tässä videossa jatketaan tutustumista siihen meijoosiin ja meijoosillahan tarkoitettiin siis sukusolujen muodostumista ja sukusolut on haploidisia eli niissä kromosomia on puolet siitä diploidisen kromosomiston määrästä eli ihmisen tapauksessa diploidisessa solussa on 46 kromosomia ja näissä sitten näissä haploidisissa soluissa eli siittiö ja munasoluissa on vaan 23 kromosomia eliu munasolu ja siittiösolu joissa on 23 kromosomia kummassakin yhdistyy syntyy se hedelmöitttynyt tygootti hedelmöitttynyt munasolu ja siinä hedelmöittyneessä munasolussa on sitten taas se 46 kromosomia Eli se on hedelmöytynyt munasolu Eli se tygootti on taas sitten diploidinen mut lähdetään tässä videossa sitten Tutustu siihen että miten tässä meijosissa syntyy tämmöstä geneettistä variaatiota eli esimerkiksi Miksi sisarukset ei ole samannäköisiä jos se nyt ei lasketa identtisiä kaksosia jotka syntyy samasta hedelmöittyneestä munasolusta ja tähän Mä oon kuvannut tämmösen diploidisen solun josta lähetään Elikkä meijosi ei ole vielä tapahtunut on 2N Eli se on diploidinen solu ja tota neljä kromosomia ja tä sama solu tää ja tää Nää on kumpikin samoja soluja Ja siinä tässä nyt on vähän eri tavalla nää värit ku siinä edellisessä videossa edellisessä videossa oli silleen että saman väriset muodosti vastinkormosomip pariin mutta tässä tapauksessa mä oon kuvannut tän vähän tarkoituksella kohta selviä Miksi eri tavalla Tässä nämä eri väriset muodostaa yhden vastinkromosomip parin eli tässä on siis kaksi vastinom paria ja nyt tässä kun meijosi lähtee liikkeelle niin seuraavassa vaiheessa tää diploidinen solu jakautuu kaahtia ja siitä muodostuu se haploidinen solu jossa on siis vaan kaksi kromosomia jäljellä ja nyt tässä on kaksi vaihtoehtoa mitkä mä oon tähän kuvannut Elikkä jos ajatellaan nyt että tää solu jakautuu kahtia silleen yksinkertaisesti tuosta keskeltä repeämällä niin silloinhan syntyy semminen että solumissa kumpikin on sovitaan nyt vaikka keltainen on äidiltä ja kumpikin on isältä tai sitten täällä toinen vaihtoehto että tota toinen on isä isältä ja toinen äidiltä toinen äidiltä toinen isältä eli tässä nyt on neljä vaihtoehtoa solulle Minkälainen tota haploidinen solu yhdestä diploidisesta solusta voi muodostua silloin kun siellä on kaksi tommosta kromosomiparia ja tässä mä oon seuraavaksi kuvannut ne eli tässä tapauksessa kaikki äidtiltä kaikki isältä osa äidtiltä osa isältä osa äidiltä osa isältä ja se että kuinka nää kromosomit tässä jakautumisessa menee soluihin niin se on täysin sattumanvaraista se on sama kun sitä voi verrata vaikkapa tota kolikon heittoon joka täysin sattumavarainen tapahtuma eli tässä on 50% mahis että tää on tällä puolella tai sitten 50% mahisettä se on tällä puolella jos ajatellaan tässä tapauksessa tätä tapausta Mitä me tässä käytiin läpi niin tätä voisi verrata siihen että me heitetään kolikkoa kahdesti eli jos verrataan tosa on Kruuna ja toossa on klaava ja sit me heitetään kahesti Meillä on Kruuna ja Klaava Niin millä Millä Miten monella eri tavalla nää Kruuna ja Klaava voi tulla kahdella heitolla No ensimmäinen vaihtoehto että tulee Kruuna ja Kruuna sit voi tulla Kruuna ja Klaava tai sit voi tulla toisinpäin ekalla tulee Klaava ja tokalla Kruuna ja sit viimeinen vaihtoehto tulee Klaava ja Klaava eli neljä neljällä eri tavalla voi tulla nuo kruunat ja klaavat kahdella heitolla ja yhdellä heitolla voisi tulla vaan kahdella eri tavalla ja tää miten Kuinka monella eri tavalla ne voi tulla niin se voidaan laskea näin että 2 potenssi1 silloin kun tota heitetään kerran sit kun heitetään kahdesti Niin on kak potenssiin K ja sit kun tässä ihmis ihmisen tapauksessa Meillä on 23 näitä kromosomeja Niin tässä on k potensiin 23 vaihtoehtoa millä tavalla nää kromosomit tässä meijosissa voi tota järjestäytyä ja 2 poens 23 niin se on noin Kah se on yli vähän itseasiassa enemmän kuin 8 miljoonaa mut noin 8 miljoonaa eli kahalla miljoonalla tavalla voi meijosissa nää kromosomit ihmisessä järjestyä ja sitten tää meijosin toinen vaihe on tässä alla kuvattu Eli sitä siä meijosin toisessa vaiheessa joka oli siis mitoosin kaltainen ni sitten nää toisiinsa liittyneet sisar chromatidit vielä irtoaa ja muodostuu neljä erilaista tota vaihtoehtoa noin eli K mil K miljoonaan tapaan päästiin tässä Mutta tässä ei oo vielä kaikki Mulla on täällä toinen kuva mikä lisää tätä geneettisen variaation määrää vielä huomattavasti ja nyt tässä on tämmönen diploidinen solu kuvattu mutta tässä diploidissessa solussa ei ookaan ku kaksi kromosomia Tässä on k No K ja me ollaan tälleen esitetty aikaisemmin aina nää diploidiset kromosomit mutta mitää meiosissa hyvin usein tapahtuu tai usein tapahtuu niin tapahtuu tämmen Crossing Over ja nää tota homologiset kromosomit menee päällekkäin ja silloin tänne tulee tämmöen risteyskohta ja tätä risteyskohta kutsutaan kiasmaksi Kiasma Niinu nykytaateen museo ja tää Kiasma on täällä risteyskohta jossa tää geneettinen materiaali vaihtuu kromosomilta toisille toiselle eli tuolla tota tää keltainen Pätkä saa punaisen pään ja niin edelleen ja nyt tästä tapauksessa Öö kun tää meiosi tapahtuu tän Crossing overin jälkeen tätä Crossing overia tätä San sanotaan suom suomeksi tekijäin vaihdannaksi Niinu tää meiosi tapahtuu tän tekijävhdannan jälkeen niin me saadaan sit Semmonen tapaus että Itseasiassa nyt kaikki ei ookaan enää peräisin vaan isältä tai vaan äidiltä vaan Nyt tulee Sit tässä meijosin viimeisessä vaiheessa tämmösiä vaihtoehtoja joissa niinku okei Täällä on kaikki äidiltä ja täällä on kaikki isältä mut sitten on myös vaihtoehtoa että osa on vaan äidiltä ja suurin osa isältä ja toisinpäin eli tää edelleen lisää sitä tota geneettistä variaatiota Mitä meijossä voi tapahtua eli aluksi me päästiin 8 miljoonaan nyt tää lisää sitä vielä huomattavasti sitä vaihtoehtojen määrää mutta tässäkään ei oo vielä Itseasiassa ihan kaikki jos otetaan Tuhon vielä viimeiseksi vähän tyhjää tilaa niin meillähän tapahtuu näin et meillä on siis kun hedelmöitys tapahtuu niin sillä on tosiaan munasolu ja sitten siellä on siittiösolu ja tää siittiösolu on siis yksi kahdekasta miljoonasta noin ja munasolu on myös yksi Kah miljoonasta ja se että juuri tää yksi k miljoonasta munasolusta kohtaa tän tietyn siittiös niin siinähän todennäköisyys on että 8 miljoonaa kerta 8 miljoonaa ja 8 miljoonaa kerta 8 miljoonaa niin sitä tulee 64 biljoonaa vaihtoehtoa ja tässä siis ei eses oteta huomioon sitä Crossing overia eli tekijäin vaihdantaa