Mikko, sulla on pitkä ura takana tämmöisen tietoturvan parissa, ja tuosta netistä kun kattelin vähän taustaa, niin jossain puhuttiin jopa, että tietoturvan rock-tähti maailmalla. Mikä on se missio, millä sä jo oot tässä vaiheessa uraan? Mä oon koko ikäni yrittänyt parantaa ihmisten turvallisuutta tietokoneiden äärellä, ja nykypäivänä tietysti tietoverkkojen äärellä.
Mutta tavallaan mä oon herännyt... Vasta ihan viime vuosina siihen, miten paljon tämä työ on muuttunut, eli tietoturva-alan ammattilaiset, ihmiset kuten minä, jotka on tehnyt tätä pitkään, niin on yleensä ajatellut, että mä oon tietoturvajätkä, mun työnä on turvata tietokoneita. Se ei ole enää näin.
Tuossa kun katsellaan suomalaista yhteiskuntaa, niin kaikki pyörii nykyään tietokoneiden, tietoverkkojen ja tietojärjestelmien päällä. Tietoturva-alan ihmisten työtehtävänä on siis suojella koko yhteiskuntaa. Ja se on aika iso vastuu, joka on pantu vähän niin kuin yllättäen tämmöisten nörttien niskaan.
Mutta näin se vaan on. Tietoturva on koko yhteiskunnan suojelemista ja se tuntuu tosi tärkeältä. Oliko tämä niin aikoihin, kun olet nuorempana tullut tietoturvan pariin, niin onko siitä ollut mitään näkyvyyttä, että tämä on ehkä se suunta, mihin ollaan menossa?
Vai onko tämä tavallaan tullut yllättäen? tämmöinen tilanne, että olettekin huomattavasti isommasta kokonaisuudesta vastuussa kuin pelkästään niistä tietokoneista. Mä oon tähän herännyt oikeastaan vasta viimeisen viiden vuoden aikana.
Yksi iso mullistus tietysti on ollut se, että kaikki teollisuusjärjestelmät on mennyt tietojärjestelmien alle, ja sitten myöskin kaikki kotiautomatiikka, eli kaikki tämä IoT ja kaikki tällainen. Nykypäivänä kun kävelet kauppaan ja ostat jotakin, niin hyvin todennäköisesti sun tarvii töitä se kahteen eri verkkoon, eli sähköverkkoon ja tietoverkkoon. Kaikki mikä tarvitsee virtaa, niin todennäköisesti on myöskin jollakin tavalla Bluetoothissa tai WLANissa tai 5Gssä vai LTEssä kiinni.
Ja tämä tarkoittaa sitä, että molempien verkkojen täytyy toimia, että meidän yhteiskunta toimii. Sähköverkko yleistyi Helsingissä 1870-luvulla, siis 150 vuotta sitten. Ja nykypäivänä jos sähköt on pitkään poikki, niin kaikki pysähtyy.
No tänä päivänä jos netti on poikki, niin onhan se tosi ikävää, tosi kallista, tosi kivuliasta. Mutta ei se pysäytä koko suomalaista yhteiskuntaa, ei vielä, mutta tulee pysäyttämään. Ennen pitkään se on ihan täsmälleen yhtä elintärkeä kuin se sähköverkko.
Se tapahtuu lähivuosina, lähivuosikymmeninä. Jos me ollaan tässä Helsingin keskustassa ja ajatellaan, että sähkö tuossa on mennyt poikki viisi minuuttia sitten, niin me olisi kyllä huomattu se. Tätä lähetystä ei tehtäisi nyt tässä.
Jos netti olisi mennyt poikki viisi minuuttia sitten, niin me ei varmaan olisi huomattu sitä mistään. Ratikat kulkistossa edelleen. naapurikadulla ja sähkö tulisi päälle ja kraanasta tulisi vettä. Tosin se ratikka ei kyllä myy enää lippuja. Yhteiskunta nilkuttaisi eteenpäin ilman verkkoa, mutta ilman sähköä me ei tehdä enää mitään.
Tämä on täsmälleen se sama asia, mitä netin kanssa tulee tapahtumaan tulevaisuudessa. Onko se nyt, kun puhutaan tästä tekoälyn vallankumouksesta, niin onko tekoäly sun mielestä isompi uusi mullistus, vai onko internet sun mielestä ollut isompi teknologiallinen mullistus aikoinaan? Keväällä 2021, kun mun internetkirja tuli ulos suomeksi, niin mä julkaisin siinä kirjassa tämmöisen mietelauseen siitä, että miten meidän sukupolvet tulevat jäämään historiankirjoihin ikuisesti.
Nämä oli ne ensimmäiset sukupolvet ihmiskunnan historiassa, jotka meni nettiin. Ihmiskunta on kävellyt tässä planeetalla 200 000 vuotta ja me oltiin ne, jotka meni nettiin. Ihmiskunta siirtyi nettiin tässä vaiheessa ja nyt me tullaan olemaan netissä ikuisesti. Sä otuttiin osumaan just siihen murroskohtaan. Ja nyt, kolme vuotta myöhemmin, musta tuntuu, että mä olin väärässä.
Mä vähän luulen, että me, siis meidän sukupolvet, eivät tule jäämään historiankirjaan tästä, vaan me tullaan jäämään historiankirjaan siitä, että me oltiin ensimmäiset, jotka pääsi kiinni ihmisen veroiseen tekoälyyn. Mä uskon, että generatiivinen tekoäly... on isompi vallankumous kuin internet. Ja se on aika paljon sanottu, koska internet muutti ihan kaiken.
Tekoäly tulee muuttamaan vielä enemmän. Kun kohta mennään vähän pidemmälle siihen tavallaan tietoturvaan liitettynä siihen tekoälyyn, niin jos täällä nyt sattuu olemaan kuuntelijoiden joukossa semmoisia ihmisiä, ketkä ei tiedä vielä sinun entuudestaan, niin mitä ihmisten olisi hyvä tietää sinun taustoista, jotta ne voisivat luottaa ehkä siihen, että sinä tiedät niistä asioista, joista sinä puhut? Kävin lounaalla meidän Jätkäsaaren uudella konttorilla viime viikolla yhden uuden työntekijän kanssa, ketä mä en tuntenut entuudestaan. Tällainen nuori kunti, 21, 22, 23, Sveitsistä kotosi.
Ja hän ties kyllä, kuka mä oon ja ties, että mä oon ollut pitkään alalla ja pitkään firmassa töissä ja mä oon tämmöinen global security expert. Ja hän kysyi multa, että Mikko, how do you become a global security expert? Mä oikein mietin, että mikä se vastaus tähän on, mutta sitten mä vaan päädyin selittämään, että se tapahtuu sillä tavalla, kuten millä tahansa alalla.
Eli rupeet tekemään jotakin, keskityt johonkin. Sit, teet sitä ikuisesti. Niin lopulta kaikki uskoo, että sä oot sen alan ekspertti, kun sä oot tehnyt sitä niin kauan. Ja tää on se, mitä mä oon tehnyt.
Mä oon aloittanut teinikoodarina. Mä oon saanut ensimmäisen tietokoneeni 14-vuotiaana. Kolme vuotta myöhemmin, 17-vuotiaana, mä julkasin ensimmäiset kaupallisesti julkaistut ohjelmat, mitä mä olin koodannut. Mä oon siirtynyt tekemään tietoturvaa parikymppisenä. 21-vuotiaana purin ensimmäiset.
haittaohjelmat ja nimesin ne ja ryhdyin kokoilemaan haittaohjelmia ja purkamaan kaiken, mitä siihen mennessä oli löydetty, eli tutkimaan kaikki haittaohjelmat, mitä 90-luvun alkuun mennessä oli löydetty. Ja mä oon tavallaan sillä tiellä edelleenkin. Mä ennen kaikkea seuraan verkkorikollisryhmiä, niiden toimintamotiiveja ja toimintametodeja, seuraan paljon lunastrojalaisjengejä ja yleensäkin ammattimaisia rikollisryhmiä, ja sit mä teen paljon seurantatyötä liittyen valtiollisiin kyberhyökkäyksiin, ennen kaikkea Venäjään.
koska se on tuossa vieressä ja sitä me on seurattu tosi pitkään. Ja sitten mun työtehtävänä on pysyä ajan tasalla näistä kehityksistä, jotta mä voin kertoa meidän asiakkaille, eli Whitsakuren asiakkaille, johtoryhmille, hallituksille, tehdä briefingejä, että tämä on se tilanne, tämä on se mitä tapahtuu, tämä on nämä ryhmät, jotka tekee tämmöisiä hyökkäyksiä, tässä on näitä patriottihakkeriryhmiä Venäjältä, tässä on Iranin tiedustelun tekemiä kyberhyökkäyksiä, ja miten tämä liittyy teidän organisaatioon. Ja sitten mä käyn paljon puhumassa konferensseissa ja julkisissa paikoissa. Mä oon aika paljon tien päällä ja mä oon tehnyt tämän tyyppistä työtä nyt 15 vuotta. Eikä vielä ole ollut tylsää päivää.
Sä oot tosiaan ollut aikoinaan Data Fellowsin, nykyisen F-Securen, oliko kuudes työntekijä? Kyllä joo. Muistaakseni silloin nuorena oot liittynyt sinne tiimiin ja sanoit siitä, että jos haluat tulla semmoiseksi globaaliksi...
auktoriteetiksi, asiantuntijaksi jostain asiasta, niin se paras keino siihen on tehdä jotain asiaa lopun ikäksi, ettei lopeta ikinä, että se on pitkä se matka. Onko tämä teema tietoturva ollut sinulle joku tämmöinen intohimon kohde jo silloin nuorena, että olet tietoisesti päätynyt sinne, vai onko siinä ollut jotain sattumaa, miten olet löytänyt itse sieltä, ja sitten pikkuhiljaa, kun sinusta on kasvanut se asiantuntija siellä, niin olet löytänyt, että hitsi, tämähän on jotain, mistä tykkään. Siinä on ollut molempia. Kyllä mä oon vähän harhaillut ja osunut tuudilla tietylle alueelle, mutta on siinä myöskin ollut omaa tekemistä.
Eli ei, mä en ole pyrkinyt tietoturvaan. Mä oon alunperin ollut koodari, ja mä oon alunperin ollut nimenomaan tosi matalan tason koodari, mikä on johtunut ihan siitä, että kun mä oon kehittänyt ensimmäisiä ohjelmistoja, niin tietokoneessani on ollut 64 kiloa muistia, ja professori on pyörinyt 9 megahertsin taajuudella, mikä on ihan naurettavan hidas. Jos sä haluut tämmöisestä ympäristöstä saada mitään tehoja irti, ohjelmoimalla sitä, niin sun pitää ohjelmoida niin matalanta sun kielellä kuin mahdollista. Nopeimmalla kielellä, mikä löytyy, mikä on assembleri.
Ja assemblerilla ei kukaan järkevä ihminen ohjelmoi mitään, koska se on tosiaan sitten, kirjoitellaan kryptisiä kolmikirjaimisia komentoja ja puhdataan binääriä. Mutta se on se, miten mä opettelin ohjelmoimaan, että mä sain tehoja irti niistä hitaista laitteista, mitä mulla oli käytettävänä. Ja tää johti siihen, että sit kun mä olin siellä kuudes työntekijä siellä Data Fellowsissa, työtehtävänä tehdä... Tietokantakehitystä. Mulle nimetty asiakas oli Hakman Arabia, mihin mä tein tuotekorttisovellusta, eli tämmöistä graafista tietokantaa vuonna 1991 Windows 3.1-tietokoneille.
Ja tämä työ ei liittynyt millään tavalla tietoturvaan. Data Fellows alun perin teki kaiken näköisiä asiakasprojekteja. Mutta kun firma pikkuhiljaa rupesi keskittymään enemmän tietoturvaa, se tarkoitti, että meille ruvettiin lähettämään haittavaa näytteitä, siis piruksia. Lerpuilla ja korpuilla niitä tuli postista. Firman perustaja, Siilasmaa Risto, joka mut oli palkannut, niin se ties, että mä osasin koodata Assemblerilla.
Ja hän sit antoi mulle jonkun näistä näytteistä, mikä oli tullut taloon sisään, että hei Mikko, kokeilis purkaa tää. Täs on joku tuntematon uusi virus, joka tuli tältä ja tältä asiakkaalta tätä. Me ei tiedetä, onks täs virus vai ei. Me luulaa, että siellä on virus.
Etsi se. Pura se. Tutki, miten se toimii.
Ja se Assembler, tai tämmönen takaisin mallinnus, mikä tarkoittaa sitä, että sä otat binäärin siis Windowsissa exetiedoston. Sulla ei ole lähdekoodia ja sä purat sen takaisin koodiksi, niin se vaatii sitä Assemblerin ja konekielen osaamista. Mä olin aika nopeasti aika hyvä siinä ja sillä tiellä mä oon edelleenkin.
Hei, ihan lyhyt tauko ennen kuin palataan jakson pariin. Moni teistä saattaa tietää, että mä toimin yrittäjänä tämmöisessä yrityksessä nimeltä Strongest Group. Me ollaan muutamassa vuodessa kasvettu siihen pisteeseen, että nyt työllistetään yli 40 henkeä B2B-myynin parissa. Mikäli haluat liittyä... Jos teet tämän, niin ota minun rohkeasti yhteyttä.
Ja mikäli et ole vielä tehnyt, niin ota ilmiöpodcast seurantaan. Ei kun takaisin jakson pariin. Nyt edetään joulukuuta 2024. Jos nyt oikein muistan, niin taisi olla marraskuuta 2022, eli vähän yli kaksi vuotta sitten, kun chat-gpt julkaistiin julkiseen käyttöön. Minkälaiset...
Vuodet, nämä kaksi nyt on ollut, tai se päivä, mitä sen jälkeen, miten se on muuttanut tätä lähestymistä tietoturvaan, kun ChatGPT tuli? Se kuitenkin, tutkimusjohtajana toimit, niin olet varmasti ollut tietoinen tekoälystä, että miten tekoäly tulee muuttamaan paljon asioita, mutta oliko se millainen yllätys, kun se ChatGPT julkaistiin, se tuli kaikkien käyttöön, niin miten valtavasti se mullisti tätä tietoturvaa tekoälyn yhdistettyyn? Oli se mullistus, mutta kyllä ne merkit oli ilmassa. Mä oon ensimmäisen kerran lukenut artikkelin tekoälystä vuonna 1983, kun mä oon ollut 13-vuotias.
Tekniikan maailmassa oli kahdeksan sivun artikkeli keinoälystä, ja silloinhan meillä ei ollut kykyä rakentaa sitä oikeasti, mutta se teoria, se miten se esitellään siinä lehdessä, niin se on ihan oikea, ja menee ihan nappiin tavallaan. Siinä kuvaillaan, että ennen pitkää ihmiskunnan osaaminen ja tieto ei olekaan enää paperilla. 1983han kaikki oli paperilla.
Vain ne pitkässä on dataa. Kaikki kirjat digitoidaan ja ne onkin tavuja ja bittejä. Ja sitten kun ne on bittejä, ne voidaan syöttää tietokoneelle. Sitten kun meillä on tarpeeksi tehokkaita tietokoneita, sen ajan tietokoneita ei ollut lähelläkään niin tehokkaita, mutta sitten kun on, niin voidaan syöttää kaikki nämä kirjat ja paperit ja tutkimustietoja ja kaikki muu. Ja kone lukee sen kaiken, oppii ne kielet ja pystyy ymmärtämään.
Ja me tarvitaan monta mullistusta. Ensinnäkin se digitointi, että kaikki tieto muuttuu digitaaliseksi. Toiseksi se laskentateho.
Kolmanneksi on se tallennuskapasiteetti. Pelkkä idea siitä vuonna 1983, että kaikki kirjat olisi yhtä aikaa yhdellä tietokoneella, oli aivan käsittämätöntä. Eihän missään ole niin paljon tallennustilaa ikinä.
No, nyt on. Nyt on pilvet ja on netit ja kaikki. Eli nämä ajatukset on tiedetty pitkään, mutta sitä käytännön kykyä suorittaa ei ole ollut ennen kuin nyt.
Ja toisillakin tapaa se GPTens. Ja GPT-kilpailijoiden tulo oli nähtävissä siinä mielessä, että mä oon ollut OpenAI-betatestaaja. Mä oon tehnyt paljon yhteistyötä OpenAI-kanssa vuosien varrella. Ja mä olin niitten GPT-2-betatestaaja.
Mulla oli GPT-1kin jo käytössä, mutta se oli sitä aikaa, kun käyttöliittymä ei ollut chat. Tää chat-GPT oli siis ensimmäinen, jossa sä juttelit sen tekoälyn kanssa. Esimerkiksi GPT-2 osasi jo puhua tosi hyvin, osasi puhua eri kieliä. Suomea merkittävästi huonommin kuin nykyään, mutta kuitenkin.
Mutta sille ei voinut jutella, vaan se toimi silloin vain sillä tavalla, että sä kirjoitit lauseen, muutaman sanan lauseen alusta ja painoin tappia, ja se jatkoi sitä lausetta. Eli se oli tämmöinen lauseen täydentäjä, tämän tyyppinen. Ja se oli hämmästyttävän hyvä jatkaa niitä lauseita hyvin luontevasti, mutta ei se tehnyt vielä mitään.
Sitten keksin tämän chat-käyttöliittymän, että sä voitkin jutella sen systeemin kanssa, ja sehän tosiaan mullisti kaiken. Ja mä muistan silloin, kun mä käytin GPT-2. Niin mä kaikille, jotka vaan kuunteli mua, niin suosittelin, että menkää nyt ihmeessä äkkiä sinne GPT tai OpenAI beta-jonoon.
Että sinne oli hirveän pitkät jonot, kuukausien jonot. Että tämä on tärkeä juttu, tämä on iso mullistus, sä haluut käyttää sitä, sä et ehkä vielä tiedä, että sä haluut käyttää sitä. Mutta oli mikä oli, niin mene sinne jonoon. Että sitten kun sä pääset sinne, niin se on siinä vaiheessa luultavasti todella hyvä. Ja koko lailla näin siinä sitten kävi.
Moni mua jälkikäteen kiittänyt, olipa hyvä vinkki. silloin GPT-2 aikaan, että pääsi käyttämään näitä järjestelmiä jo aikaisemmin. Ja siellä on tosiaan OpenAIlla ollut paljon testaamassa erilaisia ihmisiä, muun muassa yksi suomalainen nainen, joka oli siellä GPT-3 testiryhmässä, ja hän kuvaili hyvin joskus sitä, että kun heillä oli GPT-3, chat-GPT-käyttöliittymällä käytössä kymmenen kuukautta ennen kuin se julkaistiin.
Että miten vaikea oli pitää suunsa kiinni, ja miten makee se on, niin kukaan muu ei... tiedä tästä, ei tajua, että nyt se pystyy puhumaan kaikkia kieliä, pystyy vastaamaan kysymyksiin, siellä on todella paljon tietämystä, okei, se ei ole täydellinen, se tekee virheitä, mutta onhan se järjettömän hyvä, ja sä et voinut kertoa kellekään, että sä kaikki päivät oot sen kanssa, ja kukaan ei tiedä siitä mitään. Ja viime aikoina mä oon kyllä ennen kaikkea hämmästynyt GPT4Oon tätä keskustelukykyä, tätä uutta uusittua mallia, missä sä voit nyt suoraan jutella sen kanssa suomeksi, ja se on...
Se on äärettömän, tai okei, sä voit nyt olla sen kanssa kaikilla kielillä ja vaihtaa kieltä lennossa ja se vaihtaa kieltä lennossa ja sä voit keskeyttää sen, että hei, tai sanot, hei, nyt jaadit tilat liikaa, kerro lyhyemmin ja sit se kertoo lyhyemmin. Se on tosi hyvä juttu kumppani, ihan vaikka ihan iltalenkillä napit korviin ja juttelee GPT, sparrailee GPTn kanssa jostain ideasta. Se ajattelee eri tavalla kuin sinä ja tuo sulle uusia ideoita. Käytät sen itse siitä, kyllä, sparrailu kumppanilla.
Käytän sekä Claudia että GPTtä. Tietysti kannattaa tutkia muutin laajemminkin näitä järjestelmiä, eikä vaan jämä. yhteen tuotteeseen. Ja sitten on tietysti hyvä muistaa se, että generatiivinen tekoäly on generatiivinen, koska se generoi. Ja nyt tässä on puhuttu kielimalleista.
Laajat kielimallit on muuttanut maailmaa, koska ne oppii ihmisten kielet ja oppii ohjelmointikielet. Mutta se on vaan sitä. Generatiivinen tekoäly generoi mitä tahansa. mitä sille näytetään.
Se on se, mitä se tarkoittaa. Jos sille näyttää kuvia, niin se generoi kuvia. Jos sille näyttää leffaa, niin se generoi leffaa.
Jos sille soittaa musiikkia, niin se oppii tekemään musiikkia. Ja nämä mullistukset tapahtuvat kaikilla näillä alueilla yhtä aikaa. Ja se tahti on todella huima.
Mä annan kaksi esimerkkiä tästä tahdista. Keväällä, varmaan joskus huhti-toukokuussa, mä postasin nettiin, että tämä musiikki-tekoilun mullistus on nyt niin. huimassa nousussa, että me varmaan tänä vuonna tullaan näkemään listahitti, joka on tekoälyn tekemä.
Elokuun ekalla viikolla Saksassa ja Itävallassa Saksan Top 40-listalla nousi alle 27 biisin nimeltään Ferk Naltinaiden Talahoon, joka on Udiolla tehty tekoäly, saksankielinen tekoälybiisi. Ja sen biisin tekijä on siis kirjoittanut yhden lauseen. sen generaattorille. Ja se lause on se, että 1960-luvun tyylinen biisi, jossa lauletaan Talahon nuorisokulttuurista, mikä on saksalainen nuorisokulttuuri, missä teinipojat kävelee Adidas-verkkareissa ja polttelee vapeikadulla.
Ja siitä se laulu kertoo, mutta se kuulostaa niin kuin 1960-luvun tämmöiseltä Slagerilta. Ja se oli jätti hitti Saksassa. Ja se on aika mielenkiintoinen tilanne monellakin mielessä, mutta ihan konkreettisesti mielenkiintoinen. Se siis rendas... listoilla Saksassa ja Itävallassa.
Se teki aika paljon rahaa, se biisi. Ja nyt mielenkiintoinen kysymys on se, että mihinkäs niiden rahojen pitäisi mennä? Pitäisikö niiden mennä sille kaverille, joka kirjoitti sen yhden lauseen Anna mulle 1960-luvun biisi Talahon kulttuurista?
Vai pitäisikö ne mennä sille Udiolle, sille firmalle, joka rakenti sen tekoälyn? Vai pitäisikö se mennä niiden alkuperäisten kappaleiden tekijöille? joiden musiikilla on opetettu tämä tekoälyjärjestelmä. Koska se opetuksen taustalla on sitten se, että tämmöinen tekoälyjärjestelmä pystyy säveltämään, sovittamaan, soittamaan kappaleen, kirjoittamaan lyriikat ja laulamaan sen. Että se kaikki on kuitenkin jostain opitto. Vai pitäisikö kuitenkin miettiä vielä sitten sitäkin vaihtoehtoa, että sen biisin tekemät rahat pitäisi antaa sille tekoälylle itselleen.
Perustetaan sille tilin ja annetaan ne sitten sille ja katsotaan, mitä se tekee niillä. Tähän mulla siis ei ole vastausta. Mä en tiedä, mikä näistä on se oikea vaihtoehto, mutta tämäkin on ihan oikea ja konkreettinen kysymys. Ja se mun toinen esimerkki tästä tahdista, miten maailma muuttuu nyt nopeasti, on se, että mä olin muutama viikko sitten Melbourneissa puhumassa isossa konferenssissa. Ja kun mä valmistauduin mun kiinouttiin, niin mä katsoin mun edellisen vuoden kiinouttiin.
Mä olin samassa tilaisuudessa Melbourneissa tasan vuosi aikaisemmin puhumassa. Ja mä olin siinä vuoden vanhassa keynote-esityksessä heittänyt tämmöisen ennustuksen, että nämä laajat kielimallit kehittyy niin nopeasti ja ne oppii ohjelmoimaan niin hyvin, että me tullaan näkemään tilanteita, missä laajat kielimallit pystyy analysoimaan ohjelmia ja löytämään niistä haavoittuvuuksia, siis reikiä. Reikiä, jotta näin voi sitten hyökätä järjestelmää sisään. Ja mä muistan, että kun mä vuosi sitten tulin sit lavalta pois ja yttelin ihmisten kanssa.
Mulla tuli kaksi eri kundia haastamaan. Joo, joo, ihan Mikko, sulla oli kiva puhe, mutta tää oli kyllä ihan full of shit. Tää nyt ei ainakaan tuu tapahtumaan, onks se ihan pilvessä?
Te ei nyt tommosta pysty tekemään, tai pystyy ehkä joskus 30-40 vuoden kuluttua, mutta tää on ihan far out. No, tänä vuonna kun mä olin valmistelemassa omaa päivitystä tähän kiinouttiin, niin mä pystyin toteamaan, että nyt näitä on löytynyt neljä. Syyskuussa tänä vuonna löytyi ensimmäinen ja marraskuussa kolme lisää. Siellä meni vuosi, ei kolmeenkymmentä vuotta. Tahti on tosi kova.
Se on hurjillaan. Just oltiin tämän viikon maanantaina työreissulla porukkaamme Tampereella. Kun ajatiin sieltä takaisin, kuunneltiin jotain ihmeerimiksejä. Siihen oli liitetty eri ihmisen ääntä ja teemaa. Sitten mietittiin, että mennään pari vuotta eteenpäin.
Onko se tosiaan silleen, että sanotaan, että istut autossa ja mitäköhän musiikkia kuuntelisin. Voit jollekin kielimalle sanoa, että hei, haluan... Kanye Westin äänellä kuulet tämmöisen suomalaisen iskelmäkappaleen, joka on ihan uudestaan luultu. Tuleeko se tavallaan luovuus? Sä voit itse keksiä, mitä sä haluat kuunnella.
Tai sama, jos sä istut sohvalla viikonloppuna ja mietit, että mikä elokuva haluat katsoa, niin sä voit keksiä ihan päästä uuden elokuvan ihan uudella teemalla ja sanoa, että hei, haluaisin jonkun Leonardo DiCaprioon esiintymään tai vähän vastaavan henkilön esiintymään siihen, että sä pystyt itse käytännössä prompttaa mitä tahansa sisältöä sä haluat milloin tahansa kuunnella. Kyllä, mä edes. Tykkään tuosta leffasta, mä haluan samanlaisen leffan uudestaan, mutta siinä juonessa vuosikin tapahtui jotain tällaista.
Tai sitten jos katoit jotain TV-sarjaa ja se lopetus on vaikka huono, niin sä mietit, että hei, haluan katsoa tämän, mutta erilaisella lopetuksella. Kyllä, kyllä. Ehkä se, mitä tulee tapahtumaan ekana.
On se, että leffaa on kirjoitettu ja kuvattu tai muuten tehty ihan valmiiksi asti ammattilaisten tekeminä niin kuin nytkin. Mutta että sä voit vaihtaa pääosa esittäjiä. Mä en tykkää Sylvester Stallonesta, että vaihdetaan siihen The Rock tilalle.
Ja sen melkein nykytekniikallakin voisi vaihtaa sen näyttelyyn. Renderoida vaan eri naaman siihen eri kohteisiin. Tai että mä haluan itseni pääosan esittäjäksi. Ja mä haluan leading ladyksi Lady Gagan tuohon noin. Ja sitten...
Niin kuin Netflix miettii minut ja sitten se näyttää sulle sen. Tämä tulee tapahtumaan, no niin kuin teknisesti voisi tapahtua varmaan ihan kohta, ehkä jopa jo nyt. Ja mä luulen, että sille kyllä löytyisi markkinoita. Ja sitten ennen pitkään tosiaan tuo, että se voi tuoda koko leffan juonineen päivineen.
Varmaan sekin joskus on mahdollista, mutta ei ehkä ihan niin nopeasti. Niin, olisiko ollut joku Black Meronin jakso, missä oli just... Ja kaikki, siinä oli vähän samankaltainen softa kuin Netflix kyseessä, mutta ei tietenkään samalla nimellä, mutta se oli tehty ja siinä oli kaikki ne TV-sarjat, mitä hän aina meni katsomaan, oli hänelle täysin persoonoitu ja sen koke perusteella, että minkälainen hänen historia oli, mitä hän on tykännyt kuluttaa, mitä hän on tykännyt katsoa ja se oli semmoinen, se meni tosi deepiksi se tarina siinä muistaakseni. Kaikki aina suosittelee mulle, että Mikko sun pitäisi katsoa Mr. Robot ja Black Mirroria.
Mä olen hirveän huono katsoa, mä en katso tällaisia lainkaan. Varmaan pitäisi katsoa. Black Mirror on siitä mielenkiintoinen, että siinä tuntuu, että monet jaksot, mitkä on vaikka jokunen vuosi sitten tehty, niin osa niistä on jo jollain tavalla tuntunut, että ne on todellisuutta ainakin jossain päin maailmaa.
Juuri se, kun yksi jakso, missä puhuttiin jostain tämmöistä, että siinä oli semmoinen sosiaalinen luokitus ihmisille, että sä aitanut pisteitä jossain somessa tietyistä asioista, mitä teit, jos aiot punaisia päin, niin silloin laskipisteet ynnä muuta, niin tämmöiset asiat jossain Kiinassa tuntuu olevan jo tosiaan arkipäivää. Nyt mainitsit, että siitä oli tosiaan, tai sulla on 41 vuotta... Oli 1983, kun lui tekniikan maailma ja siellä puhuttiin tästä keinoälystä niihin aikoihin. Ja se tuntui silloin vielä tosi skifillä, niin kuin vaikka jotkut asiat, mitä on näissä Black Mirrorin jaksossa.
Mitä ehkä tällä hetkellä on semmoisia teemoja, nyt palataan kohta tekoälyyn ja noihin ajankohtaisempiin asioihin, mutta mitkä nyt voisivat olla vähän vastaavia, kun siihen aikaan on ollut vaikka tekoäly, mikä on tuntunut tosi kaukaiselta. Ja mietittiin, onko tämä mahdollista. Pystytkö jotain tunnistamaan, mitkä tällä hetkellä on semmoisia, mitkä saattaa olla about samalla tasolla?
No vaikka voisi miettiä sitä, niin kuin tämmöinen skifiteema kuin kybersota, joka oli aikanaan ihan täyttä skifiä ja on nykyään ihan arkea. Ukrainassa se olitaan joka päivä verkkoaseilla. Niin se on musta aika mielenkiintoinen miettiä, että mitä tässä tapahtuu.
Koska helposti kun heitellään tämmöisiä termejä niin kuin kybersota, niin ihmiset sitten ajattelee jotain tämmöistä asetelmaa, missä kaksi maata sotii keskenään internetissä ja vaan internetissä ja sitähän se ei tarkoita. Konfliktit ja sodat. Teknologia on aina muokannut sitä, miten me soditaan sotamme ja miten me sovitaan konfliktimme.
Alunperin aikanaan sotiminen tarkoitti miekkaa ja jousipyssyä, kun ei ollut parempaa tekniikkaa. Ennen pitkästä kehitettiin ruutia ja tällaista, mutta ehkä vielä mielenkiintoisemmin, kun meillä oli tarpeeksi hyvää tekniikkaa, niin me kehitettiin sotalaivoja. Sotiminen laajeni maalta merelle. Ja sitten ennen pitkään kehitettiin hävittäjiä ja pommikoneita, eli sota levisi maasta ja merestä ilmaan.
Mutta merisodan keksiminen ei poistanut maasotaa ja ilmasodan keksiminen ei poistanut merisotaa. Eli se sota vaan laajeni uusille alueille, uusiin domeineihin. Sitten me kehitettiin satelliitteja, avaruussotaa ja nyt kyberavaruussotaa.
Ja jos me katsotaan Ukrainaa tänään. Siellä on tänäänkin taisteltu maalla, merellä, ilmassa, avaruudessa ja kyberavaruudessa. Eli sota laajenee yhä uusiin domeineihin. Ja se mielenkiintoinen ajatus tässä, viitaten siihen mitä sä kysyt, että mikä olisi sellaista Skifia, on sitten se, että mikä se seuraava domeini on.
Kun nyt on maa, meri, ilma, avaruus ja kyberavaruus, se ei lopu tähän. Sieltä tulee joku uusi domeini sodankäynnille, mikä tällä hetkellä taatusti kuulostaa Skifiltä, mikä on vaikea arvata, mutta semmoinen varmasti tulee. Jos pitäisi veikata joku esimerkki, mikä se voisi olla, niin esimerkiksi vaikka nanosodankäynti, mikä tarkoittaisi silloin sitä, että tällaiset äärimmäiset pienet taistelurobotit, joita levitettäisiin ilman kautta taistelukentälle, menee vihollisen sotilaiden verenkiertoon ja päätyy sieltä niiden aivoihin ja muokkaa niiden ajatuksia.
Kuulostaako Skifiltä? No kyllä kuulostaa. Ihan niin kuin kybersota kuulosti täydeltä Skifiltä 40 vuotta sitten, mutta siitä tuli täysin totta.
No tämä ehkä ei ole se. mitä tapahtuu, mutta se, mitä tapahtuukaan tulee olemaan tai on nyt ihan yhtä skiviä kuin se, mitä sitten lopulta tulee tapahtumaan. Hyvä.
Tästä tulee kohta joku Black Mirrorin markkinointijakso. Siinä on just yksi jakso tämmöinen, missä se on just tätä, että siinä tietyllä tapaa ruvetaan tuomaan ihmiskuntaa tämmöisten pienien lentävien kärpästen avulla. Kärpästen sisään on pistetty tämmöinen nanorobotti, mikä sitten menee korvasta sisään ja se saastuttaa ihmisen aivoit.
No niin, selvästi pitäisi katsoa tätä kyllä joo, koska kuulostaa... Kuulostaa tosi mielenkiintoista. Joo, kyllä, uskon, että teillä niitä tykkäisi.
Mitä on ehkä sellaisia asioita nyt tässä tekoälyssä ja tietoturvassa, mistä sinä olet tietoinen, kun näet sitä, mitä siellä kentässä tapahtuu, mutta mistä ihmiset ei ehkä puhu tällä hetkellä tarpeeksi? Joo, se on kyllä mielenkiintoinen kenttä, koska siellä on tosi paljon erilaisia asioita. Kun ajatellaan... Tekoälyn turvallisuutta ja turvattomuutta, niin aika tyypillinen ajatus, mikä ihmisille tulee mieleen, on deepfaket. Nyt voidaan tehdä täysin aidonoloisia videoita, jotka näyttävät täysin aidolta, ja niiden avulla voidaan tehdä huijauksia.
Joo, pitää paikkansa. Kyllä voidaan, ja on nähtykin, ja näitä on käydetty erilaisissa hyökkäyksissä, mutta se on vain yksi tosi kapea sektori, mihin kaikkeen tätä voidaan käyttää. Me ollaan löydetty ensimmäiset haittaohjelmat, jotka käyttää lahjoja kielimalleja siihen, että ne koodaa itsensä uudelleen joka kerta, kun ne leviää uuteen järjestelmään.
Eli se haittaohjelma on täysin erinäköinen joka kerta, kun se menee koneesta toiseen, koska generatiivinen tekoäly koodaa sen koodin uudelleen. Se kantaa mukanaan kuvausta jokaisesta funktiosta, mikä siinä haittaohjelman koodissa on, ja aina kun se saastuttaa uuden tiedoston, niin se ei kopioi omia funktioitaan sinne, vaan se kysyy, tässä tapauksessa OpenAI-apin kautta. uutta koodia. Voitko kirjoittaa funktio, joka tekee näin, näin, näin ja näin.
Ja se on se funktio, minkä se kopioi sinne uuteen tiedostoon. Eli se on aina erinäköinen. Tämmöisen tunnistaminen ja löytäminen ja blokkaaminen on tosi vaikeeta. Tai itse asiassa paras tapa tehdä se tällä hetkellä on blokata se siellä OpenAI-päässä, eli siellä serverin päässä. En kun estää, että tätä ei voi tehdä.
Mutta jos se pystyy sen tekemään, niin se itse saastuneen tiedoston tunnistaminen on oikein painajaismaista. Me ollaan löydetty tosiaan ensimmäiset tapaukset, missä haittaa... tai haavoittuvuuksia on löydetty kokonaan generatiivisen tekoälyn avulla. Eli siis annetaan ohjelma, tässä tapauksessa lähdekoodi, eli open source-ohjelmia, kuten vaikkapa tietokantaohjelmia, sellaisia, jotka pyörii kaikkien meidän kännyköissä tai kaikissa meidän selaimissa, ja pyydetään tekoälyä lukemaan lähdekoodin läpi.
Tässä on tämän tietokantaohjelman lähdekoodi. Lue se läpi, etsi kaikki bukit, ja sitten niistä bukeista, ohjelmointivirheistä, etsi kaikki ne ohjelmointivirheet. joiden avulla voidaan hyödyntää tätä järjestelmää ulkopuolelta, eli käyttää sitä hyökkäysreittinä.
Ja niin kuin nyt on nähty, niin se kykenee tekemään jo tämän, että ensimmäiset tapaukset on löytynyt. Ja sitten me tullaan näkemään tapauksia, mitä me vielä ei olla nähty, jossa kokonaiset haittauhmakampanjat on täysin automatisoitu tekoälyn avulla. Eli tietoturvayritykset, yritykset kuten vaikka meillä WIT-sekuressa, niin me käytetään koneoppimista.
automatisointia ja generatiivista tekoälyä automatisoimaan meidän työmaailman pitkälle. Tämä on se, miten me kyetään reagoimaan nopeasti, kun joku uusi hyökkäys alkaa. Uudennekoisia hyökkäyksiä ja uusia reikiä löytyy koko ajan.
Me ei ihmisvoimin pysytä millään perässä, mutta koneiden avulla pysytään. Eli meillä on tälläkin hetkellä tuolla internetissä yli 50 000 syöttikonetta, jotka näyttää haavoittuvilta, huonosti päivitetyiltä kuluttajakoneilta, jotka oikeasti, ne vaan leikkii. Oikeasti ne on CentOS-Linuxeja, jotka leikkii olevansa haavoittuvia koneita, jotta sinne hyökättäisiin, jotta me saataisiin uudista hyökkäyksistä näytteitä.
Ja kun me saadaan näitä näytteitä, niin ihminen ei niihin koske lainkaan. Ne menee meidän järjestelmiin, jossa automatiikka tutkii ne kauliin ja kääntää, päättelee onko tämä haitallinen vai ei, ja rakentaa niin automaattitunnistuksen ja pistää sen tunnistuksen pihalle minuuteissa siitä, kun se on löydetty. Ja se, mitä meidän vastapelurit hieman yllättäen ei ole vieläkään tehnyt, On siis vastaavaa, mutta heidän puoleltaan.
Eli siis se, että kun heidän hyökkäyksensä blokataan, niin ne huomaa, että hei, nyt meidän hyökkäys ei enää toimi, muutetaan hyökkäystä. Ja se vastareaktio tapahtuisi yhtä nopeasti kuin meidän suojausreaktiot. Tällä hetkellä tilanne on se, että kun me blokataan vaikka joku haitallinen sivusto tai joku sähköposti, jossa on joku haitallinen liite tai vaikka joku phishing-viesti, joka yrittää verkkäyttäjien tunnuksia, niin vastapelureilla, eli näillä hyökkäjillä, kestää tunteja tai päiviä. Ennen kuin ne huomaa, että heitä ei toimi enää, ja sitten menee ja muuttaa sitä viestiä, tai kirjoittaa sen ohjelman uudelleen, tai rekisteröijuusia osoitteita tai domeineja, vaihtaa IP-osoitteista toiseen, niin ihmiset tekee sen, mikä on tosi hidasta.
Jos ne tekisi sen automatiikalla, niin heidän reaktiossaan tapahtuisi sekunneissa tai minuuteissa. Me tiedetään, että tämä ei ole vielä tapahtunut, koska ne on hitaita, mutta tämä voisi muuttua vaikka huomenna, ja sitten kun se muuttuu, ja se tulee muuttumaan. Sitten meillä on tilanne, missä meillä on hyvä tekoäly vastaan paha tekoäly.
Sitten nähdään kumpi voittaa. Se on aika outo tilanne. Olen joskus verrannut tätä ping-pong-peliä.
Kuvitellaan, että olisi tämmöinen robotti, joka on täydellinen pelaamaan pingistä. Ihmisen on vähän ikävä pelata sen kanssa, kun se on tosi nopea. Lyö tosi kovaa ja lyö vaikeisiin paikkoihin.
Ja se, mitä tässä tulee tapahtumaan, on se, että panaa kaksi tämmöistä robottia vastakkain. Ja katsotaan, kumpi voittaa. Mikä on ihmisen rooli sitten semmoisessa tilanteessa? Onko se ihmisellä, vaikka jos mietitään tietoturvakenttää, niin siellä tavallaan suorittavassa työssä, onko siellä mitä roolia vai onko se täysin sen tekoälyn käsissä, että se hyvä tekoäly hoitaa sen kaiken? No joo, ehkä joskus tulevaisuudessa tämä tietysti ei ole niin pitkällä vielä.
Me ollaan pyritty automatisoimaan. Kaiken sen, minkä me helposti pystymme nykyään automatisoimaan, mutta tämmöinen luova työ ja hyökkäystestaus ja strategiatyö on tietysti edelleen ihmisten käsissä. Emme ole tehneet itsestämme tarpeettomia. Yritetään vaan pysyä perässä, koska ne hyökkäysmäärät on niin suuria.
Ja meidän paras epäreilu, kilpailukeino on automatisoida kaikki se, mitä me voidaan automatisoida, mutta emme kaikki voida automatisoida. Toisaalta, jos joskus tämä... menee niin pitkälle, että me tehdään itsestämme tarpeettomia, tietoturvaihmisiä ei enää tarvita, niin mua ainakaan ei harmita. Sitten me ollaan ikään kuin onnistuttu.
En pidetä hengitystäni odottaessa, että näin kävisi, mutta jos niin käy, että teemme itsestämme työttömiä, niin ei se mitään. Mä aikanaan ajattelin vuosien ajan, että mä voin aina mennä takaisin tekemään sitä, mitä tein kesätöissä ennen kuin musta tuli. tietotekniikan ammattilainen ja tietoturvan ammattilainen.
Mä olin trukkikuski. Mä olin 18-vuotiaana Intin jälkeen, 19-vuotiaana Intin jälkeen ajanut yhden vuoden trukkia instrumenttariumin tehtaalla. Mä olin tosi hyvä trukkikuski.
Sitten mä lähdin opiskelemaan nopeasti sen jälkeen, mutta mä ajattelin monta vuotta siinä, että jos nämä tietokonehommat ei lyö leiville, niin aina voi mennä takaisin ajaa trukkia. No ei voi enää. Tekoäly vei ne työt. Siellä on konetrukit ajelee nykyään, että niitä hommia ei enää ole. Kohtaan ei ole reikkakuskihommiakaan.
Tämä puoli menee. Mutta on se myöskin siinä mielessä aika jännä tämä mullistus, että tämä on ensimmäinen teknologiamullistus, joka vie enemmän niitä korkeasti koulutettujen töitä kuin suorittavan portaan töitä. Että höyrykoneet ja sähkömoottorit teki hirveän määrän ihmisistä työttömiä, mutta ne ihmiset oli niitä, jotka kantoi tiiliä työmaalla tai vei hevosten kanssa tavaraa paikasta toiseen.
Tämä mullistus. Tekee lakimiehistä ja koodareista työttömiä. Ja sen sijaan putkimiehiä tarvitaan enemmän kuin koskaan.
Jos pitäisi suosittaa perheen teinille, että mitä kannattaa lähteä opiskelemaan, niin putkimies on aika hyvä. Niin, näinhän se on. Siellä on paljon rahaa, se on hyvin palkattua duunia ja sitä tarvitaan.
Robotit ei tule tekemään sitä lähiaikoina. Varmaan yksi iso, mihin se tulee, niin varmaan maailman isompi ja tavallaan... työllistäjiä on tämä koko kuljetusalan, logistiikka-ala kokonaisuudessaan, sehän on valtava määrä, miten paljon kuskeja on liikenteessä ympäri maailmaa, niin siihen oletettavasti ei pitäisi mennä kovinkaan pitkään, kun se olisi mahdollista täysin hoitaa itseohjautuvien autojen kanssa, etteikö nyt jo San Fransiskossa vaikka, mitä näkee joskus videoita, niin siellä menehän itseohjautuvat auto täysin ilman kuskia.
Kyllä, mä olen ajanut Weimolla San Fransiskossa ja Las Vegasissa, joka on siis Uberi. Täsmälleen niin kuin Uberin, appi on ihan saman näköinen, kaikki on samanlaista ainoa, vaan siinä ei ole kuskia. Ja siinä ratin keskellä lukee, että please do not touch the wheel, ja sitten se ajelee. Ja on ollut tosi vaikeassa liikennetilanteessa, että on tietyätä ja liikennet ruuhkaa ja sataa, ja alankulkeet hyppii tielle miten sattuu, ja se ajaa kyllä tosi luotettavasti, tosi nätisti, ja on halpa.
On se aika selvää, että tämä mullistus tulee. Mutta tällä puolella mun mielestä ehkä masentavin esimerkki on se, että kun tosiaan varastoautomaatio... On esimerkkejä varastosta, mitkä on täysin robottien hallinnassa ja tosiaan trukit on automaattitrukkeja. Jossakin oli artikkeli ja itse asiassa videoklippi jostain autoalihankkijafirman varastosta, missä tehtiin paljon tämmöistä keräilytyötä, missä piti kerätä pikkusen juttuja, niin kuin prikkoja tai jotain sulakkeita erilaisista tämmöisistä laatikoista.
Se on aika vaikeeta, senkin pystyy automatisoimaan, mutta se on niin kuin vähän vaikeeta. Ne oli tehnyt päinvastoin, eli ne ei ollutkaan... automatisoinnoista työtä niin, että robotit tekisivät sen, vaan siellä oli ihmisiä, jotka menivät siellä käytävillä ja keräilivät pusseihin niitä juttuja, mutta niillä oli laput korvilla ja se robotti oli se pomo.
Eli tekoäly oli se, joka antoi niille ohjeet. Nyt sinä menet seuraavaksi käytävälle kuusi ja hyllystä kaksi, otat 18 tämmöistä rikkaa. Nopeammin.
Mikä kestä? Mikä on ihan karmea ajatus, että se menee päinvastoin. Se komentaja onkin se tekoäly.
Kun tekoäly-ja tietokoneita ja automaatio lähdettiin kehittämään, että tietokoneet tekisivät ne tylsät hommat ja ihmiset saisivat vain sitten nauttia ja tehdä kaikkea kivaa ja luovaa, niin nyt jotenkin tuntuu, että niistä on monessa asiassa tulossa pomoja ja että ne on usein sitten niitä, jotka säveltää musiikkia ja kirjoittaa runoja ja tekee taidetta, kun me ihmiset tehdään niitä tylsiä hommia. Niin, ja tuossa äsken taisi mainita, että niitä vaikka pystyisi automatisoida jossain kohdassa. tietoturvan puolella, kaikisen operatiivisen suorittavan tietoturvan, niin se enemmän olisi silloin sitä strategiaa korkeammalta katsomista, että miten sitä hoidetaan, mutta strategiakin lopulta on aika luovaa työtä, jonka todennäköisesti ennemmin tai myöhemmin tekoäly pystyisi hoitamaan paremmin, jos tekoälystä tulee viisaampi kuin yksittäistä ihmisestä, tai sehän on viisaampi kuin yksittäinen ihminen, varmaan monillakin tapaa, mutta se, että...
Eikö strategiatyö lähde aika helposti, nopeastikin tavallaan tekoälyssä? Kyllä, kyllä. Ja strategia on, tavallaanhan se on taidetta sekin.
Luovaa työtä, joka vaatii tämmöistä tiettyä mindsettiä. Mun mielestä koodauskin on taidetta. Ihan tosi helposti voi argumentoida, että ohjelmointi on taidetta siellä.
Todella, se on tosi luovaa. Ja tämmöiset maailman parhaat koodarit on tosi taiteilijaluonteita. Ja yleensäkin tämä, että kun me on ajateltu...
Aina. Että älykkyys ja luovuus kuuluu vain ihmisille. Tai ehkä eläimille.
Sanotaan, että eläimet on älykkäitä, ihmiset on eläimiä. Mutta ennen kaikkea, että luovuus kuuluu vain ihmisille. Ja me nyt aika kivuliaasti tässä opitaan, että ei muuten pidä paikkaansa.
Että me voidaan rakentaa järjestelmiä, jotka on selvästi älykkäitä ja jotka on selvästi luovia. Ja nyt me ollaan lähtö vasta ihan alku soittoon. Että kyllä nyt voidaan edelleen argumentoida, että joo, että ne vaan toistelee sitä, mitä niille on opetettu ja että ne ei luo mitään omaa uutta. Mutta kyllä me ollaan tosi kovaa vauhtia menossa semmoisen maailmaan, missä ihminen ei pärjää enää luovissakaan asioissa.
Että ne luo ihan oikeasti ja aidosti uutta taidetta joka suhteessa. Ja mä en oikeastaan osaa argumentoida, että miksi se tuntuu musta pahalta, mutta se tuntuu musta pahalta. Ja tämä on mielenkiintoinen kysymys sekin, että minkä takia... Mua nyppii se ajatus, että maailman paras runoilija on tekoäly, tai tulee olemaan. Mä oon sataprosenttisen varma, että näin tulee käymään.
Maailman parhaat runot tulevaisuudessa, ei nyt ehkä ihan vielä, mutta ennen pitkää, tulee tekoälyiltä. Ja kun mä olisin sanonut paras, niin mä todella tarkoitan, että kaikki maailman ihmiset on samaa mieltä. Että noi koneen tekemät runot on paljon syvempiä ja taas koskettaa mua syvemmältä kuin mikään ihmisten tekemä runo.
Ja miksi musta tuntuu pahalta? Miksi se on niin kuin... Ikävää.
Mun paras argumentti on se, että mä oon ihminen ja sen takia mä tykkään enemmän ihmisistä kuin koneista. Ja se ei ole kauhean hyvä argumentti, mutta näin tässä kuitenkin tulee käymään. Joku podcastiin, mitä kuuntelin vähän aikaisemmin, en muista missä siinä puhuttiin, puhuttiin tekoälystä ja tulevaisuuden taidoista, mitä kannattaisi opetella. Se oli enemmän yrittäjyyskeskustelu, että jos nyt haluaisi lähteä yrittäjäksi tai muutaman vuoden päästä haluaisi lähteä yrittäjäksi, niin minkälaiset yritykset tulee olemaan niitä arvokkaita.
Ja siinä haitettiin. Aika hauskasti sitä argumenttia, että todennäköisesti tulevaisuudessa ne yritykset, mitä kannattaisi lähteä rakentamaan, ne olisivat jotain repureissaus-majoituskohteita, joissa amatjoneilla, koska ne on semmoisia, mitä taas tekoäly ei voi automatisoida. Tosi semmoisia yhteisön rakennusfirmoja, missä tulee niin vahva yhteisöllisyys, koska sitä tekoäly ehkä ei voi tulevaisuudessa korvata. Kyllä, ja mä itse asiassa väittäisin, että lääkärikin on tämän tyyppinen. Kuinka laillinen lääkäri?
Se on hyvä miettiä sitäkin, että miten tämmöinen ammatti muuttuu. Eli jos mulla on vaiva, mä tarvitsen lääkärin apua, niin mä haluan mennä ihmisen luokkeen. Mä haluan, että siinä on oikea ihminen, jonka kanssa mä voin keskustella. Kaikkien mieluiten naamatusten, kyllä voi kelpaa etäyhtiössä, mutta siinäkin mä haluan mieluummin, että se on oikea ihminen, joka ymmärtää ja kuuntelee ja joka antaa mulle sympatiaa. Mä myöskin haluan, että se ihminen on semmoinen, joka käyttää siinä työssään tekoälyä.
Me koulutetaan lääkäreitä tosi pitkälle. Ne viettää kymmenen vuotta opiskelleen lääketiedettä ja lukee tuhat kirjaa, mutta eihän ne voi muistaa kaikkea. Eikä ne voi lukea kaikkea, eikä ne voi pysyä ajan tasalla kaikessa uudessa tutkimuksessa.
Niin sit kun mulla on joku vaiva ja musta otetaan verikokeita tai röntgenkuvia, niin mä haluan, että se lääkäri, joka on sympaattinen oikein ihminen, joka antaa mulle energiaa olemalla läsnä ja kuuntelemalla, niin sit se... Läpi käy niitä mun tutkimuksia jonkun tekoälyn, jonkun tämmöisen expert-systeemin kanssa, joka on lukenut kaiken lääketieteen, kaiken mitä on koskaan julkaistu. Muistaa kaiken.
On lukenut eilen julkaistu viimeiset tutkimukset kaikilla kielillä ja muistaa sen kaiken. Mä haluan, että se mun lääkäri hyödyntää näitä. En mä halua olla pelkästään sen koneen kanssa, enkä mä halua olla pelkästään sen ihmisen kanssa. Mä haluan sen yhdistellä. Niin, itsellä on sama tunne sitten, jos koitan argumentoida tai miettiä toista näkökulmaa tuosta, niin...
No tietenkin, jos mietitään nuorempaa sukupolvea, nuoremmalle sukupolvelle voi ehkä tulla luonnollisemmalta, kun ne oppii kasvamaan tämmöisten tulevaisuudessa jotenkin robottien kanssa. Eli tuntuuko se luonnollisemmalta käydä niitä asioita semmoisten tulevaisuuden robottien kanssa läpi. Mutta ehkä se, että jos mietitään vaikka lääkäreitä, niin on tietenkin paljon erilaisia vaivoja.
Jotkut jalkaan koskee, niin se on aika helppo mennä lääkäreille, mutta jotkut voi olla myös varmaan aika henkilökohtaisia vaivoja, milloin siinä voi olla se puoli, että hävettää kertoa vaikka lääkäreille. Jolloin tämmöiset on varmaan taas huomattavasti helpommin mennä kerrottiin. kertomaan robotille tai tekoälylle, koska siinä ei ole sitä, että nyt minun tarvitsee hävetä, että toinen ihminen kuulee tämän, jolloin siinä... Kunhan se vaan ei vuoda sitten.
Kunhan se ei voi hakkeroida. Niin. Ihan totta. Ymmärrän kyllä, mitä ajattakaa. Vähän eri tarpeisiin erilaista, mutta kyllä minä edelleen uskon, että tosiaan tämmöisiä tiettyjä asioita on, missä ihmistä tullaan tarvitsemaan koko lailla ikuisesti.
Esimerkiksi kun puhuttiin tästä luovuudesta ja taiteesta ja musiikista. Kyllä mä nyt uskon, että ikuisesti ihmiset haluaa mennä katsomaan konserttia, missä oli ihminen lavalla. Siellä on rokkistara, joka soittaa sähkökitaraa.
Vaikka niin biisit ehkä voi olla koneen säveltämiä ja ideoimia. Itse asiassa mä tunnen kitarista, jotka nykyäänkin on jo pitkään hakenut hyviä riffejä. Ne tehty inspiraatioja, keksii jotain ja sitten vähän hakee koneelta.
että generatiivinen tekoäly keksii jonkun hyvän risvin, ja sitten se on se ihminen, joka sitä kehittää. Mutta tosiaan mä en usko, että me halutaan mennä katsomaan robotteja lavalla. Kyllä mä uskon, että se oikea rokkikukko on edelleen semmoinen, mitä on sadan tai tuhannen vuoden kuluttuukin, että me tarvitaan sitä.
Kyllä se varmaan jotenkin korostuu se kokemuksellisuus, yhteisöllisyys siinä, että tietenkin kun paljon ihmisiä kokoontuu yhteen paikkaan, ja siinä tietty energia on siinä ihmisten välillä, niin se on se, mitä ei varmaan mistään koneista saa välttämättä koskaan. voisi kuvitella. Että semmoinen varmaan, ne tuleeko jopa semmoisten arvoista lisääntymään se tietyn yhteisöllisyyden ja tiettyjen kokemusten, missä paljon ihmisiä tekee yhdessä jotakin.
Kyllä, kyllä näin se on. Näin se on. Mä varmaan nyt tässä jotenkin aleviivan sitä, miten vanha mä oon, mutta mä aikanaan näin nirvana livenä, mikä muista aika makee juttu. Ja muistan kyllä, miten oli yhteisöllisyyttä ja oli hurmosta ja oli kova meininki.
Jää loppui iäksi mieleen. Kyllä mä uskon, että tämmönen tämmönen Ihmiskunnan historiasta kumpuavat tarpeet säilyy ikuisesti. Puhuttiin lyhyesti tuossa deepfakeista, lyhyesti kosketit niitä. Mikä sulla on oma suhtautuminen tuohon deepfakeihin ylipäätään?
Se on valtava ongelma, mihin tuntuu olevan aika hankala keksiä mitään ratkaisua. Miten se pystyttäisiin estämään? Adobe kehitti Photoshopin kuvien eritointiin 90-luvun puolivälissä.
Kun Photoshop tuli, kun se löi läpi, niin se oli iso juttu. Koska yhtäkkiä kaikki pysty muokkaamaan valokuvia täydellisesti. Että pysty poistamaan ihmisiä tai lisäämään ihmiselle vaikka kolmannen käden.
Ja se näytti ihan oikealta ja aidolta. Ja kyllähän me oltiin ennen sitä jo tiedetty, että valokuvia pystyy retusoimaan. Ja niihin voi tehdä juttuja, mutta se oli tosi vaikeeta.
Että normaali ihminen ei pystynyt tekemään sitä. Ja nyt yhtäkkiä pystyi. Ja tästä seurasi se, että Photoshopin lyötyä läpi silloin 90-luvulla, niin me kollektiivisesti muutettiin sitä, miten me katsoimme valokuvia tai kuvia yleensä. Kun me nyt tiedettiin, että kuka vaan, ihan ilmaiseksi, pystyy muokkaamaan niitä niin, että lopputulos on täydellinen. Ja tämä on täsmälleen se, mitä nyt on tapahtumassa videon kanssa.
Kyllähän me on tiedetty, että Hollywood pystyy tekemään trikkejä, jotka on täydellisen näköisiä. Videon ei voi luottaa, jos se tulee Hollywoodista, mutta nyt yhtäkkiä ne täsmälleen samat asiat pätee. Joku kaveri lähettämä videoklippi, minkä se kuvasi äsken, että sekin voi olla yhtä väärännyt, yhtä hyvin, yhtä täydellisesti.
Eli me tullaan kollektiivisesti muuttamaan sitä, miten me katsomme liikkuvaa kuvaa. Me ei enää luoteta siihen, ennen kuin me ei luoteta palokuvinkaan, koska niitäkin pystyy muokkaamaan. Ja se on tarpeellinen muutos.
Joku on aina huolissaan siitä, että deepfaket on ongelma, koska sitten ei voida enää luottaa sisältöön verkossaan. Ja mä aina vastaan, että hyvä, se on tosi hyvä. Että joo, rikotaan se luottamus. Koska ei pidä luottaa. Se on ihan väärä ajatus, että meidän pitäisi jotenkin ylläpitää luottamuskuviin ja videoon ja tietoon, mikä netissä on, kun ei siihen voi luottaa enää.
Ja se pitääkin rikkoa se luottamus. Mutta mielenkiintoista on myöskin se, että minkälaisia käyttötarkoituksia näillä deepfakeillä, varsinkin deepfake-videolla ja audiolla on, mitä me on nähty näiden parin vuoden aikana. Yksi mielenkiintoinen tapahtuma, mikä...
Mikä avasi mun silmiä on se, että mä keskustelin yhdessä konferenssissa, oli paneeli, missä mä olin mukana ja yksi aihe oli deepfaket ja puhuttiin poliittisesta vaikuttamisesta ja mehän on nähty, että poliitikoista aika usein tehdään deepfakeja. Ja nyt esimerkiksi Yhdysvaltain presidentinvaalijan aikana Elon Musk postasi äksään deepfake-kuvia Kamalan Harriksesta, mikä on aika hurjaa, että Yhdysvaltain vanha presidentti ja presidentti ehdokas, niin Musk postaa deepfakeja siitä omaan. Maailman rikkaimies postaa omaa sosiaalisen mediansa deepfakeja presidentistä, tai varapresidentistä, mikä on aika hurjaa.
Ja keskusteltiin tästä, että miten on vaalivaikuttamista, ja on disinformaatiota ja misinformaatiota, ja miten deepfakeet on ongelma. Ja siinä paneelissa oli mukana yksi intialainen kaveri. Ja se sanoi, että joo, onhan se, mutta kyllä niitä voi käyttää hyvää. Deepfakeja voi käyttää poliittisessa tarkoituksessa myös hyvään. Me oltiin kaikki muut, että daa, mitä?
Mitä ihmettä sä ajattaakkaan? Mitä sä tarkoitat? Ja selitit, että heillä on ihan normaalia, että poliitikot Intiassa postaa deepfake-videoita itsestään, missä ne puhuu jollain muulla kielellä, kun Intiassa on kymmeniä eri kieliä.
Ja ne haluaa vedota johonkin tiettyyn kieliryhmään ja ne ei puhu sitä kieltä. Niin ne teettää itse sitä deepfakea. Se on vähän niin kuin Suomessa joku postaisi video, missä puhuu Savoa.
Niin savolaiset tykkäis. Niin kuin tähän tai okei, ehkä vielä parempi esimerkki Saami, koska aika harvoin... Etelässä puhuu saamen kieltä. Sama idea. Eikä tullut mielenkään, että joku voisi tehdä tällaista.
Se on tavallaan ihan ymmärrettävää, siinä ei ole mitään väärää, ei ehkä mitään haitallista, varsinkin jos se on selvä niille kuulijoille, että tämä nyt on vain deepfake ja tähän ei oikeasti puhu tätä kieltä. Mutta se vetoo taatusten teokkaamme siihen yleisöön, kun se puhuu mun kielellä. Se on se oikea ihminen ja se haluaa, se on itse postannut sen videon. Tämä on aika mielenkiintoinen kenttä, mutta nämä haitalliset deepfaket.
jolla pyritään sitten tekemään jotain rikollista, niin melkein kaikki rahantekoon liittyvät deepfake-hyökkäykset on ollut kuluttajaskämmejä, kuluttajahuijauksia. Kaikkein tyypillisimmät joku julkisuuden henkilö ehdottaa jotain loistavaa investointimahdollisuutta. Näitä on nähty Suomessakin, suomalaisten TV-toimittajien ja poliitikkojen naamalla. Maailmalla nähdään paljon julkisten naamalla, että on joku uusi kryptotouhkeni, johon nyt kannattaa sijoittaa.
Joku paikallinen miljardööri siellä suosittelee niitä. Mutta se, mikä on vähän vielä kupliin pinnan alla eikä ole noussut oikeaksi ongelmaksi, on sitten deepfake-hyökkäykset yrityksiä vastaan, mikä on aika helppo ongelma kuvitella. Eli siis tämä, että firman talousjohtajan naamalla soitetaan Teams-puhelu yrityksen taloushallinnan ihmisille, että hei täällä Pekka ja meidän yksi iso asiakas on vaihtanut pankkia, voitteko te päivittää tilinumerot?
niiden uusipankkien, jotka ei enää Suomessa, se on noin Latviassa, niin kuin tämmöisiä. Ja näitä me ei ole nähty. Näistä aina kuulee tarinoita, useampikin tapaus on, missä väitetään, että näin on käynyt, mutta yhdestäkään ei ole mitään todisteita.
Ja niin kauan kuin mä en näe todisteita, niin se on vain huuhupuhetta. Näissä nimittäin on myöskin tapauksia, missä tiedetään, että näin ei oikeasti käynyt, että siellä on vain joku, siellä on ollut joku insider, joka on vienyt rahoja, ja tarinan selitys, mihin rahat meni, niin on ollut tämmöinen. Merisielitys, että se oli deepfake, joka sai mut siirtämään rahoja. Tai sitten, että joku menee johonkin ihan perinteiseen vedätykseen. Että tuli vaan sähköposti ja luulin, että se on meidän talousjohtaja.
Ja sitten, jotta ei vaikuttaisi niin tomppelilta, niin keksitään tarinoita, että se oli tämmöinen. Mä en ole mikään tyhmä, mä en menisi mihinkään tämmöiseen huijaukseen. Mutta tää olikin kokonaan uuden tyyppinen huijaus, joka olisi huijannut ketä tahansa. Tää oli tämmöinen deepfake.
Mutta tää on oikeastaan siinä mielessä vähän akateemista tää keskustelu, että kyllä tämmöisiä huijauksia tulee tapahtumaan. Tekeminen ei ole vaikeaa. Se, mitä me ollaan jo nähty, mistä meillä on todisteita ja Suomessakin tehtynä, on toimitusjohtajien tai vastaavien johtajien äänien varastamista.
Jätetään ääniviestejä ihmisten WhatsAppiin tai iMessakin tai puhelinten vastaajiin, että saadaan luotua uskottava suhde, että se oikeasti vaikuttaa toimialilta ja loppuhuijaus jätkuu chatin kautta tai sähköposteilla. Ja näissä huijauksissa... Se, mikä toimii, on prosessit ja koulutus.
Ja ne ei ole mitenkään helppoja ongelmia taklata. Tässä oli yksikin tapaus, mikä oli tosi hyvin vedetty, missä saatiin se uuri henkilö, joka oli taloushallinnon henkilö, ikään kuin satimeen sillä tavalla, että toimitusjohtaja, joka oli siis väärännetty toimitusjohtaja, soitti hänelle, soitti pääkonttorilta, soitti maakonttoriin, mikä on heti tämmöinen, tässä on voimaisuuden, että se ei ole pelkästään toimari. Vaan niin kuin, että ollaan jossain maakonttorissa ja siellä on taloushallinnon ihminen ja toimitusjohtaja pääkonttorista ilmoittaa, että hei, mulla on tärkeätä asiaa, voiko sä puhua, mä soitan sulle kohta, sit hän soittaa kohta ja siinä ei ollut mitään deepfake'iä eikä mitään muutakaan, mutta about oikein kuulollinen ihminen. Mutta oleellista oli se, että kun puhelu alkaa, niin tämä väärännetty toimitusjohtaja ensimmäisenä kysyy, että onko rauhallinen paikassa, voiko sä puhua luottamuksellisesti, kuuntele tarkasti, mä pistän sut nyt saman tien meidän insider-listalle. Mä tuun kertomaan sulle nyt asioita, jotka tulee vaikuttamaan meidän pörssikurssiin.
Sä et sä keskustella näistä asioista kenenkään kanssa, tai sä rikot lakia. Jos sulla on mitään kysyttävää, niin sun pitää kysyä pelkästään joko multa tai meidän päälakimieheltä. Ymmärsitkö?
Kyllä vai ei? Mä tarviin vastauksen. Kyllä vai ei? Puhelu alkaa tällä tavalla. Mikä on aika hyvä taktiikka, koska jos se vedätyksen uurina oleva ihminen uskoo tämän, niin sen jälkeen hän ei voi sitten kysyä neuvoa tai apua.
Koska hän todella uskoo, että jos toimitusjohtaja pyytää mua siirtää miljoonan namibiaa, että tämä on vähän kummaa, mutta hän ei voi kysyä neuvoa, koska se on laitonta. Hän tekoo lakia, jos hän kysyy neuvoa. Ja ehkä vielä paremmin tämmöinen luottamuksen osoitus yrityksen ylimmältä johtajalta hivelee. Että sitten kun työkaverit kysyy, kun sä tuut sieltä puhelukopista ulos. Kerrot kaverille, että toimari haluaa puhua mun kanssa.
Sä menet ja puhut siellä ja tulet ulos ja ne kysyvät, että mikä juttu, mitä se halusi. Sitten sun vastaus on, että valitettavasti mä en voi kertoa. Tämä on salaista. Ja tämä saa sen uhrin todennäköisesti olemaan yhteistyökykyisempi, koska hän on ikään kuin nyt osa sitä. Hän uskoo tähän tarinaan ja haluaa, että se tarina onnistuu.
On tosi hurjaa. Jonkun verran kuuluu maailmalta niitä, että on tehty tämmöisiä puheluita, että vaikka lapsi on soittanut äidillensä tai lapsi on soittanut isällensä deepfake-ähnellä, että nyt on kit napattu ja nyt täytyy siirtää 30 000 dollaria johonkin osoitteeseen. Se on täysin aidon kuulon. Kun nämä tulee lisääntymään, niin miten näihin keksitään ratkaisuja? Miten tämmöisiä pystytään estämään?
Vai pitääkö niistä vain tulla tietoisemmaksi? Ja pitääkö siihen joku tuplavarmistus rakentaa, jolla pystytään sitä aina tuplachekkaan? Ja sitten on just ennen tätä jaksoa, kun kirjoittelin Googlea ja kattelin deepfakeista, mitä kaikkea maailmalla tapahtuu, niin jossain vaiheessa aikaisemmin tuli just tämä juttu esille jossain Koreassa.
tänä vuonna ollut iso ongelma, että on deepfake-porno-traumasta sisältöä tuotettu. Koulussa ihmiset saavat tosi helposti kenestä tahansa, jos ne haluavat jostain luokkakaverista kuvan vaikka tai jotain videoa tehtyä, niin on Telegram-kanavia, mihin ne vaan pistää tästä ihmistä kuvan, niin se tulee parissa sekunnissa, tulee valmis video tai valmis kuva, missä joku luokkala on jo alasti. Tässä ei ole tietyllä tapaa edes mikään rahanteko mielessä.
Miten tämmöisiä voidaan estää? Voidaanko niitä estää? No ensinnäkin nämä hei äiti huijaukset, niin joo, jälleen kerran teknologia mahdollistaa, että voi varastaa toisen äänen, mutta valtaosa näistä kyllä ei ole niin kehittyneitä, vaan ne on ihan vaan joku nuori nainen tai nuori mies soittaa.
Ja yleensä ne nimittäin ei ole hei äiti huijauksia, vaan hei isoäiti huijauksia. Ja se on aika helppo kovitella, että joku isoäiti vastaa puhelimeen ja siellä on itkevä, hysteerisesti itkevä teinityttö. joka selittää, että mun käsilaukku on viety, että täällä Liisa, auta mummi.
Niin kyllä se aika helposti menee siihen halpaan, vaikka ei olisi mitään deepfakea tai yhtään mitään muutakaan. Eli kun siellä on itkevä pikkutyttö, niin ikään kuin eri vaiheiden menee heti silmään, ja vaikea se ääni on muutenkin tunnistaa, kun joku hysteerisesti itkee siellä toisessa päässä. Ei siihen tarvitse mitään deepfakea.
Ihan ikään kuin tyhmää olisi hyökkäiltä käyttää resursseja, ettei tekisi deepfakella tuommoisen hyökkäyksen, kun tuskin se ees tarvitsee sitten. Ja se, mikä näihin tämmöisiin kuluttajayökkäyksiin auttaa, niin on tosiaan turvasana. Se, että on etukäteen keskusteltu tää läpi.
Perhe keskustelee, vanhemmat keskustelee lasten kanssa ja vanhemmat keskustelee isovanhempien kanssa. Ja sit se tosiaan menee niin, että kyllä Liisa, lähetän sulle ne rahat. Totta kai kerron vaan se turvasana ensin. Ja jos et osaa sitä, niin mä en lähetä niitä rahoja.
Että sun on vittu joku, nyt molemmilla on joku sana, johon vastataan toisella sanalla, eli molemmat vahvistaa toisensa. Ja se pitää etukäteen sopia ja... Myöskin vähän niin kuin treenata, koska oikeassa tilanteessa, kun on hätä, niin se pitää myöskin muistaa se turvasana. Tuntuu vähän kummalta ja vähän hassulta, mutta se on ihan toimiva taktiikka. Yrityspuolella sitten tämä ei ole kyllä se, mitä minä neuvon.
Siellä on ihan muita teknisiä, paljon tehokkaampia menetelmiä ja prosesseja, millä näitä ongelmia taklataan, mutta kotiympäristöissä se on ihan hyvä taktiikka. Ehkä se kaikkein oleellisin asia, vielä oleellisempi, kun se et sovitaan joku. turvasana tai tällainen, on se mindset.
Mielessä on se, että tämmöisiä huijauksia on oikeasti. Näitä tapahtuu oikeasti. Kun tulee joku tämmöinen yllättävä tilanne, niin aina pitäisi pysähtyä ja miettiä hetkiä. Ihan sama pätee näihin tämmöisiin finanssivedätyksiin tai sitten siihen, että sun valepoliisi soittaa, että sun tililtä on viety kaikki rahat. Näihin kaikkiin auttaa se sama.
Ne yrittää luoda sitä kiireen tuntua ja paniikkia, niin pause. Pieni hetki, mä laitan sun... pitoon tai jätä vaan puhelimen pöydälle ja kävelemään pihalle, rundiin tai keskustelun, kaikkien paras keskustelun, selität jollekin toiselle, että hei, poliisi just soitti, että mun tili on tyhjennetty ja nyt pistää mun loputurhaan tämmöiset turvatilit, tässä ei muuten mitään järkeä. Se tajuu itekin, kun se selittää toiselle, että tämän täytyy olla joku vedätys. Ja luuri kiinni ja soitelpa itse Nordean vaihteen kautta ja kysellään, onko siellä mitään.
Niin kuin aika monesti. Jos se vedätys on tämmöinen, jossa aiheutetaan ihmiselle kiireen tuntua ja paniikkia, niin sitten vaan väistetään se kiire ja paniikki ottamalla taukoon ja keskustelemalla jonkun toisen tutun luotetun kanssa. Ja sitten toisinpäin, jos joku taas vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, että nyt sä oot voittanut Lotossa. Jos joku tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, niin netissä se ei ainakaan ole totta.
Ja jälleen sama, että älä lähetä niitä alvirahoja tai jotain siirtorahoja, mitä tarvitaan, että se miljardi voidaan siirtää sun tililles. Tai älä osta sitä kryptotoukkuja. joka lupaa sulle tuhannen prosentin viikkotuoto. Jos se on liian hyvä, niin se ei toteudu tällä tavalla.
Mitä ajatuksia sinulla on toisessa teemassa? Tosiaan siinä oli jossain Koreassa se oli, että tänä vuonna tai olisiko lokakuussa, niin oli joku 400 nuorta poikaa pidätetty tästä ja siinä johdettiin, että joku asiantuntija kertoi, että todennäköisesti niitä on siis kymmeniä tuhansia varmaan ihmisiä, jotka todellisuudessa tekee sitä, että se oli valtava ongelma. Onko tuommoisiin teemoihin tavallaan mitään ratkaisuja? Voidaanko tuommoisia estää? Me päästään tätä kautta.
paljon isompaan teemaan itse asiassa, joka on se, että näitä generatiivisen tekoälyjärjestelmiä voidaan kehittää joko avoimina tai suljettuna. Jos ne on avoimia, open source, open research, niin niitä voi muokata. Niistä voi ottaa kaikki rajoitukset pois ja tehdä niillä mitä vaan, kuten vaikkapa tekoälypornolla tai muuta vastaavaa.
Jos ne on suljettuja, niin tämmöisiä rajoituksia Ei voi kiertää, tai niiden kiertäminen on tosi vaikeaa. Se pyritään kaiken keinoin estämään. Jos ajatellaan tämmöinen esimerkki tosiaan kuvien puolelta, niin mikään näistä kuvagenerointialgoritmeista, jotka tulee näiltä frontier-tekovälyyrityksiltä, on ne sitten Googlea tai OpenAI-ta tai Anthropikkiä tai muita, niin mikään näistä ei suostu tekemään pornokuvia oletusarvoisesti. Se opetusmateriaali kyllä...
Tarjoaisi mahdollisuuden siihen, mutta se on erikseen kielletty. Tällaisia ei saa tehdä. Ja jos ne on suljetun koodin järjestelmiä, niin that's it.
Ei suostu tekemään niitä. Sä et voi imuroida sitä ja muokata sitä koodia, kun se on suljettu. Sä voit vain käyttää sitä palvelua sieltä webisaitilta tai jonkun apin kautta. Sun ikään kuin kädet on sidottu.
Mutta sitten jos se on avointa lähdekoodia. Tästä ehkä paras esimerkki kuvapuolella on Unstable Diffusion, joka on saksalais-englantilainen kuvageneratori, joka sekään ei suostu tekemään pornoa. Mutta se on avointa lähdekoodia.
Sä voit imunoida sen GitHubista. Siellä on se rajoitus siellä koodissa. Otat sen pois. Ja sit se tekee ihan mitä vaan.
Ja kaikki nää kuvat tehdään, melkein kaikki tehdään Stable Diffusionilla tai yhdellä toisella avoimin kielimallin kuvageneraattorilla. Mikään niistä ei tuu DOL-iiltä tai GROKilta tai millään näistä suljetuista järjestelmistä. Ne tulee aina näistä avoimilla lähdekoodin järjestelmistä. Ja jos me ajatellaan jotain muuta kuin kuvagenerointia, ajatellaan laajoja kielimalleja. GPT tietää, miten rakennetaan ydinpompi.
Tietysti. Se on lukenut kaikki kirjat. Se tietää, miten ydinpommi ja vetypommi ja napalmia ja kaikkea muuta tehdään, mutta se ei kerro sille. Ja se on hyvä, että se ei kerro sille, eikö niin? Me ollaan varmaan kaikki samaa mieltä siitä, että se on niin kuin huono ilia, että opetetaan vaikkapa tappavien patogenien valmistamista tai tautien levittämistä tai miten muokata flunssavirus tappavaksi tai miten rakentaa pommeja tai mitään tällaista.
Ei sitä pidä kaikille kertoa helposti. Se on vaarallista ja tyhmää. Niinpä ne ei kerro.
Vaikka te tietää, niin ei kerro. Ja se on siis siellä koodissa se rajoitus. No sit kun otetaan avoin laajakielimalli, vaikkapa lama, niin sekin, siinä on se sama rajoitus, mutta kun sulla on se lähdekoodi, niin sä voit poistaa se rajoitukset. Eli näiden isojen tekoälyyhtiöiden jättimäisten turvatiimien työ lentää roskiin sillä hetkellä, kun se julkaistaan avoimena lähdekoodina.
Ja mä oon itse todella kahtia jakautunut siinä, että mitä mieltä mä oon tästä. Koska mä rakastan avointa lähdekoodia. Avoin lähdekoodi on loistava idea. Avoin lähdekoodi ja tämmöinen joukkoistettu kehitys muutti maailmaa.
Mä menin aikanaan Helsingin yliopistoon, kävin yliopistoon samaan aikaan Linus Torvaldsin kanssa, kun se koodasi Linuxin kerneliä. Linux, josta on tullut aivan ylivoimaisesti maailman yleisin käyttöjärjestelmä. Windows ei ole lähelläkään käyttäjämäärissä, eikä pelkästään tämän planeetan yleisin käyttö. Se on myöskin Marsin yleisin käyttöjärjestelmä, mikä on aika makea juttu.
Marsissa on enemmän Linuxia kuin Windowsia, mikä on niin kuin kohtuu siistiä. Että nämä on oikeasti todella merkittävä innovaatio. Avoin lähdekoodi, Linuxit ja muut on todella muuttanut maailmaa. Mutta jos avoimella lähdekoodilla on jotkut rajat, missä ne rajat tulee vastaan, niin se on ehkä just tässä generatiivisessa tekoälyssä. Koska tämä suojakaiteet ja se turvatyö, mitä sinne on rakennettu, niin ei ole mitään merkitystä, jos sen voi imuroida sen koodin ja poistaa.
Molemmissa on... tavallaan ne just hyvät ja huonot puolet. Molemmissa on se myös pelottava puoli, että samaan aikaan se tuntuu todella pelottavalta ja paljon pelottavammalta, että se olisi niin kuin kaikki avoimena, kuka tahansa voisi rakennella atomipommeja tai tehdä mitä tahansa järjestelmiä, mitkä niin kuin voi tehdä isoa haittaa, tuhoa tälle maapallolle, vaikka tuhota koko maapallon.
Sekin on samaan aikaan tavallaan huolestuttava ajatus, että yksi yritys tai jossain tapauksessa yksi... ihminen vaikka saa säädellä kaikkea, saa sen täyden näkyvyyden ja päätä tavallaan siihen, että mikä on ok, mikä ei ole ok. Että sekin on tosi hurja ajatus. Se on tosi hurja ajatus.
Tässä on vähän niin kuin vaan huonoja vaihtoehtoja. Me ollaan rakennettu jotakin, joka on niin kuin... Liian tehokas, liian hyvä, tietää liian paljon.
Ja se on, meillä on aika perustavaa laatua oleva ongelma. Tarkoittaako me ne avaimet käteen jollekin yksityiselle yritykselle, joka sitten hallitsee kaikkea, vai tehdäänkö me kaikki täysin villiksi länneksi ja kuka tahansa saa kaiken tiedon ja voi tehdä mitä vaan. Ja se konkreettinen vaikutus on se, että siellä Etelä-Koreassa postataan luokkakavereista alastonkuvia heti.
Tämä on vaikea. asia ja mä oon tosi kahtia jakautunut ite, että mä en tiedä kumpaa mieltä mä oon. Pieskö kieltää avoimet lähdekoodit kirettiivisessa tekoälyssä?
Se auttais, mutta on sekin ihan karmea ajatus, eihän sitä nyt voi kieltää, mutta jotain tämmösiä me varmaan joudutaan päättämään tähän asiaan liittyen. Niin, aikaisemmin puhuit siitä, että olitte siinä, oliko se paneelikeskustelu, missä tämä yksi panelisti oli sanonut siitä, että onhan tässä deepfakessa myös paljon hyvää, mitä moni muu ei voinut tavallaan tunnistaa, niin ehkä se on jotenkin... Ihmisen luonnetta tietyllä tapaa myöskin, että ne hyvät asiat aina unohtuu ihan oikeastaan kaikessa ja sitten me kiinnitetään meidän huomioon aina niihin negatiivisiin, turhauttaviin, ärsyttäviin asioihin.
Ne aina jää mieleen ja niihin me käytämme paljon omaa fokusta. Jos mietitään internettiä, tekoälyä ja kaikkea muuta, niin enemmänhän siinä on lopulta aina ollut paljon hyvää. Juuri tätä olin sanomassa. Mun mielestä yksi tosi hyvä asia, mikä generatiivinen tekoäly on tuonut tullessaan, on tämä koodaamisen demokratisoituminen.
Se ei ole enää salatiedettä. Jos sulla on joku juttu, joku idea, joku appi, minkä sä haluut tehdä, etkä osaa koodata, niin ei enää haittaa, eikä tarvitse tehdä tää jollain toisella, vaan me ollaan todella menossa semmoseen maailmaan, että niitä voisit rakentaa ite. Ja se on todella vapauttavaa ja todella hienoa. Täällä löytyy hienoja videoklippejä esimerkiksi tämmöisen tekoälyframeworkin ympäriltä kuin Cursor, jossa kahdeksanvuotias tyttö koodaa tämmöisen Harry Potter-chatti-appin webbiin. Niin rakentaa webisaitin ja...
Sille käyttöliittymät ja designaa sitä ja sit se kanssa voi jutella ja se ei tykkää, että toi on liian vihreä ja sit se pyytää, se englanniksi chattiin sen järjestelmän kanssa, joka koodaa kaiken. Ja lopputulos on täysin järkevä ja toimiva. Ja sit se kysymys on se, että jos tää kahdeksanvuotias osaa tehdä näitä ja osaa käyttää näitä, tekee niille juttuja, niin miksi et sä tee?
Olin tosiaan, puhuttiin ennen kuin aloitettiin kuvaukset, niin vähän mitataan kolme viikkoa sitten siellä web-summitella käymässä Lissabonissa ja siellä tietenkin on maailman top... Tekoälyfirmoja esittelemässä omia tuotteitaan, niin oli mielenkiintoista nähdä. Siinä oli tämmöinen builder.ai-niminen yritys, tai täällä on Microsoftin päkkäämä yritys, ja ne käytännössä siis tekee softakehitystä kielimallin avulla. Eli sinua ei tarvitse enää koodata, vaan sinä pystyt kirjoittamaan siihen englannin kielelle, tai varmaan suomen kielelle, mutta en kuksi kirjoitti siihen.
Ja tavallaan ne demos sitä siinä yleisölle, ja ne kysyy yleisöltä, että hei, minkälaisen appi haluaisit rakentaa? Ja sitten joku yleisöstä heitti, että semmoinen sää-appi, minkä kautta näet eri kaupunkien säätietoja. niin kuin seuraavalle viidelle toista päivälle.
Sitten meni, sanotaan kymmenen sekuntia, se kysyisi tarkentavaa kysymyksiä, haluatko tämmöisen jutun, ja sitten se vastasi siihen, ja vielä tuli yksi tarkentava kysymys. Sitten meni noin kahdesta, oliko se neljään minuuttia, niin se rakensi valmiin prototyypin siitä, että niin kuin softasta ihan, ja ne näytti sen, se oli niin kuin tosi hyvän näköinen. Niin heräsi se ajatus siitä, että vaikka seuraavalla viikolla oli siis Slassi täällä Helsingissä, itse en osallistunut sinne, mutta se ajatus siitä, että niin, että jos vaikka olisi WebSummitel ollut, ja olisi herännyt joku tosi hyvä niin kuin bisnesidea, että mihin tarvitsisi valmiin softan rakentaa, niin periaatteessa se niin kuin... Yrityksen perustamisen aikajana voisi nykypäivänä olla sitä, että webzoomitella olisi saanut mieleen joku yritysidean, olisit rakentanut siitä prototyypin, olisit mennyt slassissa kolmen päivän päästä jollekin rahoitteelle sanomaan, hei mulla on valmis prototyyppi, tarvitsisi miltsin rahaa kasvattamiseen.
Melkein, melkein me ollaan siellä. Nyt täytyy tietysti silleen pistää jäitä hattuun, että tämä on kaikki vielä ihan uutta ja vielä on paljon opeteltavaa eikä ne ole täydellisiä, mutta kyllä tämä on se maailma mihin me ollaan menossa. Ihan samalla tavalla, kun laajat kielimallit edelleenkin tekee ihan tyhmiä virheitä välillä, niin samalla tavalla nämä koodausjärjestelmät kaatuu tai joku back-end ei toimi ja laadetaan edelleen. Se prototyyppi ja se käyttöliittymä ja hyvä näköinen systeemi syntyy kullekin, mutta sitten se, että se oikeasti on hyvä tuote, niin siinä on edelleen vielä tekemistä, mutta ei se ole kauhean kaukana.
Se ei ole ihan vielä täällä, mutta ei se ole kauhean kaukana. Ja siinä oli oikeasti yhdistetty se tekoälyrakenssen pohjan. Heillä on tietenkin softakehitystiimi, jotka yhdessä teki siitä se valmiin tuotteen ja se piti maksaa 4-5 tonnia, että sait sen valmiin platkaan siitä. Oletko itse enemmän optimistinen vai huolissasi tästä teknologian kehityksestä? Optimistinen.
Olen optimistinen oikeastaan teknologian suhteen vähän joka mielessä. Jopa niin, että esimerkiksi tällaiset isot huolet, vaikka ympäristön muutos. tai iloston lämpeneminen ja tällaista asiaa, niin mä oon ihan varma, että ne on ongelmia, jotka teknologia ratkaisee. Että sen sijaan, että meidän pitäisi vähentää teknologian käyttöä, koska tietokone kuluttaa resursseja ja lämmittää ympäristöä, niin mä oon päinvastoin sitä mieltä, että tämä on nimenomaan, että me tullaan teknologian kautta pääsemään eroon näistä ongelmista. Mä oon optimistinen tietoturvasuhteen.
Mun mielestä tietoturvatilanne on parempi kuin koskaan, ja mä tiedän, että se ei välttämättä tunnu siltä, mutta näin se vaan on. Jos me katsotaan meidän tietokoneiden tietoturvatasoa nyt ja kymmenen vuotta sitten, niin se on kuin yöllä ja päivällä se ero. Ja mä oon optimistinen tekoälyn suhteen.
Mä en oo huolissani siitä, että näistä tulisi liian älykkäitä tai muuttuisi jotenkin hallitsemattomiksi. Mutta kyllähän se fakta kuitenkin on se, että kyllä meidän jokainen teknologiamollistus, jokainen innovaatio tuo etuja ja haittoja. Ja me ei mitenkään saada pelkästään niitä etuja.
Me väkisin saadaan myös niitä haittoja. Ja jotkut teknologiannovaatiot on semmoisia, jotka mun mielestä on tuonut enemmän haettuja kuin hyötyä. Mutta ongelma mikä meillä on, on se, että kun joku keksii jotakin, niin me ei saada sitä keksimättömäksi.
Me ei voida mennä takaisin ajassa ja pistää sitä kaatunutta maitoa takaisin purkkiin. Esimerkkinä voisi käyttää vaikka Tor-verkko. Tor-verkkoaikanaan kehitettiin ihan eri käyttöön kuin mihin sitä nykyään käytetään.
Se on alun perin Yhdysvaltain ilmavoimien sponsoroima hanke, jolla rakennettiin työkaluja, missä toisin ajattelijat totalitaristisissa valtioissa pystyy julkaisemaan tietoa verkossa ilman, että selviää, että kuka julkaisee ja missä julkaisee. Se, mitä Tor-verkko oikeasti tekee, nimenomaan tämä Tor Hidden Service, joka on se, missä näitä webisaatteja voi pyörittää, niin se piilottaa, että missä se fyysinen palvelin oikeasti on. Jos on normaalin webissä joku verkkosivu, jossa vaikka myydään huumeita, niin poliisit voi selvittää, että no tää pyörii Tampereella ja se on tossa datacenterissä ja ne voi mennä sinne ja sammuttaa sen koneen tai ottaa sen itselleen ja tutkii sen. Torverkossa tätä ei voi tehdä. Ne ei tiedä, missä se kone on, jolloin ne ei voi löytää, kuka sitä pyörittää. Ne ei voi sammuttaa sitä, ne ei voi tutkii sitä.
Tää on se, mitä se tekee. No, idea on varmaan ollut ihan hyvä. Yleensäkin diktatureista päästään ulkomaailman normaaliin webbiin kiinni ja voidaan diktaturin sisällä julkaista webisaatteja ilman mitään rajoituksia ja sensuuria. Lopputulos nykypäivänä on se, että huumekauppaan siirtynyt verkko on asekauppaan siirtynyt verkko ja nimenomaan torverkko. Mä pyörin torverkossa paljon ja mä valtaosin näen karmeita asioita.
Siellä on kaikki nämä lunastrojalaisjengit, siellä myydään varastettua dataa, siellä myydään ihmisiltä vietyä terveystietoa, siellä myydään luottokorttinumeroita, myydään huumeita, myydään aseita. Jos sen saisi keksimättömäksi, se olisi varmaan hyvä juttu, mutta ei saa. Ei meillä ole mitään tapaa tehdä sitä.
Eli jokainen teknologinen innovaatio, se on aina niin kuin trade-off. Me saadaan hyötyjä, mutta myöskin haittoja. Jostain saadaan enemmän haittoja, jostain saadaan enemmän hyötyjä, mutta kyllä mä noin yleisesti katsoen olen optimisti ja tykkään teknologiasta ja uskon, että teknologia vie meitä parempaan suuntaan ja vie meitä kohti parempaa hyvinvointia, mutta on siinä isoja kuoppia matkalla.
Puhuttiin aikaisemmin siitä... Että se netissä tulevaisuudessa ei voi enää luottaa siihen sisältöön, mitä sinne tuotetaan, mikä on hyvä juttu. Näkyy siellä sitten videoita tai kuvia tai tekstiä, niin mihinkään ei pysty luottaa käytännössä. Ja se on toivottava asia, että me ehkä opitaan myöskin kyseenalaistamaan tiettyjä asioita.
Tai ehkä fact-checkaamaan paremmin. Fact-checkaamaan, kyllä. Mutta jos mietitään, on ehkä tuttu tämä, jollain tavalla tämä onko se nyt dead internet theory, kuolleen internetin teoria, että nykypäivänä jo netti pyöräsi pitkälti bot. bottien ja automaattisen sisällön avulla, mikä todennäköisesti sitä on siellä, mutta se ei viedä pyörittää se avulla, että siellä on kyllä itse asiassa ihmisten tekemää sisältöä, mutta jos katsotaan 5 vuotta, 10 vuotta, 15 vuotta vaikka eteenpäin, niin voimme varmaan olettaa, että se tekoälyn tuottama, bottien tuottama sisältö tulee valtavissa määrin lisääntyvään, jolloin se ihmisten tuottama sisältö vaan painuu sinne alle, koska ei määrällisesti pystytä kilpailemaan näiden bottien kanssa, niin onko tähän minkälaisia ratkaisuja sitten, että miten me pystytään, onko jotain, pitääkö jossain niin kuin lohkokeittiössä lähtee verkioimaan joka ikinen vaikka postaus, mikä ihminen tekee, jolloin se verkioidaan sillä, että on oikea ihminen. Vai onko siellä jotain tuollaisia ratkaisuja, joilla myös saadaan tavallaan se luottamus ehkä pidettyä siinä tavallaan, että mikä on totta ja mikä on feikkiä?
Joo, hyvä kysymys. Mulla ei ole tähän luonkalta heittää mitään vastausta, mutta mä oon kyllä huolissani. Se on ihan selvää, että sisältö yhä enemmän on automaattisesti generoitua ja me käymme tästä tällaista luomuleimaa. Tämä on luonnonmukaisesti tuotettu sisältö, tämä valokuva on oikea ja tämä teksti on oikea. Tätä osittain on mietitty, eli tuolla on esimerkiksi tällainen standardin valokuvien ja videoiden.
content credentials tietoon, joka esimerkiksi kamerakuvaa otettaisiin nauhoittaa, että tämä on otettu oikealla kameralla tällä kellonlyövällä, että se kamera signaa sen kuvan alun perin. Sitten jos sitä muokataan, että menee vaikka Photoshopiin, niin kun se ei mene ja säädetään vähän valoisuutta, niin se tieto menee sinne kanssa, että tätä on muokattu, mutta tähän ei ole lisätty mitään tekoälylle tehtyä, tai tähän ei ole pantu mitään varsinaista editointia, että se on vaan säädetty se kuva. Tai sitten, että tätä on muokattu.
Tämä on mennyt tekoälyyn läpi ja tekoäly on vaihtanut tuon... metsän tilalle järveen, ja se tieto myös on siitä. Eli tähän rakennetaan järjestelmiä ennen kaikkea kuva-ja videopuolella. Siinä on standardi olemassa, ja vaikkapa Canon ja Leica on kameravalmistajia, joita tekee tätä.
Samoin nämä isot kuvasoftat, kuten Photoshop, tukee tätä standardia, että sitä on mietitty. Tekstipuolella meille tulee ehkä jotain samantyyppistä jossain vaiheessa. Yksi semmoinen, mitä olen ehdottanut muutamaan kertaankin, mikä me voitaisiin tehdä jo nyt ihan hyvin. On se, että tämmöiset suuret mediatalot, niin kuin TV-kanavat tai isot YouTube-kanavat, että kun ne haastattelee ihmisiä, vaikka poliitikkoja, niin se alkuperäinen kuvamateriaali kokonaisuudessaan raakana, leikkaamattomana postattaisi jonnekin tiedostopalvelimelle ja sainattaisi kryptograafisilla avaimilla, eikä todista, että tämä on se alkuperäinen. Tämä on se, mitä nautittiin silloin, kun haastateltiin pääministeriä joulukuun 26. päivä.
Niin tuossa on se alkuperäinen nauha. Sitten jos tulee myöhemmin deepfakejä, jossa se... Pääministeri sanoi jotain kummaa jossain videoklipissä, mikä pyörii TikTokissa. Niin kuka vaan, ketä kiinnostaa tarpeeksi, voi mennä katsomaan sen alkuperäisen matsku. Että sanooko se siellä tälleen vai ei.
Ja mä nyt en mitenkään väitä, että jokainen fact-sekkaisi kaiken, ei tsekkaisi, mutta yksikin riittäisi. Yksi käy katsomassa sen alkuperäisen klipin ja toteaa, että siellä muuten ei ole tota. Se ei sano siellä tolleen. Puolta pilliä. Niin me saadaan vähennettyä tätä generoidun värnetysisällön määrää.
Ja tää on semmonen asia, mikä me voitais tehdä tänään. Tässä ei ole mitään aatonta. Jokainen TV-kanava voisi tehdä tämän nyt ja ehkä meidän pitäisi. Varmasti tiettyihin asioihin helpottaisiin johonkin yksittäisiin puheisiin, mitkä toistuu harvemmin, jos miettii, mitä itselle on tullut vastaan, jotain Joe Roganin maidosvideoita, missä hän suosittelee jotain uusia supplementteja, jotain uusia terveystuotteita jossain markkinointivideolla. Nämä on nyt, mitä hän käyttää.
Varmaan sellaisissa se on... Haastavaa, ei mitahju missään Jorgenin jaksonumeroon menee, mutta sanotaan, että jos on vaikka 1500-1800 jaksoa tehty, niin olisi kaikki... Etit sen, missä sillä on se paita päällä. Et siinä saisi hetki käydä läpi kolmen tunnin jaksen, missä se kohtaa se nyt tulee. Että se ei kokonaisuus, mutta sitten...
Mutta tiedätkö mitä, kyllä joku senkin tekisi. Vaikka sä et viittisi tehdä, niin ehkä joku kuitenkin tekisi, jos jotain kiinnostaa tarpeeksi. Ja voisit tähän lisätä joku tekoäly vielä, mikä sitten kävisi tsekkaamaan sen sieltä.
Että löytyisi sen oikein kohdan, kun sä pystytte stranneskrippaa vielä sitten siihen tekstiin, jolloin sitä ei tarvitsisi ihmisen kuunnella läpimassaan. Se on muuten hurja, tähän liittyen yksi tekoälytyökalu suositus, mikä on hurja ajansäästöjä. Mä oon käyttänyt semmoista kuin Coconote.
Onko tuttu? Ei ole. Onko Notebook LM tuttu, mikä on Googlen työkalu?
Nimenä en ole käyttänyt. Joo, se Coconote on hurja, koska sullekin varmaan tulee videosuositukset. Tosi hyvä haastattelu tai hyvä podcasti, kato tämä, eikä aika riitä katsoa. Tai joku konferenssi, mulla tulee paljon konferenssipuheita, että kato Mikko tämä, että se puhuu tästä teknologiasta tai joku vastaava. Vastuu.
Puolentoista tunnin keynote. Ja kun ei aika riitä, niin sitten mä heitän ne kokonautille. Kokonaut kattoo ne mun puolesta, tekee yhteenvedon tekstiksi.
Että sitten siinä puhuttiin tästä, tästä ja tästä. Ja sitten mä päätteelen siitä, että okei, no tää nyt kuulostaa siltä, että tää mun katsii oikeasti kattoa. Tai sitten, että okei, tää yhteenvedo riittää ja mun tarvii sitä kattoa.
Ja että se tosiaan kattoo sen, tekee siitä transkipaa kaiken tekstin kielellä, kun kielellä tekee yhteenvedon. Ja mä voin tosiaan katsoa saksankielisen tai ranskankielisen videon, jos antaa mulle suomenkielisen yhteenvedon. Se ajansäästö vielä tässäkin suhteessa on tosi merkittävä. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten tekoäly on nyt jo todella hyvä työkalu. Se toimii työkaluna, mutta se oikea mullistus tulee olemaan se strateginen mullistus.
Tekoäly tulee muuttamaan organisaatioita ja yritysten toimintaa strategisella tasolla. Tässä on helppo tehdä verrokin internettiin. Kun internetti tuli 90-luvulla, niin kaikilla...
Kaikilla firmoilla kilvan rakennettiin internetstrategiaa. Miten me hyödynnämme tätä uutta internetiä? Rakennetaan sinne verkkosivusto ja tehdään verkkokauppa.
Odotetaan myymään internetissä meidän tavaroita. Tehtiin internetstrategioita. No tänä päivänä millään firmalla ei ole internetstrategiaa, eikö niin?
Niillä on vain strategia. Se internet on rakennettu sisään kaikkea, koska se on oleellinen osa nykyyhteiskuntaa. Ja tämä on se, mitä tekoälylle tapahtuu. Nyt mietitään tekoälystrategiaa, miten me voidaan...
Parantaminen, että ihmiset voivat käyttää kielimalleja ja löytää paremmin dataa intrasta tai kääntää tekstiä, oikolukee tekstiä paremmin tai tehdään näitä yhteenvetoja kokonautilla ja muilla vastaavilla. Se on se, mitä me just nyt tehdään, mutta se oikein mullistus tapahtuu vähän hitaammin. Se on strategisen tason mullistus ja se on isompi mullistus kuin se. Internet-mullistus. Ja joka kerta kun meillä on iso teknologia-vallankumous, niin me uudelleen ja uudelleen tehdään sama asia.
Me yliarvioidaan sen vallankumouksen nopeus ja aliarvioidaan sen koko. Me parhaillaan tehdään tätä tekoälyn kanssa. Vaikka tekoäly on, musta tuntuu, että se on nopeampi vallankumous kuin mikään aikaisemmista, niin silti musta tuntuu, että me tehdään samaa asiaa.
Ja siis kun netti tuli, niin mä oon ysi neljä nostanut... pystyä meidän webisaitin, meidän firman ekan webisaitin, kuhti 6.9.4. Suomessa oli 16 webisaitti. Meidän webisaitti oli 17. Ja mä silloin muistan, kun me sitä sitten Labrassa protoiltiin ja testailtiin, että okei, nyt me ollaan nyt World Wide Webissä, että ihmiset kaikkialta maailmasta voi tulla tänne katsomaan, mitä tuotteita meillä on. Ei ollut vielä verkkokauppaa, kun ei ollut vielä SSL, ei voinut vielä lähettää luottokorttinumeroita verkkonuudistoon, mutta se oli selvää, että tämä on iso juttu, tämä muuttaa maailmaa.
Ja Sehän kulminoitu tähän internetkuplaan. 99-2000 nähtiin jättimäinen hype tämän vallankumouksen ympärillä. Kaikki muuttuu, parhaiten sen näkyi pörssissä. Niin konkreettisesti, että tänä päivänäkin, kun menet katsomaan Intelin tai Siskon historiallista pörssikurssia, niin se all time high on edelleen vuodessa 99. 25 vuotta sitten, ne on vieläkään. Nämä jättimäiset teknofirmoit ei ole vieläkään saavuttanut huippuja, missä ne kävi silloin 99. Ja sen minkä takia se kupla oli niin suuri, oli ne lupaukset.
mitä ihmisille annettiin internetistä. Internet muuttaa kaiken. Ennen pitkää me kaikki tulemme tekemään ostoksia internetissä, tai ennen pitkää ihmiset tulee katsomaan elokuvia internetissä, mikä on aika daa, koska totta kai nykyään me kaikki tehdään ostoksia ja katsotaan elokuvia, mutta ei se tapahtunut silloin 1999, 2000, 2001, 2003. Siinä meni monta vuotta pidempään.
Mutta sitten kun se lopulta oikeasti tapahtui, niin se mullistus oli paljon paljon suurempi. paljon perustavanlaatuisempi kuin mitä kukaan kuvitteli, koska 99 tai 2000 internet tarkoitti siis pöytätietokonetta ja isoa putkitelkkaria, millä kateltiin Netscape-selainta. Ei kukaan silloin voinut kuvitella, että se pää tapa, millä mennään nettiin, on älypuhelin, joka jokaisella on taskussa, jonka suorituskyky on niin kuin supertietokoneen suorituskyky.
Jos me katsotaan iPhone 16 ja vuoden 1999 supertietokonetta, nopeita konetta koko planeetalla. niin se iPhone on nopeampi, mikä on aivan käsittämätön aina, kun supertietokoneet on tuplaperävaunu rekankokoisia ja vaatii megawattia virtaa, niin yhtäkkiä 20-25 vuotta myöhemmin se onkin jokaisella taskussa, ja siis jokaisella taskussa. Se muodostus on ollut todella suuri, ja tämä on se, mitä tulee tapahtumaan tekoälyn kanssakin, että nyt me yliarvioidaan sitä nopeutta ja aliarvioidaan sitä kokoa, ja mä voisin melkein heittää tässä Ei nyt ole sijoitusvinkki kellekään, mutta melkeinpä uskon, että 25 vuoden kuluttua voidaan katsoa NVIDIAN historiallista pörssikäyrää ja ihmetellä, että miten se all time high on vieläkin siellä vuodessa 2024. Siinä on hyvä sijoitusvinkki kaikille. Mutta jos näin käy, niin I said it first.
Ja jos niin ei käy, niin never mind. Just näin, niin sitten voidaan 25 vuoden päästä nostaa tämä klippi. Kyllä.
Ja sitten jos se ei mene oikein, niin sitten tehdään deepfake, missä sanot toisella tavalla. Juuri näin. Just näin. Onko se tuota... Puhuttiin lyhyesti tuossa äsken blockchainista, niin jos mietitään lohkoketjuun, mietitään kryptovaluuttoja ja bitcoinia, bitcoinia on pari viikkoa siellä mennyt ensimmäistä kertaa yli sadan tonnin, niin mikä sulla on oma suhtautuminen tällä hetkellä kryptovaluuttoihin ja lohkoketjuun?
Oot kuitenkin puhunut näistäkin kymmenen vuotta varmaan näistä asioista. Mulla on semmoinen nyrkkisääntö, millä pystyy selvittämään, että onko joku teknologinen innovaatio merkittävä innovaatio vai ei. Nyrkkisääntö menee niin, että selität sen keksinnön jollekin toiselle.
Ja jos sen toisen reaktio on, että no tämä on aika ilmisevä juttu, niin silloin se on merkittävä keksintö. Okei, mä selitän sulle, mikä on lohoketju. Lohoketju on lista transaktioista niin, että se lista on täysin muuttumaton ikuisesti ja julkinen ikuisesti.
That's it. Lista asioista, tehtiin tämä, ja sitten tehtiin tämä, ja sitten tehtiin tämä, niin että kukaan ei voi koskaan muokata sitä listaa, ja kaikki näkee sen listan ikuisesti. Mikä kuulostaa aika ilmiselvältä keksinnöiltä.
Eikö se nyt ole ihan ilmeistä? No ei ole. Ei ollut ennen kuin Sato Sinakamoto keksi sen 2009. Nyt se on ilmeistä, kun se on keksitty.
Mutta ei tullut kellekään mieleen ennen sitä. Onko se merkittävä keksintö? No on.
Tämä nyrkkisäännön mukaan. Voi helpo perustella, että se on merkittävä innovaatio, jonka avulla on mahdollista tehdä vaikka mitä, ei pelkästään niitä kryptovaluuttoja. Ensimmäinen asia, mikä varmaan tulee heti mieleen, on se, että tätä voi käyttää tilikirjana.
Jos se kerran on lista transaktioista ja sitä ei voi muokata jälkikäteen, niin sillä voi siirtää rahaa tai arvoa. Ja siihenhän sitä nyt on ennen kaikkea käytetty, mutta kyllä sillä voidaan tehdä monta muutakin asiaa. Ja sitä on ihan menestyneesti käytetty muissakin asioissa, missä on tarve tehdä transaktioita ihmisten välillä, jotka eivät... tunnet toisiaan eivätkä luota toisiinsa. Sitä on esimerkiksi käytetty arvokkaan taitteen historian kirjaamiseen, että kuka omistaa joku tietyn pikasson.
Se tieto löytyy lohkoketjusta ja jos sä ostat pikasson, joka maksaa 100 miljoonaa, niin sä haluat olla aika varma, että se on se aito pikasson eikä joku samannäköinen väärännös ja se on vähän vaikea ongelma. Tämä on yksi tapa ratkaista sitä ongelmaa. Tai se, että jossain Etelä-Amerikan maissa tonttikaupat kirjataan lohkoketjuihin, koska siellä on iso ongelma, että viranomaiset tai yleensä korruptoitunut yhteiskunta Vie ihmisten tontteja.
Että tää ei olekaan sun tontti, vaan tää on valtion tontti ja sä et ole koskaan omistanutkaan tätä. Ja pystyy niinku väärentämään omistussuhteita, mutta lohkoketju ei voi väärentää. Vaikka olisi kuinka korruptoitunut viranomainen tai mikäli ei ministeri, niin ei se lohkoketju pysty väärentämään.
Ja valuuttapuolellahan se on tärkeä innovaatio sen takia, että reaalimahdolliset valuutat pohjautuu politiikkaan. Bitcoinit ja sen kumppanit ei pohjaudu politiikkaan, vaan matematiikkaan. Jos joku valuutta pohjautuu politiikkaan, niin... Politiikot voi säädellä ihan niin kuin ne haluavat sitä rahaa ja sitä rahapolitiikkaa ja miten paljon sitä rahaa on olemassa ja paljonko sitä painetaan ja miten sitä liikutellaan ja mikä on laillista ja mikä on laitonta.
Jos se raha tai sen valuutta pohjautuu matikkaan, niin matikka ei kuuntele poliitikkoja, matikka ei kuuntele regulaatiota, matikka ei kuuntele lakia. Matikka ei välitä vähäkään siitä mitä joku lakikirja sanoo, se on matikka. Me voitaisiin ihan yhtä hyvin säätää Suomeen laki, että piin likiarvo ei olekaan 3,1415, vaan se on 4,1415. Se ei muuttaisi mitään. Pi olisi edelleen 3,1415.
Eli tämä on se suuri mullistava tekijä. Se on jälleen kerran se huima etu ja samanaikaisen haitta, minkä takia nämä lohonketjuihin pohjautuvat kryyhtävaluutat on suuri mornostekijä hyvässä ja pahassa. Reaalimaailman rikolliset tykkää käteisestä. Verkkomaailman rikolliset tykkää Bitcoinista ihan samoista syistä, että se on anonyymia ja sen liikuttelua on hyvin vaikea seurata.
Kysynpä sinulta, mikä on historian suurin varkaus? Ja nyt unohdetaan diktaattorit, jotka vievät omalta kansaltaan miljardeja, vaan ihan oikeasti joku tapaus, jossa on varastettu jotakin. Mitä tulee?
Tuleeko mitään mieleen? Eikin tule yhtään. Ehkä noin kuin yleisilmiöllä tulee mieleen vaikka jotain pankkiryöstöjä tai pankkivarkauksia. Tai sitten on just joku isot, no ei varmaan mitään tämmöiset.
Arvokkaat taulut tai taideet. Jos niin, mutta tämmöisiä yleensä ihmiset ajattelee. No, kaikki nämä on väärin.
Maailman historian suurin varkaus tapahtui kaksi vuotta sitten. Pohjois-Korean valtion tai valtiolliset hakkerit purtautuivat Axie Infinite-luokkoketjujärjestelmää ja varastivat 625 miljoonan dollarin edestä toukkeneita ja pesi ne onnistuneesti ja veivät rahat takaisin Pohjois-Koreaan, missä sitä on käytetty Pohjois-Korean ydinaseohjelman rahoittamiseen. Kaksi vuotta sitten.
Oletko nähnyt uutisia tästä? No et varmaan. Minusta meni ihan oikein. Historian suurin varkaus.
625 miljoonaa. Se on iso juttu. Mutta kun se tapahtui tuolla kryptomaailmassa, niin se ei ollutkaan sitä enää minkäänlainen uutinen.
Vaikka se raha vietiin ihan oikeasti ja se päätyi ihan oikeasti Pohjois-Koreaan. Pohjois-Korea on ollut aikamoinen voimatekijä kryptomaailman rikollisuudessa. Se on esimerkiksi valtio, joka on kehittänyt lunnastrojalaisia, millä on lukittu koneita ja vaihdettu bitcoin lunnaita. Pohjois-Korea on maailman kovin... tai tiukimmin sanktioitu maa, jolloin rahaliikenne esimerkiksi on vaikeaa, mutta lohkoketjua ei sanktioida.
Lohkoketju ei välitä regulaatiosta, ei välitä laajasta. Pohjois-Korea rakastaa kryptovaluuttoja tämän takia. Niitä voi käyttää hyvää ja niitä voi käyttää pahaa.
Vähän niin kuin kaikessa. Vähän niin kuin kaikessa. Siinä tietenkin samalla tavalla ollaan tosi alkutekijöissä, niin mikäli siitä tulee iso juttu, niin varmaan pitää löytyä siihen just niitä parempia keinoja. että estää noita kyllät lompakot ynnä muut, millä ehkä pystytään jollain tavalla estämään, että tuommoisia isoja varkauksia ei pääse tapahtumaan.
Kyllä. Todennäköisesti, jos siitä tulee iso juttu, niin ainahan niitä jotain tulee tapahtumaan. Sama kuin tekoälyn tai internetin tai sähköön tai minkä tahansa, niin aina siellä on sitä hyvää ja aina siellä on sitä pahakin. Joo, ja nyt kun enemmän nämä generatiivisiin tekoälyjärjestelmiin pohjautuvat palvelimet ja palvelut toimii autonomisesti, niin kuin omia aikojaan tekee juttuja. Ne myöskin käyvät kauppaa keskenään.
On helppo kuvitella, että sinulla on joku tekoälyjärjestelmä, joka rakentaa vaikka jotain ohjelmistoja. Sitä varten se tarvitsee tallennustilaa ja jotain servereitä. Se ostaa niitä joltain toiselta palvelulta, joltain toiselta tekoälyltä. Eli tekoälyt käyvät keskenään kauppaa. Tämä on nyt jo nykypäivää.
Tuontuu ihan loogiselta, että nämä koneet, että miksi ne käyttäisiin euroja tai dollareja, niin kuin ihmisten rahaa. Voisihan ne käyttää, mutta ne tuntuu vähän kaukaa haitulta. Jotenkin luontevammalta tuntuu, että ne käy kauppaa keskenään digitaalisilla valuutoilla, eikö niin? Ja tämä on varmasti yksi semmoinen suunta, mihin ollaan menossa.
Ja sitten kaikki tämä lohket, johon pohjautuva äly-sopimukset on tosi mielenkiintoinen kehitysalue, missä luodaan lakiteknisesti päteviä sopimuksia, jotka on ohjelmoitavaa rahaa. Voidaan ohjelmoida rahaa. Kun nämä tietotehdot täyttyy, niin raha liikkuu ja se on täysin automatisoitu, se on lakiteknisesti pätevä.
Ja se pitää jotenkin auditoida ja varmistaa, että se on turvallista. Ja se on yksi sellainen kehitysalue, missä on tosi kova kasvutahti, että tehdään kyberturvallisia älysopimuksia, joissa liikkuu oikein raha, kun tietyt ehdot täyttyvät. Siellä on kyllä paljon sellaisia teemoja, mistä voisi varmaan jokaista tehdä oman jakson, joku Web3 eri alustat, mitä sinne pystytään rakentamaan.
Vaikka jos mietitään sosiaalisen median alusten sen sijaan, että raha liikkuu pelkästään sinne sosiaalisen median jäteelle siitä sinun datasta. Niin kun sinä olet se tuote, niin sen sijaan sinä omistaisit ehkä sitä omaa dataa ja pystyt sitten sillä niin kuin hallita jollain tavalla, tehdä itse niin kuin rahaa sillä, niin siinä on kyllä paljon mielenkiintoisia mahdollisuuksia, mitä se tuottaa tulevaisuudessa. Kyllä, kyllä, data on rahaa. Tai niin kuin usein kuulee tämän verrokin tai tämän fraasin, että data on se uusi öljy.
Ja mä itse asiassa tykkään siitä fraasista. Mun mielestä se on ihan hyvä fraasi, koska siinä on paljon kyllä niin kuin oivaltavia yhteyksiä. Niin kuin nyt vaikka se, että kun pumppu... Kuppaat maasta ulos raakaöljyä, niin se on arvotonta.
Ei sillä raakaöljyllä mitään tee, se pitää jalostaa. Ihan sama se raaka datan kanssa on. Jos sulla on vain kikoittain dataa, niin se on arvotonta, mutta kun se on jalostettu johonkin järkevään muotoon, niin sitten se onkin taas arvokasta. Eli jos data on uusi öljy, niin tekoäly on uusi öljyjalostava. Ja jos työskentelet öljyn kanssa, niin pitää olla huolissaan öljyvuodoista.
Datan kanssa pitää olla huolissaan datan puotamisesta. Mikäli tuolla on kuuntelijoissa sellaisia ihmisiä, jotka miettivät, että hitsi, kuulostaa pelottavalta kaikkiin, mihin suuntaan tämä maailma on menossa. Mitenköhän turvaisin omaa tilannetta?
Miten pitäisin itsestä omasta datasta, omasta digitaalista jalanjäljestä huolta? Miten sinä itse neuvoisit näitä ihmisiä? Mihin heidän kannattaisi keskittyä, jotta heillä olisi turvallinen olo liikkua digitaalisessa kanavissa?
Se jakautuisi tekniseen turvallisuuteen ja sitten tämmöiseen sosiaaliseen turvallisuuteen. Me vähän puhuttiin tästä sosiaalisesta puolesta, eli siis siitä, että ollaan valppaana, ymmärretään mitä ne uhkat on. Jos joku on liian hyvä oloksi ja totta, niin se ei ole totta.
Jos joku yrittää saada tekemään tyhmiä päätöksiä painostamalla sua tai saamalla aikaan kiireen tuntua tai muuta, niin et ymmärtää, että hei tämä on nyt varmaan hyökkäys tai tämä on kummaa. Mun täytyy pysähtyä ja miettiä, mitä nyt tapahtuu, että mä en tee jotain tyhmää. Ja tämä ei ole tekninen... ongelma lainkaan. Tämä on vain ikään kuin mindset.
Tähän auttaa koulutus. Me ollaan onneksi aika hyvin Suomessa koululaitoksen kautta saatu tällaista osaamista paremmin nuoremmalle polvelle kuin vanhemmalle polvelle. Kun netti tuli, niin vanhemmat olivat huolissaan, että lapset menevät halpaan netissä ja uskovat kaiken, mitä nettiin postataan.
Nyt tuntuu, että se on päinvastoin. Lapset kyllä tajuavat, mutta on ne vanhemmat sukupolvet, jotka uskovat joka... Joka vedätykseen ja menee joka romanssihuijaukseen ja uskoo jokaisen salaliittoteoriaan. Se on vähän kääntynyt näin päin.
Mutta sitten on se tekninen puoli. Ja siellä on toki teknisiä asioita, miten voi yrittää ratkaista näitä ongelmiaan. Lähtien ihan vaikka siitä liikkeelle, että on hyvä olla varmuuskopiot ja varmuuskopiot otettuna niin, että jos sun koti palaa ja sen mukana sun kännykkä ja tietokone, niin onko sulla edelleen tallella sun valokuva?
Miettii sen näin. Onko sinulla jossain vaihtokiintolevyy mummolassa, missä ne on, tai onko ne pilvessä jossakin? On mikä on, mutta miettii sen niin, että jos kotipala ja kaikki mun elektroniikka menee sen mukana, niin onko se data jossain muualla? Ja jos se on jossain muualla, niin tämä sama taktiikka kattaa sen sitten, tai tämä sama uhkakuva ratkaisee tosi monta muutakin ongelmaa, kuten vaikka lunnastrojalaiset tai dataparkkaudet tai tällaiset.
Ja sitten tietysti tekninen tietoturva, niin kuin päivitykset on tosi hyvä idea, aina kun sinulle tarjotaan joku appi. Jos siellä on uusia ominaisuuksia, niin päivitä. Vaikka sä et tarvii niitä ominaisuuksia, vaikka tuntuu, että tää on ihan turva.
Täällä on uusia emoja ja tässä jossain Iossi-päivityksessä en mä tarvii tätä. Päivitä silti, koska joka päivityksessä tulee uusia turva-ominaisuuksia tai korjataan turvareikiä. Ja pidetään järjestelmät, käyttöjärjestelmät ja appit.
Ajan tasalla. Ja sitten salasana tai salasanakulttuuri, joka yhä kiitollista kyllä, yhä enemmän tarkoittaa biometriikkaa, eli käytään naamaa tunnistautumiseen tai surmenjälkiä tunnistautumiseen. Ja ne on paljon turvallisempia kuin se, että yritetään keksiä salasanoja ja pitää ne jotenkin muistissa tai paperilla. Eli biometriikka on kyllä hyvä ratkaisu.
Ja tosi moni näistä tämmöisistä teknisistä turvahongelmista ratkeaa sillä, että käytetään laitteita, jotka on... rajattuja. Ja tästä hyvä esimerkki on vaikka iPadit.
Tai ihan vaan puhelimet. Puhelimet, siis nykyaikaiset iPhoneit ja Androidit, on hirveän paljon turvallisempia kuin sun Windows tai MacBooki tai vaikka sun Linux-läppä. Koska ne on paljon modernimpia käyttöjärjestelmiä, ne ei kanna mukanaan tämmöistä historian painolastia.
Ja kaikkein tärkeimpänä, ne on rajattuja. Ja tällä mä tarkoitan sitä, että jos sä otat tuolta iPad Proon, jossa on näppis kiinni, Se on hirveän samannäköinen kuin joku MacBook-läppäri. Sillä voi tehdä ihan saman asian.
Se iPad on itse asiassa vähän nopeampi kuin se MacBook monessa asiassa. Mutta se mikä siinä on semmoinen perustavaa laatua oleva filosofinen ero, on se, että se MacBook on tietokone ja se iPad ei ole tietokone. Jos sulla on tietokone, niin sä voit ohjelmoida sitä. Kuka tahansa, joka osaa koodata, voi istahtaa sen MacBookin ääreen ja kirjoittaa ohjelman ja sitten ajaa sen ohjelman sillä tietokoneella ja antaa sitä ohjelmasta kopion kaverille ja se voi ajaa sen. Jos sulla on iPad, joka on ihan samannäköinen vekote, niin sitähän sä et enää ole ilmoa.
Ainoa tapa, miten sä voit ajaa sille, tai tehdä sille ohjelmia, jotka sä voit ajaa sillä omalla laitteella, on se, että sä koodaat sen ja lähetät sen Kaliforniaan Applelle hyväksyttäväksi. Ja tää malli on meille tuttu ihan toisesta maailmasta, eli pelikonsoleista. Pleikka tai Xbox, mehän on tietokoneita, mutta et sä niitä koodaa. Xbox on siis Windows-tietokone, se on Microsoftin tekemä Windows-tietokone. Jota sinä et saa ohjelmoida.
Sulla ei ole lupaa ohjelmoida sitä. No, se on myöskin tosi turvallinen. Me ei koskaan kuulla, että olisi viruksia tai trojalaisia tai lunnasyökkäyksiä Xboxilla tai Playgalla. Ja se syy on juuri tämä. Ja meidän kännykät on siis Playstationeet.
Meidän iPadit on Playstationeet. Se malli on ihan sama kuin edes pelikonsolissa. Ja samasta syystä ne on turvallisia. Eli niitä on rajattu. Meidän kädet on sidottu.
Niillä ei saa tehdä kaikkea. Vaikka mä omistan sen laitteeni, mua on kielletty. Mä en saa tehdä jotain asioita sillä laitteella.
Ja se vaihtokauppa antaa mulle paremman turvallisuuden. Mä luovun jostain oikeuksista, mutta se on paljon turvallisempi. Eli kun tarvitsee jotain oikein tärkeää ja turvallista, sä oot ostamassa taloa, omakotitaloa ja sun pitää maksaa käsiraha.
Älä maksa, älä tee sitä sopparia, älä maksa niitä rahoja tietokoneella. Tee se kännykällä. Se on turvallisempi. Siitä syystä sulla on itselläsi täällä iPadin mukana. Kyllä joo.
Käytät niin. Mä teen tän aina kun... Kun tietän uuden puvun räätälille, niin mä erikseen mittautan, että mun iPad mini mahtuu povarin mukaan.
Se on aina mukana. Miten, onks sulla kun se oto saa tavallaan tietoturvan huipulla siinä mielessä, että tiedät mitä siellä tapahtuu, niin onks sulla jotain semmosia tapoja tai asioita elämässä, mikä ulkopuolisen silmään saattaa näyttäytyä oudolta tai hassulta, että minkä takia sä tuommoista teet, mutta se on itsellesi luo sitä turvallisuuden tunnetta? Varmaan noin kaiken näköisiä semmoisia, mitä ei ehkä normaalit käyttäjät tee.
Mä en ole kauhean paranoidi. Toki mäkin nyt yritän reaalimaailmassa ylläpitää jonkunnäköistä fyysistä turvallisuutta ihan sen takia, että mä työskentelen paljon rikollisten. Yritän estää rikollisten operaatioita ja ne ei aina tykkää siitä, mitä me tehdään. On järkevää jollain tavalla yrittää ylläpitää fyysistä turvallisuutta, mutta ei päästä kauhean pitkälle voi oikeasti ylläpitää.
Siinä on aika selvät rajat. Mutta vaikkapa nyt semmoinen asia, että kun mä rekisteröidyn erinäköisiin palveluihin, että tein siis uuden käyttäjätilin johonkin verkkokauppaan tai johonkin sosiaaliseen mediaan, anna sähköpostiosoitteesi. Mä annan aina eri sähköpostiosoitteet. Mulla on joka paikka eri sähköpostiosoitteet.
Sulla on aika paljon sähköpostiosoitteita. Kyllä, mulla on aika paljon sähköpostiosoitteita. Mä en myöskään muista niitä, ei mun tarvi muistaa niitä. Mä käytän hallintaohjelmista, joka muistaa ne mun puolesta. Mutta tästä seuraa se, että jos on joku tietovuoto, jossa vuotaa tietoja, niin siinä vuotaa sitten sen palvelun tunnus ja salasana.
Mutta sillä samalla salasanalla ei mennä yhtään mihinkään muualle. Ja sillä samalla käyttäjätunnuksella, sillä sähköpostiosoitteella ei mennä mihinkään muualle. Eli siitä ei pystytä suoraan päättelemään, että missä kaikkialla muualla sillä on tili, koska sillä sähköpostiosoitteella ei ole tiliä missään muualla. Tämä on sellainen asia, mitä tietoturva-alan ihmiset usein tekevät, mutta normaalit ihmiset ei kyllä koskaan tee.
Ai vitsi, tässä olisi vaikka kuinka paljon teemoja, mitä voitaisiin vielä koskettaa nyt. Tuntuu, että jakso on varmaan toisikin ja jakso jo historiassa aika lailla, niin pitää pikkuhiljaa lyödä purkkiin. Puhuttiin jo ennen kuin alettiin kuvaamaan, että tässä on yksi vakio kysymys aina loppuun.
Jos saisit tuon foorumi seinän itsellesi viikoksi käyttöön, missä olisi iso mainospaikka, mutta siinä ei saisi olla mikään teidän yhtiön mainos, vaan siinä pitäisi olla joku teksti suomalaisille, niin mitä laitat sinne? No joo, jos mä niin kuin... Haluaisin pysyä roolissani ja antaa jonkun suosituksen tietoturvaan tai teknologiaan liittyen, niin se varmaan olisi toi, minkä äsken sanoin, eli tiedostaisi varmuuskopiot ja huolehdin, että saat oikeasti muistosi ja kuvasi takaisin, vaikka talo palaisi.
Mielestäni se olisi hyvä ja konkreettinen käytännön ohje. Jos haluaisin sanoa jotain merkittävämpää, jotain sellaista, mitä itse ajattelin, että olen oppinut tässä. urani ja elämäni aikana, niin se olisi varmaan se, että lopeta ajelehtiminen, päätä mitä haluat tehdä, päätä missä haluat olla, laita itsellesi tavoitteita ja sitten kulje niitä tavoitteita kohti.
Koska kun mä ajattelen omaa nuoruuttani tai varhasta työelämää, niin... Ei mulla ollut oikein mitään. Mä nyt menin sinne, mihin mä satuin päätymään ja en mä halunnut mitään erityistä tai halunnut tulla miksikään. Tai mulla ei ollut mitään tavoitteita. Mä nyt vaan selvisin päivästä toiseen.
Tai tein mitä vastaan tuli. Myöhemmin mä oon tajunnut, että jos ei mulla ole tavoitteita, niin mä en koskaan saavuta mitään. Pitää pyrkiä jotain kohti.
Se voi olla aika kaukanenkin tavoite. Se voi vaatia vuosien työtä, mutta ei se myöskään koskaan tule tapahtumaan. Eli sä ensin päätä, että sä haluat tehdä jotakin ja sit sä meet sitä kohti. Ja sit kun sä saavutat sen, mitä sä oot saavuttanut, niin sitten uusia tavoitteita seuraavaksi. Päätä, mitä haluat.
Päätä, kuka haluat olla tulevaisuudessa ja mene sitä kohti. Ai vitsi. Siitä voitais tehdä nuista teemoista melkeinpä toinen varsinainen jakso, mutta siihen ei riitä tällä kertaa aika. Jos kuuntelijat haluaa löytää lisätietoa sinusta, lisää ajatuksia, mitä oot kirjoitellut johonkin, niin mihin kannattaa suunnata tässä vaiheessa? Mä oon sikäli onnellinen, että kun...
Suomessa on puoli miljoonaa mikkoa, niin mä voitan sen skaban, koska mulla on mikko.com. Eli musta löytyy lisää tietoa osoitteesta mikko.com. Suunnatkaa siis sinne.
Iso kiitos vierailusta, oli todella mielenkiintoista kuulla teikäläisiä ajatuksia aika monenkin teemaan liittyen. Mikäli tykkäsitte jaksosta, niin pistäkää kommentti alle, että mitä ajatuksia heräsi. Ja pistäkää kanava tilaukseen, kuuntelette sitten YouTuben puolella, Spotifyn puolella. Ja pistäkää peukkuu jaksolle.
Laitakaa mulle kommenttiin myös, että ketä ehkä haluisitte tuleviin jaksoihin vieraaksi. Niin tuota, mielenkiintoista settiä on tiedossa ensi vuodemmekin. Oikein iso kiitos vielä vieraan edustajan ja ei muuta kuin ensi kertaan. Moikka!