan, että saa mahdollisimman monta milliä lisää siihen omaan pituuteensa. Aika paljonkin.
Noin neljänneksen rankan pituudesta kaiken kaikkiaan. Jos diskusta katsotaan tarkemmin ylhäältä päin, pureskellaan sitä kuvaa vielä ennen kuin mennään eteenpäin. Tässä on nikamien toimivarallinen yksikkö, kaksi nikamaa ja välissä oleva diskus internaattorilta.
Siellä voidaan hahmotella sitä, miten ranka esimerkiksi liikkuu ja rakentuu. Tässä kuvassa on tehty poikkileikkaus. Siinä ei näykään kaikkia mahdollisia rakenteita, vaan siinä on etutakasuunnassa eli sakittaallisuunnassa tehty leikkaus keskeltä nikamaa.
Sitten katsotaan sieltä sivulta. Siksi se näyttää tuolta, että sieltä on luun sisäosaa tullut näköisälle poikkileikkauksesta. Sitten katsotaan ylhäältä päin, että siitä on ylempi nikama otettu.
pois, niin näkyy pelkkä toi diskus sitten siinä korppuksen päällä. Ja se diskus koostuu tämmöisestä useammasta eri osasta. Eli nukleuspulpoisuus on tuolla toi ydin, toi ihan keskusta, joka on tommonen oman näkösensäkin. Ei olisi kynää, mutta onko se sitten? Ei.
Tämä sininen näkyy vähän huonosti. Näkyykö teille huonosti? Tämä on punaista.
Eli tämä keskusta täältä, siellä ollaan nyt nukleuspulvuraksuus. Tällainen hyytelmämäinen veripitoinen. Siellä erityisesti on se nestepitoisuus, mistä äsken puhuin, että miten se iäkkäällä vähenee ja se diskus mataloituu. Ja se on tavallaan tuommoinen pallomainen tuossa.
Se näyttää nyt tuollaiselta lätäköltä, mutta sitten kun sitä... kolmiulotteisesti katsoen, niin se on vähän niin kuin pallo. Neste-pallo.
Oletteko sattumatta saaneet vaahtokarkkeja käsiin, missä on sisällä hyytelö, hillo tai mikä siellä on. Siitä tuli mulla diskus mieleen, kun mä semmoisen sain kerran suuhun. Eli erillinen rakenne siellä sisällä.
Tavallaan se pallo on se, minkä yli ja ympäri meidän liike tapahtuu. On pallo kahden levy välissä. Minulla olisi tuollainen pallo.
Se tavallaan mahdollistaa sen, että miten ne kaksi Nikama-Korpuksen levytasoa viikkuu sulle. ja toisissa. Ja sitten annulus fibrosus on tuo kaikki ympärillä oleva muurakenne. Se on tämmöistä syykehää syyrustoa ja sen homma on pitää sitä ydintäpaikoillansa tukea sillä lailla, että se pysyy ehjänä siellä sisällä.
Etenkin tässä näkyviltä tämmöisiltä rengasmaisilta sisäosilta. Ja sitten jos palataan tuohon äskeiseen kuvaan, niin siellä näkyy nuo tuommoiset pystysuuntaiset rakenteet paremmin. Anteeksi, mulla on jäänyt tuohon suuntaan. Nyt tekyy tuolla enemmän pystysuuntia säikeissä.
Nämä säikeet ovat niitä, jotka pitävät kaksi nikamakorpusta kiinni toisissansa. Taas eri osat vähän eri tavalla. Keskellä pallo, joka pysyy paikoillansa niiden rengasvaisten rakenteiden ympäröimällä. Ja sitten tuollaisia pystysuuntaisia säikeitä taas kolmiolottelisesti joka puolella.
Se on sitä säikeistöä, joka pitää sen rannan yhteen osaltaan paikallaan. Sitten on tämmöinen rakenne, joka tavallaan on tuossa rustopintaisen nikamakorppuksen ja välilevyyn välissä. Endplate tulee englanninkielisissä. terminä vastaan.
En ole tälle löytänyt latinakielistä termiä vielä. Onko joku opinnoissansa törmännyt aetaan, jos joku sille löytyisi. Se kuitenkin viittaa siihen, miten ollaan siinä välimaastossa. Enempi tämmöinen rustoinen pinta diskuksen päällä ja alla, silloin kun ollaan lähellä sitä luista nikamaa. Tämä tulee fysioterapiassa paljon vastaan.
Kun diskukset ovat nestemäistä rakennetta ja sidekuudosrakennetta, ne ovat ehkä heikkoja kohtia rangaissa. Hermotuksen kannalta, kivun kannalta, vain uloinosa diskuksesta ja annonuksesta on hermotettu. Eli koko rakenne ei aisti kipua, mutta uloinosa aistii. Sieltä tulee kipuaistimukset, joita asiakas voi... voi kertoilla siitä selästä, jos siellä kipuja on.
Verisuonetusta diskukselle ei ole ollenkaan, niin sitten tarvitsee ihmetellä, että miten se saa sen aineenvaihduntaansa tapahtumaan, koska kaikki kuitenkin tarvitsee sen hapen ja ravinteet. Se oli sitä liikettä, mistä äsken puhuin. Ja sitä, että miten minulla on paino päällä tavallaan, että rankaan kohdistuu painetta ja sitten taas otetaan paine pois.
Eli nukkuminen ja pötköttäminen on sillä aikaa tärkeää, että sinne diskuksella on nestekierron vapautumaan. Sitä ei purista koko ajan joku välilevy. Siksi nukkumaan ekonomiallakin on aika paljon merkitystä, että se olisi se ranka rento tai lihakset ympärille rento. Diskus pro lapsille on aina suomenkielistä välilevytyrä. On sitä, että te kysyitte, mutta yleensä joku aina kysyy tässä kohtaa sitä, että tämä anonus...
pääsee täältä ulos tulemaan, jostain syystä menee rikki tämä syykehähanuus, ja tuo nukleuspulpousus pääsee sieltä työntymään ulospäin, niin saattaa olla, että sinne tulee tällaista rakennetta, että keskiosa ei olekaan enää ehjä, pallomainen, vaan se menee ulospäin, yleensä taakse tai sinne päin, meillä on enempi kuormaa, voi tulla melkein mihin suuntaan tahansa. Ja silloin siellä nyt on ne osat, jotka sitä... kipua aistii, ne on nyt vennytyksessä ja ne aistii sitä kipua ja sitten siinä takana oli se selkäydin kadava, niin saattaa sinne olla painamassa tai siellä selkäydin kadavasta lähtevistä ääreishermojen kiputiloista voi olla myös kysymys.
Ja sitten täteilyoireista, jos teillä jollakin tutulla on ollut tämmöisiä asioita, niin silloin täällä tavallaan rakenteet pettää. Siitä siinä on kysymys. Saattaa mennä sitten ihan jopa rikkiikin, mutta ensimmäiset asteet on sitä, että se... syykehän tavallaan venyttyy ja sitten se menee ihan rikki. Oli se kirjoituskin, että keskustalla on veritaitoja.
Vesi. Oliko se sinun käsit? Vesi, joo. On ollut aika monta vuotta, eikä kukaan ole kiinnittänyt huomiota. Me varmaan puhummekin niin, että nestettä ja verestä puhumme.
Joo, tarkka. Hyvä. Okei. Sitten meillä olisi seuraavana se, että mitä ne eri osat siellä sitten, miten ne rakentuu. Eli nyt olisi hyvä, jos tästä sai jonkun käsityksen, näistä perusrakenteista.
Lähdetään ylhäältä liikkeelle. Eli nämä samat jutut, miltä ne näyttää eri osassa rankaa ja miksi ne näyttää erilaiselta ja mitä siitä seuraa, että ne näyttää. Täällä ylhäällä, kuten on puhuttu, korppus on suhteellisen pieni. Eli tuo painoa kantava rakenne on pieni.
Sitten taas tuo reikä, eli se foramen vertebraale on kohtuullisen suuri. Ollaan siellä lähellä aivoja ja sieltä silloin siellä selkäytimen rakenteistossa on paljon asioita vielä. Se tarvitsee tavallaan tilaa.
Silloin sille on tuossa Nikolossa tilaa sen suuremman reijan kautta. Eli ne on semmoiset erilaiset. Sitten jos ajatellaan muita juttuja, niin se progressus transversus.
Mikäs se olikaan? Se on uloke, joka suuntautuu jonnekin päin. Poikkihaara keeli sivuille. Tuolla oli viittoimet kielisesti joko taaksepäin sivuilla olevissa.
Ne oli niitä lihasta kiinnittymiskohtia. Niin täällä on tuommoinen kuin foramen transversarium, joka on tuolla oleva reikä. Sen läpi kulkee verisuonia aivoihin kummaltakin puolelta omansa, eli kummaltakin puolelta on reikä.
Sieltä menee arteria vertebraalis, me viemme verta aivoihin kahtena omana verisuoninaan. Tarvitaan muitakin verisuonia, ettei ne ole onneksi ainoat, mutta niille on suojarakenne kaulurangan alueella. Eli tällaista ei ole missään muualla.
Vain kaulurangasta löytyy verisuonireijät. Progressive transversus on täällä kaiken kaikkiaan vähän laajempi. Ja sieltä löytyy kiinnittymiskohtia lihaksille vielä vähän lisää.
Valehtelin näköjään äsken, kun lupasin, että en paljon lisää rakenteita ota, mutta otan paremmin sittenkin. Eli tämmöiset kuin tuuperkulum, anterius ja sitten posterius. Tuuperkulum on tämmöinen kyhmy, jonkunlainen kyhmy. Ja anterius viittaa mihin? Joo, näytetään alas ja eteen, kumpi oikein?
edessä oleva ja posterius takana oleva. Eli kun täällä on vatsa näissä kuvissa, vatsan puoli, täällä on tuberculum anterioris ja tuossa tuberculum posterioris. Eli nämä kyhmyt, tuossa jossa tämä koko juttu tässä olisi, anteeksi se minun kynä estänä mennä, kun se menee maahan asti. Eli tämä koko homma täällä on sitä progestus transversusta ja siinä tarkemmat osat täällä kaularangassa on tuommoiset tuberculum anterioris ja posterius.
Nämä otan esille siksi, että kun päätä... ja pään asentoa pitää hallita aika tarkkaan, niin sinne tulee lihaksia kiinni nimenomaan tänne etupuolelle noihin prokessustransversuksiin, ja sitten sinne taakse, ja niiden välistä tulee sitten sellainen selkäydin hermo ulos, mistä puhutaan syksyllä tarkemmin. Tämä on täynnä lihasten kiinnittymisiä, ja niillä on omat paikkansa vielä siellä prokessustransversuksessa. Ja sitten niiden välissä on tällainen sulkusnervispinaalis, sulkus on uure, nervi viittaa hermaan, Spinaalissanana ollaan nyt koko ajan pyörimässä siellä.
Siinä on jollain tavalla se ranka tai selkäydin tai selkä tai jotain semmoista. Se on tämä kolo, uurre, joka täällä näiden kahden välissä on. Tuolla puolella, jos näin piirrä päälle, niin näkyy hyvin tuommoinen uurteinen pakenne.
Siinä on tosiaan tuommoinen valmis kolo sillä selkäydin hermolla, joka sieltä tuosta noiden kahden tuuperkulmin välistä sitten tulee. Tämmöistäkään ei ole oikein näin selvänä missään muualla osassa rankaa. Ja tässä on yksi sellainen paikka, missä sitten saattaa se selkäydin hermo olla esimerkiksi puristuksissa vähän sillä lailla, kun siinä on noin lähekkäin isojen lihastenkin kiinnittymiskohtia.
Eli se on erilaista täällä prokessustransversuksessa. Sitten vielä prokessuspinoosus, joka oli tää tänne taakse suuntautuva. Se on usein kaksiharainen. Taas haetaan vähän lisää paikkoja sinne, miten lihakset voi kiinnittyä.
Tuossa se on hyvinkin selvästi kaksiharainen. Täällä vähän eri osassa se on enää kaksiosainen möykky. Usein kun puhutaan tämmöisestä, että on tyypillinen rangan osa jostakin kohdasta, niin se on usein sen saman alueen, mistä ollaan puhumassa, jos me nyt puhutaan kaularangan osasta.
Usein siellä keskivaiheilla on tyypillisin kaularangan ikä. Samalla jos mennään rintarankaan, niin keskivaiheella rintarankaa on semmoinen nikama, josta puhutaan silloin, kun puhutaan, että on tyypillinen rintarangan nikama. Ja siinä välimaastossa ne nikamat tavallaan alkaa vähän muistuttaa toinen toisiansa. Eli mitä alemmassa kaularangassa mennään, niin sitä enemmän se rupeaa muistuttamaan rintarangan nikamaa. Ja sitten se rupeaa olemaan tyypillinen rintarangan nikama.
Ja sitten se rupeaa jo pikkuhiljaa muistuttamaan lannerangan nikamaa. Ja sitten kun ollaan lannerangassa, niin siellä sen keskivaiheella se on parhaimmillaan tyyppiviirteet siinä lannerangan nikama. Eli se on vähän niin kuin... Liuku varjaisesti vaihtaa malliansa ja muotoansa se nikama siellä matkan varrella. Tuollaisen kaksihääräisen prokessuspinoisuksen saattaa sieltä kaulurangassa kyllähän löytää sorpeilla, jos on hoittainen ihminen.
Eli ne olivat sellaiset omat asiansa siitä kaulurangan osalta. Sitten siellä on nimeämiseen liittyviä juttuja. Ne rangan nikamat nimetään sen mukaan, missä... ollaan ja sitten siihen tulee numero perään.
Eli tuo C tuolla viittaa siihen kervikaalisanaan, ollaan kaunorangassa eli kervikaalirangassa. C1 on täällä ylimpänä oleva nikama ja näitä oli seitsemän kappaletta, niin silloin tämä alin täällä on C7. Eli numeroidaan tuolla lailla. Sitten mennään seuraavaan rangaosaan, niin siellä on thorakaalit, thorax. Se on TH tai pelkkä T-nikama ja samalla tavalla taas ykkösestä alkaa ja sinne 12 asti niitä nimen...
numeroidaan. Ja lanneranka L-llä viitaten siihen ja ykkösestä viitoseen. Pelkkä C tarkoittaa kaularankaa ja sitten CO olisi siellä häntä luussa, k-1, CO lyhenteellä.
Eli tämä C7 on oma nime. On, joo. Eli nämä on tämmöinen perusjuttu, nämä kirjainnumerolyhennelmät, ne on kaikilla.
Kaulorangasta löytyy kolme nikamaa, joilla on omat nimensä Atlas ja Axis eli C1 ja C2. Joskus voidaan C7 kutsua Vergera prominens. Prominenti tarkoittaa enemmän ulostulevaa, voimakkaammin näkyvää. C7 tekee sitä, että tulee eniten ulos progestus spinosus. Sitä tarvitaan, kun haetaan vittanauhan paikkaa.
Mutta ihan yhtä oikein on kutsua tuota atlasta C1 ja axista C2. Vaan ehkä ollaan näin limeämisillä koitettu tuoda esiin sitä, että ne on sitten vielä erilaiset suhteessa muihin nikamiin, tuo atlas ja axit erityisesti. Ja tuossa C7 ei ole muuta erityistä kuin se, että sillä on tosi pitkä ja eniten voimakkaasti ulostuvata tuo progressus spinosus.
Katsotaan sitten niitä atlasta ja aksista erikseen. Ne ovat tosiaan hyvinkin muista ranga-osista poikkeavat, mutta samanlaisia rakenteita, samoja tehtäviä löytyy sieltäkin. Täältä ei nyt löydykään näköjään korppusta ollenkaan, pelkkää kaarta, pelkkää arkusta.
Ja niin se ikään kuin onkin, eli siellä on arkus anterior ja arkus posterior, eli tätä tavallaan etukaari ja takakaari. Täällä on etu, anteriorinen. Ja täällä kaari on posteriorinen.
Jonkun osan siellä sitä painoa pitää kannattaa. Ne ovat nämä massalateraalikset, joka tarkoittaa tätä koko mölkkyä tässä sivuilla. Niin tavallaan tehtäviltään vastaa sitä korppusta. Kannattelee tuolla pään painoa, mikä siinä sen yläpuolella on.
Ja tavallaan linkittyy sen kautta sitten siinä alla olevaan 4-2. Mutta se ei ole rakentunutkaan niin, että sillä olisi oma massansa etuosassa, vaan sillä on kahdelle puolelle sijoittuvat alueet. Ja sitten tosiaan Arcus anterior ja Arcus posterior.
Ja täällä Arcus anteriorissa löytyy tällaisia rakenteita, jotka olen ottanut esille, eli Tuberculum anterius. Tuberculum oli jälleen sellainen joku kyhmy. Ja toi pieni...
kysmy, joka siellä eteenpäin suuntautuu, niin se on tuo tuberculum anterius. Saadaan sinne likamentteja kiinni kohta. Ja sitten fovea dentis.
Fovea tarkoittaa pientä kuoppaa. Yleensä kuopat nimetään aina sillä lailla, että mikä siihen kuoppaan tulee. Usein keho rakentuu sillä lailla, että jos on kuoppa, niin siihen tulee joku rakenne. Kuopalle annetaan nimi sen mukaan, että mikä rakenne se on, joka siihen kuoppaan tulee.
Ja siihen tulee dens axis, eli C2 ylöspäin suuntautuva densin ampaksikosympärys. Suomeksi vai mikä se mahtaa olla. Se niveltyy tähän.
Eli tämä sininen alue täällä on povea dentistä. Ja siinä on varustoa, siksi se on sinisellä piirretty tähän. Näkyy paremmin tuolta alhaalta päin katottuna.
Eli myös kuvissa Atlas on katottuna ensin tuolla vasemmalla superiorisesti, eli ylhäältä päin. Ja sitten sama rengas katottuna alhaalta päin inferiorisesti. Näkyy vähän erinäköisiä rakenteita.
Samanlainen tuberkulum löytyy täältä posterioiripuolelta. Se on enempi laakea, pyhmyräinen alue, tuberkulumposterius. Ei ole niin selkeä, yksittäinen myhky. Ne on prokessuspinoosukset, ja ne artikulaarikset puuttuu kokonaan, mutta tuo sivulle suuntautuva prokessus torhansversus löytyy, ja siellä on edelleen se reikä. Eli tässä kohtaa se.
ja muistuttaa niitä muitakin kaularangan nikamia sillä tavalla, että saadaan sieltä se verisuoni vietyä tuonne aivoihin sisälle. Ja kaksi kappaletta sieltä nyt. Massa-lateraalissa oli nämä pallurat, mitkä me tuonne piirsimme. Niin kuin se korppus siinä nikamassa aina, niin se paitsi kantaa sitä painoa, niin se on myöskin sitä kohtaa, mistä se niveltyminen tapahtuu aina ylä-ja alapuolella oleviin nikamiinin.
Tässä massalateraaliksessa on myös niveltyvät pinnat. Fagies artikulaaris. Fagies tarkoittaa jotakin pintaa. Artikulaaris tulee siitä artikulaatiosanasta. Sitten superiori ja inferiori, eli on siellä yläpuolella ja alapuolella olevat pinnat.
Eli fagies artikulaaris, superioris nämä pinnat. täällä ja sitten inferior nämä pinnat täällä. Niiden avulla se nikama niveltyy sitten sen ylä-ja alapuolella olevaan rakenteeseen. Eli täällä nämä superioriset rakenteet, niin ne niveltyy tämän kuvan kanssa.
Tässä on os-okkipitaale inferiorisesti. Eli tämä täällä mikä meitä näkyy, kallonluu alhaalta päin katsottuna. Siellä on nimenomaan tällainen kuin os-oppipitaale. Granium oli se, mikä teillä oli siinä termissä, eikö vaan siinä ei ollut näitä kaikkia osia vielä.
Graniumista yksi luu on os-oppipitaale, joka on täällä tällainen takaraikon luu. Siellä on tuollaiset alueet, hondylusoppipitaalikset, joiden avulla sitten tämä kallo ja tuo C1, atlas nimeltään, ja rangas. Rangasisälle, kun meni selkäydin, löytyi kallon pohjasta iso reikä, poraamennon reikä. Magno nyt tarkoittaa suurta. Sieltä selkäydin tulee ulos kallon ruitteen sisältä ja jatkaa selkäydin kanavaan.
Sinne menee tällä kallolla rautatappi. Nyt nämä kondonukset tässä os-okkipitaalissa ja C1-faakiesartikulaiset superiorit osuvasta. ja siihen muodostuu nivel pään ja C1 väliin. Tuossa jo sitä varsinaista korkusta, niin onko tuossa se välirevy? C1 ja C2 välissä.
Sielläkään ei välttämättä ole sen sanotusti, että enemmän C2 ja C3 välissä rupeaa olemaan. Kalloille C1 välissä ei varmasti ole. Tai varmasti on huono sana, mutta siellä hyvin tyypillisesti ei ole.
Eikä C1 ja C2 välissä. Sitten se rupeaa olemaan vasta C2 ja C3. Ihan varmasti poikkeuksia siitäkin löytyy, että sieltä jotain saattaa löytyä. Kun koko ajan anatomisia puhutaan sellaisista tyyppirakenteista, meillä on vähän eroja siinä, että kirjat on 95 prosenttisesti esimerkiksi oikein. Vaikka äsken tuossa puhuttiin siitä lannenrangan ikamista, että niitä on viisi kappaletta, niin heti mun uran alkuvaiheessa esimerkiksi tuli asiakas, jolla oli kuusi lannenrangan ikamaa.
Muistan, kun hikivalu, kun koitin määritellä, että miten niin, kun mä koko ajan lasken täältä ihan väärin näitä. Miten voi olla, että mä en pääse tästä siihen tulokseen, että niitä olisi se. määrä mikä piti, niin sitten todettiin röntgenlausunnon kautta. Aa siellä on tipus, niin kauan. Joo, eli noi tavallaan niinku rustopinnat, tämä täällä kallon pohjasta ja tämä täällä, niin ne osuu sit yhteen.
Eli toi C1 kääntyy tosta tohon kallon päälle noin päin, tai toisinpäin ehkä loogisemmin, että se kallo tulee tohon C1 päälle. Ja sitten taas noi alla olevat pinnat. Eli nämä paakies artikulaaris inferiorit, nämä täällä, niin ne on niitä, jonka avulla se niveltyy tuonne C2-palosteeseen.
Nyt en saa irti teistä mitään, että ootteko te ihan kartalla, vaan kuuntelette tyynästi sillä lailla, että joo, näin mä olin ymmärtänytkin tämän, vai onko niin pihalla. Ei osaa ajatella yhtään mitään, vaan jotain siltä väliltä. Ole hyvä. Nämä siniset alueet täällä. Joo, mutta eri puolella sitä nikama.
Eli nämä, mitkä tässä nyt sitten, mitkä sä just kysyit, niin ne niveltyy sitten, tässä on C2, eli aksis, niin ne tulee tähän pinnalle, kummallekin puolelle tuonne. Ja silloin siihen saadaan C1 ja C2 välinen nivel. Joo, eli aksas ylhäällä anteriorisesti edellisestä kadottuna ja sitten alhaalla vähän tuolla. posteriorisesti tai posterosuperiorisesti eli ylhäältä vähän enempi kuva kuin suoraan takapäin tuossa alemmassa kuvassa. No densaksissa, oletteko te hakenut?
Mikäs tuolta olisi densaksista? Nyppyle tuonne ylöspäin, koko jälleen tämä homma täällä. Aksiksen, muistaakseni toi on hammas toi dens.
Ja sieltä löytyy tuommoinen kuin apex dentis. Apex tarkoittaa kärkeä eli ihan tuo yläkärki tuolta on apex. Ja ne ligamentin kiinnittymiskohta kun mennään sinne, että miten nuo ligamatit pysyvät tuollain paikallansa, niin sieltä lähtee samanniminen ligamentti. Ja sitten paakios, artikularis, anterio, dentis voidaan laittaa siihen vielä perään, että ollaan oikeassa luussa eli tätä samaa. Nivelpintanimeähän oli esimerkiksi tuolla C1, että se voidaan sitten vielä tarkentaa.
Kaikissa kuvissa anatomissa niitä ei ollenkaan tarkenneta. Tulee tavallaan siitä, että siinä kuvatekstissä alla lukee, että nyt tässä ollaan C2 nikamassa, niin siksi sitä ei välttämättä tarvita. Joskus kun se puhutaan ihan vain itsekseen, että on jossain tekstissä vaikka, niin silloin siihen on ihan hyväkin laittaa, että no minkä luun rakenteesta ollaan puhumassa. Niveltyvää pintaa. Jälleen Sopot käyttää näissä kuvissa sineltävää pintaa siksi, että siinä on rustoa.
Muistaako joku jo sen latinaksi? Hyvä. Kaartilako. Artikulaaris vielä, että on niveltyvä rusto tai nivelrusto. Eli facies articulares anterior on täällä tämä sininen alue.
Se tulee sinne kuoppaan, mistä äsken puhuttiin. No, väärä kunni. Eli tuolla olevaan povea dentikseen.
Eli tuo C2 nousee ylöspäin, tuommoinen dens, ja se tulee koko tuon faaren sisäpuolella yhteen. Kukaan onko koko siinä kuvaa? Missä?
No tuolla näkyy. Tuossa oikeanpuoleisessa kuvassa. Siinä on tuo C1 eli kaareva rakenne ja sitten C2 nousee tosiaan noinkin paljon ylöspäin tuolta tuo densiä.
Se on siellä selkeydin kadavassa sisällä. Tuo densi tulee sen kaaren sisäpuolelle. Sillä tavalla ne niveltyy keskellänsä sitten tuo C1 ja C2 muun muassa.
Mennään tähän niveltymisrakenteisiin sitten vielä tarkemmin, kun ollaan saatu nähdä, että nämä eri rakenteet käytyy läpi. Samanlainen niveltyvä pinta löytyy sen dentsin takaa, eli täältä löytyy vagies articularis posterior dentis. Siinä on poikkeuksellinen paikka, että yleensä nivel muodostuu kahden luun välillä. Silloinhan me viime viikolla taidettiin opiskella. Täällä on poikkeus.
Tuohon rustarakenteeseen ei tulekaan luuta. Siitä menee poikittainen ligamentti, joka muodostaa nivelen luun kanssa. Sitä kautta saadaan niveltukea vastaava tukirakenne sille, että miten pää pysyy meidän kaiken huippuun. Nyt rupeaa olemaan korpusta jo vähän enempi sen näköisesti kuin mitä siinä koko niveltä perusrakennet olivat.
Ei ole ihan saman näköinen kuin se korpus oli perinteisesti, mutta tämä etuosan möykky täällä on sitä korpuspertevereitä. Ja arkus on nyt tämä kaari täällä. Sekin on vähän massiivisempi kuin mitä se on siinä perusrakenteessa. Löytyy vahvempi kaari rakenteissa ja korpus on paljon pienempi. mitä sitten perusnikama rakentaa.
Mutta sitten rupeaa näitä haarakkeita olemaan ihan samalla tavalla kuin mitä siinä perusrakenteessa oli. Eli progestusartikulaaris superiorit löytyy. Ne nyt ei suuntaudu niin voimakkaasti ylöspäin kuin mitä oli siinä perusnivelen rakenteessa, mutta nämä läntit täällä ylhäällä tai vähän ulostulevat portaat, niin ne on ne ylöspäin suuntautuvat nivelhaarakkeet. eli progestus artikulaaris superiorit.
Ja niissä on jälleen se niveltyvä pinta, paakki ja artikulaaris. Näkyy tässä näissä alakuvissa paremmin nuo siniset nuolet tai sinisen alkuun sen nuolikuvan. Ja siihen tulee nyt sitten se C1 päälle pötköttyä, ihan niin kuin mistä me aloitettiin tähän liian tullessa. Ja sitten alaspäin suuntautuu progestus artikulaaris inferior. Ne on täällä.
Ja jälleen siinä niveltyvä pinta ja siinä rustaa tuossa sivissä. Eli faakisartikulaaris siinäkin. Prokessuspinoisusta rupeaa nyt olemaan.
Eli tavallaan jos vertaa sinne C1, niin täällä oli tuommoista kyhmyrää tuolla takana olevassa kaarassa. Ja nyt sitten C2 se rupeaa menemään jo tänne tämmöiseksi haarteksi. Eli tämä täällä on sitten prokessuspinoisusta. Ja siihen rupeaa tulemaan myöskin sitä. kaksi haarasuutta, mikä oli sen kaularangan tyypillinen juttu.
Ja progresus transfer-sutkukset löytyy myös siellä. Kans on se reikä ihan koko kaularangan alueella. Ja sieltäkin löytyy nyt etuupenkulma, anterius ja posterius.
Tuolla yläkuvassa näkyy paremmin nämä kyhmyrät. Täällä on sitä kyhmyrän rakennetta. Ja sitten niiden välissä oli se uure, mistä tuli se selkeä hermoori. Eli samoja rakenteita mulla on nyt monessa diassa.
Tämä on vähän tarkoituksellakin. Tulee paljon dioja tietysti, että siinä kohtaa opettajakoulutuslaitoksen opettajat mulle sanois, että soosoo. Ei saa olla niin paljon dioja per tunti. Mutta mä koitan tavallaan antaa teille toista. Että haette niitä samoja juttuja, eli tulee monta kertaa sama asia, niin sitten se ehkä tarttuu paremmin.
Kaksi piippuinen juttu. Voilta tulee tuskaa sitten vaan siitä, että tulee moneen kertaan. Sitten on taas käyty tämmöisiä kaularangan tyyppijuttuja ja sieltä noin C1 ja C2, jotka on ihan erilaiset.
Se prominens, en ottanut sitä tähän, koska siinä ei ole muuta kuin se ulospäin suuntautuva haarte, joka on vaan sellainen vähän voimakka. Sitä takia siinä tulee kyhmy vähän enemmän ulos kaularangan siinä alaosassa. No mutta sitten päästään rintarankaan. Ja se mikä siellä nyt tulee erilaisena, niin on...
kylkiluut eli kostat, jotka kiinnittyy näihin nikamiin ja aiheuttaa sinne rajoitusta siihen, että kuinka paljon se sitten pystyy liikkumaan. Usein nikama kiinnittyy, ei kun nyt toi kylkiluu kiinnittyy kahteen eri nikamaan ja sitä kautta tavallaan sitoo niitä vähän paikallensa. Eli kosta.
Ylhäältä päin katsotaan tässä taas tämmöistä tyypillistä rintanikamaa ja tässä on kylkiluu poikkineikattuna, jolla tuolta löytyy sitten. poikkileikkaus jatkaisi tästä tänne eteenpäin. Täällä olisi sitten rintalasta eli kaspernum, niin se sitten täällä edessä niveltyy. Eli ollaan poikkiin vaan saatu tuossa tuo kosta. Ja se kylkiluupää kiinnittyy usein tuonne nikamakorpukseen ja sitten progestus transversukseen.
Tässä ne on laitettu niin kuin se niveltyisi yhteen ja samaan nikamaan, mutta sitten tosiaan jossain kohtaa rankaa se hyvin tyypillisesti menee sillä tavalla, että tuo Pää kiinnittyy ylempänä olevaan nikaman alueellekin, jo melkein menee vähän siihen nikamien välimaastoon, ja sitten se lähtee siitä pikkusen alaspäin, sillä että se alemman nikaman sinne progestus transversukseen poikkiharkeeseen. ottaa sitten kiinni ja sitten jatkaa siitä tavallaan tuonne eteenpäin. Eli vähän sillain vinosti alas suuntautuu tuon postan rakennelmaan. Ja sinne muodostuu nivelet. Kurkataan niitä sitten paremmin tarkemmin.
Mutta tuossa on niveltyvä kohta ja tuolla on niveltyvä kohta. Ja toinen mikä täällä sitten rintarangassa on tyypillinen juttu, niin on tämä prokessus. Spinosis, se oli tämä taaksepäin suuntautuva haarake, se menee noin voimakkaasti alaspäin.
Jos tähän piirtäisiin seuraavan nikaman ja siitä tuommoisia haarakkeita tuonne ylöspäin ja siitä haaraketta alaspäin, niin huomaa, että progestus spinosis onkin tavallaan jo ihan tuon alla olevan nikaman tasolla. Tällainen esimerkiksi jo palpaatiohuomio, että kun ollaan rintarangassa niitä nikamia palpoimassa, niin kun löydän siellä progestusvinosuksen pää, niin se on tavallaan sen alla olevan nikaman tasolla. Suuntautuu niin paljon alaspäin.
Liikkeen kannalta se tekee vähän hankaluuksia mennä ekstensioon. Eli silloin kun ne törmää tavallaan tuolta nuo luiset rakenteet siinä alla olevaan korpukseen ja seuraavaan progestusvinosukseen, niin se tekee sen, että rintaranka ei ole maailman paras taivumaan ekstensioon. Voihin suuntiin ei rokesus-pinosus niinkään haittaa, mutta konstat tosiaan tekevät sitä, että rintaranka ei ole maailman liikkuvin kohta rangasta, mutta liikkuu joka suuntaan.
Se mikä lannerangassa on, niin se on tällainen tyypillinen siitä, mitä puhutaan, kun aloitettiin siitä tyypillisestä nikavasta, niin se on vähän kuin lanneranka olisi. Korpus on täällä suuri, foraamen pieni. Lannerangan alueella aikuisella ei tarvitse mahtua enää kuin hermojen alueita.
Selkäydin päättyy aikuisella TH-rangan ja lannerangan vaihtumiskohtaan. Riippuu vähän, kuinka pitkä selkäne olet. Lannerangan alueella on enää häntä selkäydinhermojen alkupätkiä.
Niillä riittää tuo tila, mikä siellä on. Tällä lailla on jotain logiikkaa, joka ei ehkä pidä, mutta selittää. löytyy eli korpus suuri ja vertebrali pieni. Riippuu vähän mitä sinun kirjoittaja on siinä halunnut korostaa, niin nuo progressus transversukset, kun ne ovat sivulle päin suuntautuvia, niin niitä voidaan tämän Landerangan alueella kutsua progressus costaalikseksi.
Silloin kirjoittaja korostaa sitä, että voidaan ajatella, että ne ovat tavallaan tällaisia hypistyneitä kylkiluita, jos jonkun evoluution teorian mukaisesti ne ovat. Täällä olisi voinut olla kylkiluita täällä alempana, mutta ne on tuollaisia typistyneitä. Mutta progressus, transferus on ihan yhtä oikein.
Nyt kävi käsi täällä jossakin. Mielestäni ylhäällä oliko joku kysynyt? Ei kun minä viittoin itseksi.
Itsellesi vaan näitä suuntia. Saat viittoja. Nyt me tehdään sillä lailla, mä en näistä itse asiassa puhu tuolla jatkossa, eli otetaan nämä lisärakenteet tästä pois.
Näitä ei tarvitse, voi olla, että jää mieleen tietenkin silloin, kun aina kun sanon, että näitä ei tarvitse osata, niin kaikki muistaa sen nimenomaan. Mutta sieltä löytyy vielä, kun Lannerangassa ollaan, niin siellä on paljon lihaksia, jotka sinne kiinnittyy. Siellä on tavallaan lisää tuommoista nypyläistöä, mihin se kiinnittyy, mutta mä en osaa sitten siellä lihaspuolella, niin mä otin... pienemmäksi sitä, että mitä kaikkea me sieltä opiskellaan, niin sieltä ei löydy muistaakseni sitten enää noita, niin tapataan se pois. Löytyy nuo ylös-tai alaspäin suuntautuvat nivelhaarakkeet, ne on ihan selvät siellä.
Prokessus spinosus, joka olisi sellainen taaksepäin suuntautuva, niin se on sellainen leveä, litteä, suoraan taaksepäin suuntautuva tuommoinen vakti. jolloin se ei siellä ole haittaamassa sitä ekstensiota sitten enää. Eli täällä tämä progressusvinous haittaa, mutta sitten se suunta muuttuu ihan erilaiseksi ja se ei siellä sitten enää laikuta ekstensiofleksio suuntaan liikkeessä mitenkään.
Täältä hyvin näkyy, täältä sitä puhui siitä, että se rupeaa sellainen liukuvääkärtynä, niin kaularangaa alaosakin rupeaa jo olemaan, että progressusvinous on tuollainen alaspäin suuntautuvia, mutta ei niin paljon kuin rintarangaa, mutta sitten se tosiaan oikein. Sitten kun mennään alaspäin, niin sieltä löytyy se os-sakrun ristiluu. Siellä on löydettävissä viisi erillistä nikamaa.
Jos katsotaan tällainen poikkineikkauksena ja sahataan vielä sitä poikki, mikä täällä kuvassa on. Onko siellä nyt YKK? Mä sain kuusikin nikamaa sinne jo tulemaan.
Tuolla tekyy tuommoiset viivat, jonka kautta tavallaan on nähtävissä. Mä otan nuo loput viivat pois, niin näette sieltä mitä hain. Eli siellä on ikään kuin olemassa ne nikamat, jotka on aika nopeastikin luultunut yhteen.
Ja se tekee siitä alueesta, tuosta ossakrumista, tavallaan niin kuin sitten kutsutaankin yhtenäiseksi luuksi. Eikä siellä oikeastaan... No joo. Kun mennään mittauksiin, niin kyllä sieltä on löydettävissä S1 ja S2.
Eli haetaan tiettyjä rakenteita sillä lailla, kuin siellä olisi. Ikamat edelleen, mutta on tällainen yhtenäinen luu nimikin sille. Kyfoosi näkyy tuossa sivulta tai suuntautuneessa kuvassa, että miten se on asettunut tuolla lailla vinoon.
Tuolla tämä alaosa on sitten jo sitä häntäluuta tässä kuvassa, eli tuolta menee poikki. Eli sieltä ikään kuin löytyy näitä kaikkia. Sieltä löytyy tämmöinen harjanne tässä taaksepäin, mikä on ikään kuin niitä prokessusvinoisuuksia nyt sitten vaan luutuneena enemmän ja enemmän yhteen.
Sitten siellä on ikään kuin tommoiset sivulle päin suuntautuvat haarakkeet, jotka kanssa on luutunut yhteen. Ja sitten siellä on semmoisia reikiä, minkä kautta tulee sitten termoja ulos. Ja puhutaan siitä reikästä vähän lisää tuolla myöhemmin täällä ylempänä rannassa.
Mutta se miten se sitten taas niveltyy muihin suuntiin, niin sieltä löytyy tuota... Täältä ylhäältä, progressus articulaaris superior, tuolla. Ja siinä jälleen se karttilapo artikulaaris, se rustopinta. Se on se, miten se niveltyy L5-kurssilla. Eli L5 tulee tuohon päälle.
Ja sit se niveltyy siellä lantiossa. Mikäs lantio oli kaiken kaikkiaan nimeltään? Pelvis. Niin pelvis muodostui satrumista ja kahdesta... No joo, tavallaan iiliumista.
Iilium on se varsinainen niveltyvä luu, mutta oskokseetahain eli koko sitä luu. Oskokseita ja sakron muodostaa pelkiksi. Sinne tulee nivel, SI-nivel, sakroiliakka nivel, siinä se varsinainen se missä luussa siinä oskokseessa ollaankin on siinä nivelessä. Sen pinta on tuommoinen korvalehdenmallinen, faakies auricularis, toi on korvalehti, toi auricularis.
Tämä sininen pinta täällä on nimeä ja mielestäni ollut korvalehden malli. Se on se, millä se niveltyy lantioissa sinne oskoksaan. Ja siinä on siirrymistä. Siellä liikkuvassa rangassa, kun oli se kanaalisvertebraalis, jossa siellä selkäylin on, ja sitten täällä alhaalla hermaa, niin sillä jatkuu samanlaisen reikän. Täällä se on yhtenäinen luinen kanava, eli tämä täältä jatkuu loppuasti.
Se on kanalis sakraalis-niminen täällä, eli ei ole selkäydintä täälläkään enää, mutta hermoja siellä kulkee. Sitten promontorium on tämmöinen sakrumin yläosan eteenpäin suuntautuva ulkonema tai tämmöinen hylly, oho, ettei oikein osu piiloksi, jonka päälle se L5 niveltyy, eli tavallaan siellä on semmoinen pohja. johon L5 tulee ja se pohja on tuolla laitos ja se ei ole vaakatasossa, vaan se on vähän vinossa eteenpäin.
Ja siihen kun asettuu sitten taas L5-nikama, niin sekään ei ole vaakatasossa, vaan se lähtee siitä vinosti menemään, eli suuntautuu sinne eteenpäin ja se on yhtenä asiana sieltä, joka sitten tekee sinne sen lordosin. Eli lantion asento paljon vaikuttaa siihen, missä asennossa lannevanka on. Jos lantio kallistuisi, niin kallistan täältä mun lordosin pois lantiosta. Silloin mä käännän lantiossa promontoriumin vaakatasoon. Silloin se pakottaa sieltä myös rangan lähtökohdan oikein ja suoraan.
Kun niin tekee, niin yleensä muuallakin rangaissa pitää tehdä asioita, jotta mä pysyn pystyssä. Tällaisiakin asentoja rangaissa on löydettävissä, ettei kaikki osia luo enää optimaalisesti ja hyvin, vaan se on sieltä oiannut ja lantion asento on siinä yhtenä tämänkin asian. Se muodostaa sellaista pohjaa. Noita ligamentteja kun laitetaan kiinni, niin tarvitaan tällainen termi kuin facies posterior, joka viittaa siihen, että koko tavalla tämä takapinta täältä sacrumista on hyvinkin peitossa ligamenttien avulla tai kautta ja tukee tuota rakennetta siellä koko lantiota yhteen ja koko sitä miten vaatetalla tuohon asettuu. Se on sen takapinta.
Sitten vielä viimeisenä, oskokykis, häntäluu. Tällainen jäänne, häntämäinen uloke. Aluksi sanoinkin, että näitä on neljä maksimissaan, mutta voi olla yhdestä tai kahdesta neljään. Riippuu vähän, minkälainen sun geenistö sitten on. Se myöskin, että miten ne siellä on kuin liikkuvia, ne on suhteessa toisensa ja mitkä on luutunut yhteen, niin sekin poikkeaa paljon toisistaan.
Joillakin se voi olla hyvinkin paljon eteenpäin kallistunut, tavallaan tuonne sisäänpäin kallistunut, tai sitten se voi olla vähän niin kuin tässä kaverillaan näköjään tuommoinen vino sivulle päin. Riippuu myöskin, mitä sä olet penskana tehnyt. Jos on tippunut vaikka johonkin mattotelineeseen istuallensa tai muuta, niin sitten pitää olla muokannut sitä häntäluun asentoa.
Ei niin kauheasti yleensä haittaa, paitsi silloin tosiaan, jos sen on just vaikka murtanut tai muuta. Silloin se saattaa olla semmoinen hankala. synnytykset on paikkoja, joissa sieltä saattaa paljastua asioita, että jos se onkin kovin paljon eteenpäin suuntautunut, niin voi olla, että sille sikiölle on hankala mahtua sieltä tulemaan ulos.
Se saattaa siinä tilanteessa sitten murtua. Kaikki tämmöiset pyllähdykset on niitä, missä häntäluu saattaa nokkiinsa. Mutta muuten sen saa aika lailla unohtaa, se ei ole tärkeää rakennetta, sinne ei kiinnity mitään lihaksia sillä lailla, että me opiskeltaisiin niitä, että mikä meidän häntää vielä heiluttaisi.
Joskus sitten aikanaan ehkä on ollut, jos evoluutioteoriaa uskomista, että ollaan oltu erinäköisiä aikaisemmin. Okei, otetaan tähän kohtaan pieni tauko, nouse ylös. Venyttele ja ihmettele ja sitten kysytään vaikka vähän kysymyksiäkin sen jälkeen, ennen kuin mennään sitten noihin niveleihin. Kerrotaanko liikkeitä? Olkanivelet pitkälle asti fleksioon.
Fleksio ihan sinne ylös asti. Sitten pidän ne siellä. Teidän rangan lateraalifleksio lateraalista dekstersuuntaa.
Just sinne. Ja Sinister, sama homma uudestaan. Tuleeko tässäkin tämä ikä vastaan?
Sitten... Polviin pieni pleksio, kun pidetään edelleen olkanivellet siellä. Sitten teet rangan rotaatio lateraalista teksteen suuntaan.
Joo. Ja sinister. Hyvä.
Ja vielä. Ja toi. Hyvä.
Sitten ylärajat voi laskea. laskee alas, nostaa hartiat elevaatioon ja sitten vie ne sieltä adduktion kautta alas. Eli sieltä, tai just toi toinen kerta, elevaatio ja adduktion kautta depressio. Vielä muutakin tämmöisiä.
Elevaatio ylös nostamista, adduktion depressio. Sitten jos nostaisi täältä etukautta, niin sitten sitä olisi abduktiossa. Se lapaluu olisi kauempana tuolta rangaista.
Siellä elevaatio, sitten vieminen taas tuonne taakse lähelle rankaalista abduktiota. Pro-ja retractio on näille kanssa jo sitten siinä ohjelmissa. Hyvä. Sitten vielä oikein jalkoihin veri taputtelee ja toimistelee niin, että alakernassa, jos siellä joku saattaisi vielä olemaan, ihmettelee.
Ei analysoida sen kaikkia liikkeitä, mitä siinä tapahtuu. Okei, hyvä. Taista. tai jäädä seikomaan. Eikös jotain, mitä ihmetyttää noissa tähän asti?
Kaikki ok. Ja niinhän se vähän onkin. Eihän tässä nyt ole tavallaan sellaista ymmärtämistä.
Nämä ovat ulkoa opettelemista. Jotain sellaisia vinkkejä voisi tässä kohtaa käydäkin. Oletteko te jo jutelleet keskenään näiden regeerien kanssa, jotka tätä anatomiaa on jo kahlannut, että miten sitä on hyvä käydä?
Tai oletteko te nyt jo löytäneet itse hyviä tapoja käydä näitä opiskeluja? Yksi, mitä minä itse mietin, on osa tosi tarkkaa, just oikot ja insertiot, niin onko se nimenomaan niin tarkkaa, mitä sinä itse haluat? Mennään joo, sovotaan mukaan.
Ei se yleensä ole liian tarkka, se melkein alkaa ne uudet painokset olemaan. epätarkkoja. Okei, jo jostain vaiheesta huomasin, että ei ole niin tarkkaa.
Aikaisemmin, joo. Opitkellaan fysioterapiassa tarkkaan. Itse kun olen fysioterapian pohjalta ja menin anatomiaa lukemaan yliopistolle, niin huomasin osaavani ne tarkemmin kuin mitä lääkärit osasivat. Siltä osin, orikoteinsertiot esimerkiksi, ne ovat meille oleellisempia siinä meidän työssä.
Tiedetään tarkkaan, miten se... Tukia liikuntalimestä nimenomaan rakentuu. Siinä teistä tulee aika kuruja, kun opiskelette nämä kunkit.
Joo, mutta etsitkö niitä vinkkejä? Mitä vois antaa toisille, jotka on jo opiskellut? Miten tätä itse teki? Tai oletteko te löytäneet jo hyviä tapoja?
Joo, pärslihaksia tämä edellyttää istumista. Tai voi toki viikkuessakin opiskella, mutta toistoja, toistoja, toistoja. Mitäs? Itse asiassa on kiva värit, että kun hän kirjoittelee pari kolmea. Niin, työstää sitä.
Just noin. Kuulostaa hyvältä, siinä on jotain työstämistä. Värityskirjoja on anatomiasta paljon, että jos on semmoinen, että... Sitä kokee omaksensa.
Värit on tosiaan sellainen, joka siinä oppimisessa ollaan huomattu, että on hyvä. Kannattaa käyttää vähän eri väröjä. Väri saattaa jäädä sieltä mieleen.
Kirjoittaminen, että itsekin tekee sellaisia tehtävän lakkuja, tavallaan pohjaa, kirjoittaa itse toimintatietoja siihen ja se pistää. Tuosta tuli mieleen sellainen, mitä joku opiskelija oli käyttänyt, että hänellä oli post-it-lappuja, missä oli ensimmäisessä lapussa lihas ja sitten sieltä löytyi seuraavasta lapusta orikoja, inserttejä ja punktioita. Ja niitä lappusettejä oli jääkaapiovessa ja jossakin vessassa ja muualla. Niitä saattoi sitten tavallaan kertailla ja testata itseänsä niissä vähän silloin, kun sattui toimita.
Ja sitten se aku sanoi, että... pari-kolme tuntia, niin tosiaan varmaan tämmöinen onkin aika maksimi. Jos ajattelee, että istunpa tänään ja luen kahdeksan tuntia anatomiaa, niin viimeiset kuusi tuntia menee ohi. Sitä ei ihan hirveän pitkään pysty, ainakaan ilman kunnon taukoja opiskelemaan. Siitä jaksotaan.
Sen parinkin. 45. Joo, just näin. Ja jos se kehollisuus on itselle semmoinen, minkä kautta liike ja tekeminen on, minkä kautta oppii, niin sitten näitä tämmöisiä, mitä mekin ollaan täällä tehty, erilaisia julppajuttuja tai muita, tai itsestään tutkimista tai muuta.
Joo. Kertaus, niin silloin itse tehtiin paperikortteja. Onneksi nykyään on sovelluksia, joiden pystyy tehdä muistikortteja.
Ei tarvitse kantaa. Aikanaan tehtiin paljon. Kun meni vaikka juuri kun istuin junassa, niin kertaasin vain muistikortteja läpi. Ja sitten kun ymmärtää, että luuraa kenttää, niin ihan paljon koko ajan.
Ihanaa, kun sä sanoit sen. Jos mä sanon sen, niin se ei ole ihan niin vakuuttavaa. Mutta siksi mä aloitan luustosta, että siihen ne kaikki sitten tavallaan tulee päälle. Että sen luuston kun osaa hyvin, niin sitten se lihaksisto ei ole mitään muuta kuin, että vaan ajasta tulee tohon ja sitten tulee tuon. Se on hyvä, hyvä pohja se luusto. Muistatko sovellusta, mikä sille niihin muistilapuille, kun on tosiaan semmoisia, missä voit tätä anatomia termistöäkin vaikka tehdä, että siinä on suomenkielinen ja latinankielinen.
Joo, siis näitä onkin yksi, joka vielä maksaa. Kannattaa Wizzlettiä käyttää, kun siellä on käynyt paikka jo Suomessa kouluun. Eli monetkin on tehnyt.
Wizzlet. Jenkeissä monet on käynyt jotain oikeastaan. Ei pysty, että ne on ihan monenlaista. Joo, eli löytyy valmiita tai sitten voi tehdä itse. Taas se itse tekeminen on toki se, missä sä opit.
Aivot kaipaa työstämistä. Että se semmonen niinku... pelkkä lukeminen ei ole oppimisen kannalta paras mahdollisuus. Noniin, saanko me hämättyy teidän aivot vähän johonkin muualle hetkeksi aikaa? Joo, en vai?
Yritys oli kuitenkin kova. Nyt meillä on luut rangaissa, käyty läpi. Ja sitten pitäisi ymmärtää, että miten ne niveltyy. Ei käydä ihan joka ikistä niveltä läpi sieltä, mutta siinä on taas lokiikansa.
Eli kaikki ne niveltyy tietyllä samalla logiikalla. Aloitetaan tässäkin ylhäällä päin. Artikulaatio, Atlanto, Occupitalism. Jossain kohtaa taisinkin jo sanoa, että näitä miten niveliä nimetään latinassa, niin se on ne kaksi luuta ja ne laitetaan yhteen. Atlas oli siinä se C1 ja osokkipitaale oli tuolla kallon pohjan luu.
Ja kun ne läntätään samaan sanaan, niin sitten siitä tuleekin nivelen nimi. Atlanto-okkipitaalis. Puhutaan ylemmästä niskanivelästä, jossa sitten on tosiaan osokkipitaale ja C1-atlas. Ja sieltä ne niveltyvät pinnat me ollaan jo käytykin ja tätä kuvaa taisi käydä. kurkkaamassakin, että siellä os-okkipitaalissa on tuolla alhaalla tuommoiset kondylukset ja siellä sitten taas se faagies artikulaaris ja siinä se rustorakenne, tartilako artikulaaris, ja ne niveltyy sitten sinne C1 faagies artikulaaris superiori, eli tuonne, missä tuo punainen nuoli näyttää.
Tämä on tyypiltään sarana nivel, esimerkiksi kun käytiin niitä nivel... tyyppejä sieltä, niin se tarkoittaa sitä, että liikesuunta on siinä etutakasuunnassa ja liikkeet on fleksioekstensio. Tämä tarkoittaa nyt sellaista pienen pientä liikettä, miten tuo kallo keinuttelee tuolla ylhäällä. Eli jos mä vien oikein tällainen leukaavintaan, niin silloin mulla jo kaulan rangassakin tapahtuu liikettä.
Täällä pääsee tapahtumaan tällainen pieni keinuminen, missä ranka ei vielä liiku minnekään. Sellainen vähän epävarma joo, niin kuin teiltä tulaa, kun mä kysyn. Onko kaikki hyvin?
Tässä kallesta hyvin näkyy, että painopiste on etupuolella, vaikka puuttuu puolet kallon muistakin, niin silti pää suuntautuu tuonne suuntaan. Tämä tekee sen, että niskan lihaksien tarvitsee olla paljon vahvemmat kuin kaulan puolen lihaksien, jotta pää pysyy ylhäällä. Täällä on painopiste biomegaanisesti suunnitteluvirhe.
Lihasten pitää tehdä täällä takapuolella paljon enempi töitä, että tuo pää pysyy tuossa vai te nukahdatte pussissa kotimatkalla, niin silloin käy niin, että pää tipahtaa tuonne eteenpäin. Ja sanotaan, että painopiste on siellä epätasapainossa. Tarvitsee vahvat niskalihakset. Tai sitten näkyy vaikka asiakkaalla, jolla on sitten jotain lihasheikkoussairauksia, niin siitä se päähallinta rupeaa olemaan hankalaa.
Ja sitten etenkin kun väsyy vaikkapa, niin se pää tipahtelee sinne alas. Siinä ei ole sen kummempaa, se on aika simppeli. Kun mennään seuraavaan, alempaan niskaniveleen, Atlanto-aksiaalikseen, eli atlaksen ja aksiksen välillä oleva nivel, niin siellä on useampi kohta.
Se niveltyy kaksiosaisesti tai niissäkin on eri osia. Mennään pala kerrallaan, niin kyllä tästä saadaan menemään. Ylhäällä kuvassa on poikkileikkaus, että vatsa on jälleen täällä.
Täällä puolella, selkä täällä. Se on leikattu poikki, sahattu keskikohdasta tasan keskeltä. Katsotaan, miten ne menee toistensa päällekkäin. Tätä denssin menemistä sinne sisään, eli kun se sisäpuolella sinne reiän sisään. Koitan tällä kuvalla tuoda esille.
Puhutaan kaksi osaisesta nivellestä, joista ensimmäinen osa on atlanto-aksiaalis-mediana ja toinen on lateraalis. Tämä mediana koostuu edelleen kahdesta osasta. Viittaa tuo mediana siihen, että ollaan keskellä. C2, se dense, se ylöspäin suuntautuva tämä haarake, niveltyy tuossa kohdassa, joka on täällä tämä A1. Siellä se faatius articularis anterior ja sitten siinä C1 arcus anteriorin ovea dentis.
Ne oli ne ihan ensimmäisiä rakenteita, mitä katsottiin siellä. Eli ne osuu tuossa vastausta. Kaaren sisäpinnalla oleva kuoppa ja siihen toi C2 densi, joka nousee sieltä tuonne kaaren sisälle. Ne niveltyy.
Siellä on ihan luuluu vasten oleva nivel alue. Sitten sen densin takapuolella. Tuossa kohdassa olisi tuo... yksi B, mutta yläkuvasta puuttuu tämä ligamentti, eli tämä on tuommoinen ligamentti kuin ligamentum transversum atlantis. Tämä kulkee poikittain taas transversum, progresus transversaalixet.
Eli tällä lailla poikittain kulkee siellä nikamakaaren sisällä ja tuon densin takana. Ja siinä densissä on se sininen alue, eli siinä on sitä rustoa, mutta tuossa Likamentissa ei varsinaisesti mitään rustarakennetta ole, mutta siihen muodostuu ikään kuin toinen niveltyvä pinta. Sen takia, että siitä kulkee sellainen likamentti takaa, niin se dens ja tuo C1 pysyy tavallaan paikallaan. Muutenhan siinä olisi klappia liikkua tänne takasuuntaan. Aika vaatimaton juttu.
Taas iltoa, kun täältä se E1 on. Ne eivät ole sinne ruukaan tuettu. Ihan pikkurillin päätä pienempikin on se Dens.
Aijedossa koossa täällä taas auditorion kuvissa se näyttää tosi isolta, mutta se on pienen pieni luu. Siitä takana kulkee vain pehmyt, kudoksinen ligamentti. Siellä on yksi vaurion paikka. Eli pään asento on aika huonosti periaatteessa tuettu tällainen luisesti.
Ei tule takasuunnassa täällä. Pienen pieni luusiru ylöspäin suuntautuva ja ligamentti sen takana. joka sitä pitää paikallaan.
Täällä on murtumavaara, mikä saattaa jossakin pään retkahdusvammoissa tehdäkin sen, että se murtuu, ja kun se on siellä selkäydin kanavassa sisällä, selkäydin kulkee ihan vierestä takaa, niin siellä on korkean selkäydin vaurion vaara, jos siellä huonosti se murtuma sinne suuntaan. Eli aika hepponen, hepponen. Tuo osa tuolta ylhäältä voisi olla vähän paremminkin tuettu.
Tää oli tätä Atlantoaxialis mediana. Sitten täältä sivuilta nämä kaksi C1 ja C2 niveltyy toistensa kanssa. Eli täällä on nämä faagies artikulaaris inferiortosodikaerri.
Eli tänne sivulle, lateraalisiin osiin tulee sitten se. miten ne niveltyy toisesta kohdasta, alatoin kakkoskohdasta. Alemman nikaman basies articularis superior ja ylemmän nikaman basies articularis inferior, ne tulee vastakkain ja siihen tulee nivelimittaukset.
Kaikki densakku, kun tätä kokosettia katsellaan, niin se on vähän tällainen ratas-tai hiiattonivel-tyyppinen, eli sieltä onnistuu rotaatio vasemmalle ja oikealle. Tavallaan niin kuin Atlas, C1, ja pää pysyy silloin paikallansa, ja ne kiertyy yhdessä suhteessa tuohon C1. Täällä se keinuliike tapahtuu tuolla pallonluun ja C1 välissä, ja ne pysyykin paikallaan ja yhdessä lyörähtävät tuossa tuon, ikään kuin tuon denssin ympäri. Taas on aika pieni rotaatio, jos mä käännän päätä niin paljon, että rankakin tulee mukaan, niin silloin ei puhuta vain tämän nivelen liikkeestä, vaan se on ne pieni ei.
niin silloin ollaan tässä nivellisetissä tekemässä liikettä. Tosiaan niin kuin sanoinkin, niin tuo Dens ja Ligamentum Transversum Atlantis on olennaisia siellä sen etutakasuunnan stabiloinnissa. Ja sitten tietty kaikki lihaksisto, mitä äsken puhuinkin tuossa, että tänne tarvitaan vahva nisran lihaksisto pitämään sitä päätä paikallaan, mutta luisesti se on aika heppoisesti tuossa kohtaa tuettu. Eli olkaa varovaisia pään liikkeiden kanssa. Petkahduksia koitetaan totta kai välttämättä.
Ja jos jotain kaularangan mobilisointi, manipulointi ja asioita, huolehtikaa, että tietää se, kenen käsissä olette ja mitä hän tekee. Ja itse tietysti, kun teette, niin tiedätte, mihin suuntaan voi mennä ja mihin suuntaan ei voi mennä ja millä voimalla. Joo, eli nivel. oli siinä pohjalla ja sitten logiikka mulla, että sitten katsotaan, että mikä sitä niveltä tukee.
Ja ne oli niitä ligamentteja. Ligamenttum ja sitten se nimi tulee siihen perään, niin kuin tuossa äskenkin oli se ligamenttum transversum adventis, poikittain kulkeva. Niin se jotenkin se nimi tulee siitä joko siitä alueesta tai jotenkin sen suunnasta tai mallista muodosta.
Ja sen tehtävä oli tukea sitten niitä niveliä kulkien niiden kahden luun välillä tai jossain kohtaa, niin kuin yhtäkin puhutaan, niin semmoisista pidemmistä ligamentteja. Jos aloitetaan yleisesti ottaa likamenteista rangassa, niin rangassa on ikään kuin vahtapäätyyppiä olevia likamenteja. Siellä on sellaisia likamenteja, jotka tukevat juuri sitä pientä niveltä sen nivelen kohdalla. Sitten on sellaisia pitkiä likamenteja, jotka kulkevat koko rangan alueella käytännössä ja tukevat silloin ohimennesensä joka ikistä niveltä, mutta samalla tavalla sitä rankaa kokonaisuutena. Ne pitkät likamentit sieltä nyt ehkä erityisesti on sellaisia.
oleellisia, mutta totta kai ne pienetkin likamentit sitten. Sitten siellä oli se kapseli, että jos tässä kuvassa nyt katsellaan tätä edestäpäin, siinä on kallonluu ensin ja sitten C1 tässä kohtaa, niin täällä on näkynyt ne niveltyvät pinnat ehjänä, ja täällä puolella siellä on sitten se kapseli, kapsulaartikulaaris. Nyt taas unohdin, että näette kynän ennen kuin tiirrän. Täällä se kapsulaartikys. Se on ensimmäinen semmoinen.
Kapseli aina luisten pintojen päällä, kuten viimeksi juteltiin. Peittää koko luisen rakenteen. Siellä ne krustopinnot. Siellä oli sisällä jotain nestettä, mikä sen nimi olikaan.
Kynovia, joka pysyy siellä. Liukastaa vielä sitä. nivelpintojen välistä liikettä.
Ja sitten siinä kapselin päällä on ligamenttirakenteita, jotka vielä tukee sitä niveltä. Ja täällä tuota kapselia tukee tämmöinen membrana, eli se on tämmöinen enempi kalvomainen ligamentti, membrana Atlanto-Occifitaalis Anterio edessä. Ja se on semmoinen, jota tavallaan ei niin selvästi osaa tästä edes sanoa, että missä kohtaa.
Se on juuri sellainen likamentti, kun viimeksi puhuttiin, että ne voivat olla sen kapselin paksumpia kohtia, joista ollaan sitten vain sovittu, että mikä kohta se siitä on. Eli tästä esimerkiksi joku tuollainen kohta voisi olla sitä membrana. Etupuolelta kuitenkin sitä kapselia oleva vahvempi kohta. Kapselin päällä, ulkopuolella. Ja sitten sellainen pitkä likamentti.
Likamentti on longidonan ja anterius. Eli tämä pitkä, joka tässä alkaa tuolta ihan kallon pohjasta, ja sitten se jatkuu tästä alaspäin, merkkaa jotenkin itsellesi, että ei lopu tuohon, vaan se jatkuu sieltä siinä korpuksen etupinnalla ihan tuonne alas asti. Eli koko tämän matkan, mikä sijaitsee yllä, tässä korpuksen etupinnalla, aina tänne ihan alas asti, niin kulkee tosiaan tuommoinen kuin ligamentum longitudinale anterior.
Longitudinale viittaa pitkään. että se on edessä ja se tarkoittaa sitä, että se on tuossa porpuksen edessä oleva ligamentti. Näistä pitkistä rangan ligamenteista haluan, että hahmotatte sen, että mitä ne liikkeen rajoittaa.
Eli liikkeen ligamentin tehtävä oli se estää ja rajoittaa jotain liikettä tai vähän ehkä suunnata sitä liikettä jossain. Mitä pitäisi tapahtua, että tavallaan täällä liike pysähtyy, eli ligamentti tavallaan pystyy jonkun verran oikeinemaan. Se on vähän niin kuin krympyssä oleva silloin, kun se on löysä. Sitten se oikeutuu ja pitus tulee vastaan. Mihin suuntaan mentäisitte tässä?
Kulkeva ligamentti kiristyy. Joku menee taaksepäin, joskus teistä viisastia. Kyllä se on.
Ihan hyvä. Kiitos. Tämä on muuta.
Tämä on myös joku avain. Minä ohakin voisin ottaa. Kuminauhojakin mulla tuolla en nyt sattunut vielä ottamaan mukaan. Eli tässä rankan edessä, nikamien, nikavakorpusten edessä, niin kun mä menen flexioon, niin sehän löystyy tällä lailla.
Silloin se ei tue sitä rankaa niinkään. Sitten kun mä veen tonne ekstensioon, niin silloin se tulee tosi piukaksi siihen tuohon korpusten etupinnalle ja rajoittaa sitä ekstensiosuuntaan menevää liikettä. Tällä tavalla kaikki nyt täällä etupuolella olevat, niin kuin tuonne membrana. Akvanto-Occitibitalis anteriori on semmoinen, joka rajoittaa sitä, kuinka pitkälle extensioon saan vietyä kallonpohjaa eteenpäin.
Sitten takaa löytyy, jos aloittaa oikeanpuolimmaisesta ensin, niin menee teknologisemmin. Jälleen siellä takana on kallonpohja ensin ja C1 ja C2. Vasemmalla puolella löytyy taas kuva, jossa ei ole mitään kalvorakenteita päällä. Oikealla puolella on taas kapseli ensin syvällä ja sitten siinä päällä membrana atlanto-okkittaalis posterialla. Eli jälleen vain siitä kapselista sellainen paksumpi kohta tuolla takana.
Eli edessä ja takana on sellainen paksumpi kohta. Kapseli peittää sen ihan ympäri asti kaikkiin. Ja sitten siellä on tuollainen kuin nikamenttunukkee, joka tukee sitä kaularankaa siellä kaiken kaikkiaan. Jatkuu tuolta kallon pohjasta.
Eli tuolla vasemmanpuoleisessa kuvassa lukee nikamenttunukkee ja se on täällä takana. niskassa tämmöinen aika leveä, syvää polua peittää. Ja sitten se jatkuu enempi tuossa koko matkalla rangassa. Se nimi vaan vaihtuu tämmöiseksi kuin ligamentum supraspinaale. Toisinpäin kun kääntää noita englanninkielisestä kuvasta.
Niin se on siellä takana oleva tämmöinen ligamentti, joka tukee tätä. tätä ohikulkiessansa. Eli se membrana, atlantokipitaalis posterior, on siellä syvällä lähellä sitä nivelen pintoja. Ja sitten täällä kaukana sieltä pitkä ligamentti, joka yläosaa kutsutaan ligamentumnukkeeksi.
Ja sitten se jatkuu tuossa ligamentum supraspinaalina, eli näiden progressus-pinosusten pinnalla taas ihan koko matkan. Sinä ei lueta, jos haluat kirjoittaa itsellesi muistiin koko matkalla. Ja sama homma.
Tässä pitkä regamentti, mihin suuntaan taikuttelemaan, että tämä täältä nappaa pituudellansa vastaavalle. Hyvä ihana, loitat päältä. Tai sitten rupesi kaikki kirjoittamaan jotakin, mutta vastaus tuli samalla oikein, eli fleksiosuuntaan. Silloin se kiristyy ja se nappaa sieltä vastaan, kun mä menen riittävään fleksiosuuntaan. Sitten taas ekstensio se löytyy.
Nämä olivat pinnalliset ligamentit. Kun mennään sinne ihan syvälle, tuossa kuvasetissä katsotaan takapäin. Noin pelkkä mustavalko piirroskuva näyttää sitä, mistä päin katsotaan.
Katsotaan takapäin ja sitten sieltä ollaan tuo nikamakaari, eli se arkusverteve, vielä sahattunaista punaisista kohdista poikki. Eli me ollaan tavallaan siellä selkäydin kanavassa nyt sillä tavalla, että siinä ei ole tätä takarakennetta ollenkaan näkyvissä. Sahausjäljet on. tuolla, tuossa ja tuossa.
Silloin me päästään katsomaan sinne selköidin kanavaa, mitä nyt sitten tavallisesti ei näy ollenkaan. Ylinuutu taas on okkipitaale sitten atlas ja sitten aksis. Ja siellä kanavassa tavallaan niin kuin nyt siellä sitä korppuspintoja vasten siellä etuosassa, niin siellä kulkee sen kapselin alla, tai päällä, anteeksi, membranatektoria, eli tämä kalvo täällä.
sekin jatkuu siitä jonkun mittaisenakin alas. Ja sitten kun se otetaan pois, niin tulee tuo alakuva vastaan. Eli tuossa alakuvassa on siivottu tuo ylempi digamentti pois sieltä, niin sitten sieltä tulee tämmöistä vinoja ja poikittaisia ja pystysuutaisia säikeitä.
Ja tuolla noiden kaikkien alla on dens, matka taas sinne, niin haavoitatte, missä ollaan. Eli tämä on sitten taas seuraava kerros. Edelleen ollaan siellä selkäydin kanavassa, katsotaan takapäin. Tuolla tuo DENS on siellä kaiken alla. Kun äsken puhuin siitä, että se on aika huonosti luisesti tuettu, niin kaikilla tällä ligamenttiviidakolla koitetaan saada sinne parempaa tukea.
Eli tuolla tuo möykkymäinen uloke tuolla alla olisi DENS. Sen DENSin takana kulkee nyt se ligamentum transversum atlantis, johon me törpättiinkin joka ajan sitä niveltäkin muodostamassa. Tämä poikittain kulkeva tässä, Transversum Atlantis. Sieltä löytyy tämmöiset fascikuli-longiturnaalikset, jotka kulkevat ylös ja alaspäin.
Sitten siellä on vielä tämmöinen yhteis-niminen kaikille, kun Cruciforme Atlantis. Cruciforme viittaa tämmöiseen ristikkäisyyteen, että siellä menee tavallaan tuolla vinosti tuolla säikeitä. sitten menee vaakatasossa ja sitten menee ylä-alasuunnassa säikeenä.
Koko se homma on kunnusjuormen alalla. Sitten laitoin tuon ylä-alasuuntaan. Tuo oli väärin, kun katon eteenpäin.
Tuo ei ole tässä mukana. Nämä on. Tuon alla löytyy vielä tällainen kuin apikisdentis, eli tämä ihan uhut säie tuolla. Apexdentis oli densin ihan se kärki, ja siitä lähtee likamentti apikisdentis ylöspäin tuonne kallon pohjaan vasti.
Se pitää sitä yläalasuunnassa paikallisesti kallua tuossa, ja sitten alariat on tuollaiset samanlainen vinon suuntaiset kuin mitkä tuossa äskenkin oli siinä päällä. Eli jos mennään takaisinpäin, pakitetaan. Eli nyt on pelkät luut siellä, niin sinne tulee alariat ja apigis-dentis-ligamentti.
Nyt tässä on monikkomuoto, tuo LIGG-alariat tarkoittaa sitä, että siihen kuuluu noin kaksi kumpikin sieltä. Ja sen päälle tulee tuo cruciforme-atlantis, joka koostuu eri osista. Sitten tulee membranotektoria ja sitten tulee vielä sellainen ligamentti, jota me ei ole vielä katsottu. Eli siellä on monessa kerroksessa tukirakenteita, koittaa pitää sitä meidän päätä paikallansa.
Tuossa on muistutuksena vaan tuo, miten se Transverse-uma Atlantis kulki siellä, luonnollisesti sitä liveltäkin. Ja noi oli tuollaiset poikkeukset siellä ylhäällä. Nyt on kello niin paljon, että me ei tosiaan lopettaisi. Joo, voitaisiin jatkaa. Tehdään niin, että joo, opetetaan tähän se, että seuraava on ihan logista jatkaa tuosta, että ei pistetä yli menemään sen enempää.
Tämä on semmoinen, mikä on mun tyyppipiirre, että mä jatkan, mä jatkaisin. Olen tästä niin kiinni, että mä annan mennä vaan sitten. Voisitte sanoa sieltä, että Pirjo, kello on jo niin paljon, että nyt kuuluu lopettaa.
Eli jatketaan näistä likaventtirakenteista ja nivelliasioista sitten seuraavalla kertaa. joka on huomenta. Mennään tätä taas, koitetaan päästä sinne lihaksistoonkin asti, ja päästäänkin ihan varmasti.
Hyvä. Kiitoksia tästä kerrosta.