Hei, oikein hyvää huomenta ja tervetuloa Logyn webinaariin vaihtelunhallintatoimitusketjussa ja materiaalilogistiikassa. Tämä webinaari on järjestetty yhteistyössä LeanWaren ja Xpac Systemsin kanssa. Minun nimeni on Marjo Jakoski ja toimin projektikoordinaattorina Logyllä. Logyn puolesta haluankin toivottaa sinut oikein lämpimästi tervetulleeksi tähän webinaariin.
Ensiksi ihan muutama sana. Logyn kuulumisia ja sitten annan puheenvuoron päivän puhujille. Eli nyt tämän vallitsevan koronatilanteen takia me ollaan Logystä siirretty todella paljon erilaisia tapahtumia ja koulutuksia toukokuun loppuun asti verkkoon, ja siksipä onkin nyt aivan loistava mahdollisuus kehittää toimintaa ja kouluttaa henkilöstöä.
Lisätietoa löytyy Logyn sivuilta, että kannattaa käydä katsomassa se sieltä. Logy palvelee ja tiedottaa... Se kannattaa ala-asioista todella kattavasti tuolla sosiaalisessa mediassa. Eli seuraavaksi kannattaa laittaa seurantaan Logyn some. Ja tämän lisäksi meillä on tämmöinen ostologistiikka uutismedia.
Eli jos ei ole vielä tuttu, niin ostologistiikka.fi. Siellä on valtavasti uusinta tietoa alasta ja se on semmoinen päivittäinen uutismedia. Ja otetaan todella mielellään vastaan myös juttuvinkkejä sinne. jos teiltä sellaisia löytyy. Ja viimeiseksi aasinsiltana tähän tämän aamun aiheeseen meillä on tulossa loistava koulutuswebinaari Inventory Management, työvälineitä materiaalin ohjaukseen.
Jos aihe kiinnostaa enemmän ja haluat siinä vähän kouluttautua, niin kannattaa käydä katsomassa Logyn sivuilta lisätietoa tästä koulutuksesta. Mutta pidemmittä puheitta, oikein paljon tervetuloa ja... Olkaa hyvä Janne ja Tommi.
Kiitos Maria, se oli hyvä ja mukava video tähän alkuun. Lähdetään menee asiaan, meidän esitysosaan eteenpäin. Eli aihe oli tuossa. Kiitoksia tosiaan Logille mahdollisuudesta järjestää yhteistyötä heidän kanssa. Tämän piti olla alun perin...
aamiainen Oulussa, mutta nyt ollaan tällaisella korona-ajan aamiaisella, joka syö omansa. Puhutaan kolmesta asiasta. Maailma muuttuu, mitä ovat ne megatrendit, sitten vähän katsotaan toimituketjuja ja vaihtelun hallintaan, sitten puhutaan siitä kilpailukykyisestä ja tehokkaasta tuonesta, mitä ne huipputehtaat tekevät.
Sen verran itsestäni tässä tosiaan, eli olen Linvaran perustaja. Me tehdään valmistuksenohjausjärjestelyä eli MESSEjä ja sitten varastohallintajärjestelyä eli PMSSEjä. Oikeastaan jos isompia varastohankkeita Suomeen tehdään, niin todennäköisesti Liinuarella joku on siihen koskenut ja laskenut jotain varaston kokoa tai muuta vastaavaa. Erityisesti varastoalbumauti on meitä lähellä sydämeltä. Näin.
Tommi, kerrotko jotain itsestäsi? Hyvää huomenta kaikille täältä upouudesta Uudenmaan läänivankilasta, jotka poliitikot meille loi. Pysykää kaikki terveenä.
Hyyrysen Tommi ja Expakilla on ollut nyt yrittäjänä viimeiset reilu 10 vuotta. Ja tässä IT-alalla sovellusten palvelujen kanssa, sieltä dotcom-boomista, tähän päivään tehnyt hommia. Miten Janne sanot? Suomi on hieno maa yrittää.
Kyllä on. Kyllä se näin on. Kyllä se näin on.
Kyllä se yrittäjänä tässä, niin tämä on myöskin pieni maa, että takana roihoat sillat, ei valaset tietä edessä. Ei se. Se on hyvä, että paras referenssi on se, että... Kaikki pahat teot löytää kyllä edestään, mutta niillä on hyväkin teot.
Se on just näin. Hyvä tämä heijanne aiheeseen. Kerrotko meille tämän hetken treideistä?
Joo. Selkeästi. Mitä nyt tapahtuu? Tukkukaupan logistiikka tai tehtaiden ulos menevää virtaa tai sisä menevää virtaa tai virtaa tehtaiden sisällä, niin vaihtelu kasvaa.
Se on ihan selkeä. Tuotteiden määrä kasvaa vuosittain. Sitten kun se on sellaista tappavaa tahtia, että 5-10 prosenttia vuodessa, niin kukaan ei huomaakaan, että viidessä vuodessa se asetelma on mennyt aika lailla erilaisiksi.
Sitä kuitenkin yritetään johtaa uudella tuotemäärällä, kuten sitä on viisi vuotta sitten johdettu. Eli kaaret selkeästi lyhenee ja tämä näkyy muun muassa sellaiset niin sanotuja Z0-tuotteita varastoon, mitkä ei kierrä. Toimituksista tulee ihan silppuun.
Sekä rivimäärä pienenee, että rivin paksuus, kuinka monta nimikettä sille tulee, menee koko ajan. Koko ajan joka puolella mennään siihen, että se on. Yhden rivin toimitus, jossa on yksi item. Totta.
Ja se asettaa ihan uusia vaatimuksia. Sitten kova globaali kilpailu. Hinnat asentaa monta kertaa internet. Ja se pitää huomioida.
Ylimääräisiä kustannuksia ei saa olla siellä omassa toiminnassa. Ja variaatiomäärä kasvaa tuotevariaatioiden ja... Kilpailu kiristyy, se on ihan totta, mitä on nyt 10-20 vuotta tapahtunut. Hyvä. Kerrotko sinä, Tommi, mitä nämä pitäisi huomioida?
Joo, mielellämme. Tällä hetkellä nyt on yksiköksinen tilanne ja esimerkiksi nyt mitä meidän asiakkailla tapahtuu, niin Jotkut miettii nyt, että kuinka isoja varastoja täydennetään, otetaanko puolen vuoden tarve eteenpäin. Toisilla on taas myynti pysähtynyt kuin seinää. Eli nyt palveluaste, toiminnan joustavuus korostuu.
Ja nyt kun tätä vaihtelua sekä ulkosta että sisästä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin, niin se tekee näistä hankinnasta ja sitten myöskin varastohallinnasta entistä vaikeampaa. Nyt on aika siirtyä sitten pelkästään oman pesän tuijottelusta. Eli sellainen osa-optimointi ei tuo sitä parasta lopputulemaa.
Eli kyllä se enemmän ja enemmän näkyy sitä, että verkostoja rakennetaan ja koko verkoston valmius siihen vaihteluun ratkaisee pelin. Nyt mä sanon Janne sulle klik ja hypätään eteenpäin. Meillä on tässä tänä ajan ääniohjattu jännelon kontrolli tuolla esityksessä, niin meillä ollaan järjestetty näin.
Eli mennään aiheeseen, eli miksi kysyntä tuotanto-ja ostoehdot kohtaa, ja mitä keinoja on vähentää sitä kaosta ja tulipaloja, että saadaan sitä vaihtelua haltuun. Ja käydään sitten lopuksi esimerkkejä, ja sitten tuo Vilpen esitys myöskin. Sitten klik taas, mennään eteenpäin. Laitan vain ensimmäinen tulemaan sieltä.
Eli nyt meillä on tässä toimitusketjuja, kurittaa tietysti korona, mutta on vitsaukset, onnettomuudet, jotka pysäyttää sitten yhden kriittisen osan tai sitten kokonaisia laitoksia ja ketjuja. Mennään vaan eteenpäin, Janni. Sitten meillä on kauppasodat, brexitit, trumpit, Venäjän kauppaa tekevät yritykset on ongelmissa.
Kiina, keski. Keskittyminen, ja sehän on tässä ollut myöskin iso osa sitä, että kuinka iso osa on nyt muuttunut valmistuksesta ja tekemistä tuonne Kiinaan. Se keskittyminen vaan jatkuu. Ja sitten viimeisenä digitalisaatio. Ja nyt oikeastaan tämä maailmanmuutos ja mitä me ollaan huomattu, niin ne, jotka pystyy lyhentämään sitä toimitusketjua, pystyy rakentamaan digitaalisia yhteyksiä suoraan Kiinaan tehtailla.
Meillä oli yhden asiakkaan kanssa tuossa toissa viikolla jo tilanne, että ne näki, että Wuhanista rupeaa tavaraa nyt tulemaan, että tilanne on palannut normaaliin. Maantieteellä ei ole enää se este, vaan sitten se, että käytetään niitä mahdollisuuksia, mitä nyt on tänä päivänä käytössä. Hyvä, mennään Janna eteenpäin. Sisäisiä vaihteluja.
Meillä on siellä tyypillinen toimitusketju, eli meillä on toimittajatuotantomyynti ja asiakkaat, joille toimitetaan ja tarjotaan. Meillä on tuotteita, palveluita ja sitten prosessit. Yksi vaihtelulähde on sitten johto, eli Janne Klik.
Eli johto aiheuttaa sitä vaihtelua, yrityskauppoja tulee, avataan uusia markkinoita, lopetetaan tuotteita, haetaan joku iso erä halvalla maailmalta. Ja että kuinka johto on yksi... Iso vaihtelun lähde, jotka johtuu yhtiön omista päätöksistä, mitä tehdään.
Mennään vaan janne eteenpäin. Klikki. Toimittajat, siellä on näitä kommentteja asiakkailta, että aikataulut ei pidä ja laatu vaihtelee.
Suomi tuottaa sitten omat... Eli meidän B2B-tai kuluttajamarkkina on pieni, niin tälle joutuu ylisuuria ostoja tekemään. Ja toimittajissa ja toimitusketjussa tämä vaihtelu, niin mitä pidempi ja hitaampi toimitusketju, sitä helpommin se sakkaa, sitä enemmän piiskavaikutus tulee, sitä enemmän vaihtuu.
Mennään eteenpäin. Tuosta ylisuurista ostoista, niin sä puhut siitä, että joudutaan tekemään ylisuuria, mutta mun mielestä mä veikkaan myöskin se. että tehdään ostoja, koska optimoidaan sen sisäänostohintaan, eikä mietitä sitä kokonaisuutta. Mietitään vaan se, että osto saa ponuksensa, että yksikön hinta oli vähän pienempi, mutta varasto on tukossa ja tavara jää sinne. Joo, toi on hyvä huomio.
Elikkä toi hinnan perässä juokseminen, isoja eriä ostaminen maailmalta, se voi tietyntyyppisen liiketoiminnassa toimia, mutta se tuo vaihtelua. Että olisiko järkevämpää sitten... koko toiminnan kannalta perustellumpaa ostaa pienemmissä erissä tasaisesti. Koska siinä on sitäkin, että maailma muuttuu niin nopeasti, että sinä ostat ylisuuren erään, niin sinne se jää varastoa seisomaan. Kyllä tämä näyttää siltä, että kohti pienempiä ostoja ja kohti tasaisempaa virtaa ollaan monien asiakkaiden kanssa menossa.
Hyvää huomioon, Janne. Kiitos. Tuota puolella sitten. Nykyinen tilanne ja somet ja muoti-ilmiöt tulee ja menee koko ajan, kun tulee yllätyksiä ja kysyntäpiikkejä. Sitten aiheuttaa myöskin sitä, että sinne jää tuotteita happanemaan varastoon ja valikoiman muutokset kautta revisiot sitten aiheuttaa sitä, että tavaraa jää seisomaan.
Prosessit, tämä on inhimillistä tekemistä, tulee väärinymmärryksiä. Tulee muutoksia ja klik mennään vaan Janne eteenpäin. Sitten meillä on siellä vielä asiakkaan päädyssä olevat omat virheet tai sitten ennustevirheet.
Koko ajan kilpailu kiristyy, variaatiot tulee lisää, muutoksia tulee lisää. Meillä on ulkoisia vaihteluita ja meillä on sisäisiä vaihteluita, joita pitäisi nyt kokonaisuudessaan sitten mahdollisimman hyvin hallita. jotta pystytään varmistamaan se, että tavaroita saadaan toimitettua asiakkaalle ajallaan.
Eli toimitusketjuhallinta mahdollistuu silloin, kun ymmärretään se toimitusketjun nykytila, miten asioita hoidetaan, mitkä on syyt, mitkä on seuraukset, ja ymmärretään sen toimitusketjuhallinnan keskeiset elementit. Ja kohta katsotaan niitä keskeisiä elementtejä seuraavalla kalvolla. Sellainen asia on rakentaa niitä puskureita.
normaali vaihteluhallintaa ja käydään siitäkin vähän myöhemmin vaihtoehtoisia tapoja tehdä niitä. Sitten tärkeää on, että työvälineet ovat välineitä, ne mahdollistavat, ne pystyvät auttamaan, mutta sitten se, että tehdään sitä systemaattista mallia ja ohjausmallia siten, että saadaan mahdollista se muutos siinä ihmisten käyttäytymisessä. Esimerkiksi trendikkästi jatkuvan parantamisen mallia. Toinen asia on, että käytetään dataa. Faktoja apuna.
No niin, nyt Janne klikkii. Eli toimitusketjuhallinnan keskeiset elementit, laita vaan ensimmäinen näkyville. Varaston täydentäminen, eli avainsanoja tässä on varastotasojen mitoitus ja sitten se dynaaminen täydentäminen.
Meidän mielestä se luotettava puskurointi perustuu faktoihin toimitusajoista ja kysynnän vaihtelusta. Ja tässä tulee... tämä täydentäminen ja systemaattinen tekeminen. Tässä on Wilpen case-esimerkki vähän myöhemmin, missä Niko ja Harri ovat tehneet systemaattisesti vuosikausia töitä, ja tulokset puhuvat puolestaan.
Eli systemaattisella tekemisellä varmistetaan, että varastossa on oikea määrä oikeita tuotteita oikeaan aikaan. Hyvä klik! Vitsi, meillä toimii tämä ääniohjaus hyvin. Kyllä. Täydennysaika on kriittinen tekijä.
Se koostuu toimittajan tuotannon läpimenoajasta, kuljetus-ja siirtoajasta ja täydennyksen rytmistä. Tämä on sellainen asia, mihin me törmätään aika usein. Vaikka yritys tekisi ennusteita kohtuullisen hyvin ja olisi hehtaarilla, niin täydennysajat on lätkitty sinne erppiin ja ne eivät ole oikeasti ajan tasalla. Mikä aiheuttaa ja vesittää koko muun prosessin soppiennuste-ja kysynnän suunnittelusta.
Tarkoittaako tämä viimeinen kohta tässä, että teidän järjestelmä alulla, jos vaikka toimittaja on luvannut neljässä viikossa, mutta aina se tulee systemaattisesti tilauksesta kuuden viikon maasta päästä tavarahtoon. tuloutuu, niin se järjestelmä alkaa viikko hiljaa käyttää sitä kuutta viikkoa, mikä on se todellinen. Joo, eli just näin.
Kaikki tilaukset ja kaikki vastaanottohetket on tiedossa ja pystytään jokaisen trackkeamaan. Ja nähdään myöskin sitä muutosta. Eli jos jonkun toimittajatoimitusajat on kasvussa, se ei ole välttämättä muista, mutta tehdas on palannut jossain päin maailmaa.
Niin nähdään ja ollaan, kun se täydennysaika on kuitenkin kriittinen, koska se määrittelee sen puskurointitarpeen. Hyvä tarkennus, Janne. Mennään eteenpäin, eli sitten päästään niihin ennusteisiin.
Eli ne kannattaa tuotekohtaisesti yhdistää täydennysaikaa. Ja sitten se, että olennaista on ymmärtää ja olla siellä hehtaarilla. Mikä tässä on minimiennuste ja mikä on maksimiennuste.
Ja sitten myöskin se just, että tässä on inhimillisiä eroja. Positiivinen myyntimies Hyyrynen laittaa ennusteet taivaisiin, kun taas realistinen pedantti Janne laittaa ennusteet realistisemmin. Eli myöskin se, että miten sillä ennusteella käsitellään, miten se numero muodostetaan, niin sillä on iso merkitys.
Ja ennusteiden, se on se tapa meidän mielestä tunnistaa ne merkittävät muutokset, ja sitä käytetään sitten varastopuskuri uudelleen mitoitukseen tarvittaessa. Hyvä. Vaan eteenpäin.
Se on hukka homma, että tämä näyttää tosi yksinkertaiselta, mutta kun se tietää sitä, että missä jamassa suuren osan varastot on, niin ei se ole. Ostaminen on vaikeaa. Kyllä siitä saadaan yksinkertaista ja siitä saadaan paljon helpompaa.
Tästä tehdään ihan turhaa monesti tiedettä. Janne, hypätään vaan eteenpäin. Kerron esimerkkein suoraan nämä, niin saadaan tämä aikataulu kiinni. Eli puskurointiesimerkkejä suoraan.
Aika. Tässä oli hyvä esimerkki hiljattain. Saksalainen verkkokauppa teki sitä, että omassa webshopissaan muutti toimitusaikaa asiakkaalle yhdestä päivästä kolmeen. Asiakkaille on totta kai pitää pitää huolta, että ollaan kilpailukykyisiä, mutta se, että toinen puoli on sitten se, että kuinka tarkasti ja tehokkaasti pystytään toimittamaan. Tämä verkkokaupan muutos yhdestä päivästä kolmeen päivään ei laskenut asiakastyytyväisyyttä eikä laskenut myyntiäkään.
Ja se antoi kuitenkin paljon pelivaraa sitten sille logistiikalle tuotannon ja tulipalot väheni kovasti. Varastoesimerkki. Meillä oli yksi uusi expagin asiakas, jolla lopputuotevarastoon ohjautui väärää tavaraa ja liikaa tavaraa. Me tehtiin silleen, että puskuroitiin puolivalmisten varasto ja lopputuotevarasto ja ruvettiin ohjaamaan sitä tavaravirtaa niiden avulla. Puolen vuoden päästä käyttöotosta lopputuotevarasto oli laskenut suunnitelmanmukaisesti 25 pinnaa, mutta puolivalmisten varasto oli kasvenut.
Näiden kahden pisteen ohjauksella mahdollistettiin läpinäkyvä. ohjattava tavaravirta. Lopputuotevarastoon tuli enemmän oikeaa tavaraa, ja tuotannon joustavuus parani merkittävästi. Tässä muutama esimerkki, ja hypätään sitten eteenpäin. Kolmas esimerkki on Wilpe.
Kiitos Heiskasen Harri ja Sarapään Nikon. He ovat tehneet vuosikausia systemaattista työtä. Tässä on Harri ja Nikon esitys meidän käyttäjäpäiviltämme. Ja tuota, eli klik, vitsi tää toimii hyvin.
Eli Vilpe tekee ilmanvaihtotuotteita ja kattotarvikkeita rakennusteollisuuden tarpeisiin, eli siellä on läpivientejä, poistoputkia ja huippuimuraita. Ja tuota, otetaan tuloksia. Eli nyt noi näkyy huonosti teidän päässä, mutta tässä on toimittajien toimitusvarmuus varastoon, ja se on nyt noussut tuolla aikavälillä 38 prosenttia päätyä, 92 prosenttia viimeinen. Ylvääkö siellä?
Pelkästään se, että näihin numeroihin kiinnitetään huomiota, on erittäin tärkeää. Hienoja tuloksia on saatu aikaiseksi. Sitten otetaan seuraava kalvo, klikki. Eli toimitusvarmuus varastosta asiakkaille. Nyt mennään ihan siellä viimeisillä prosenteilla.
Tämä on myöskin bisnespäätös, että millä halutaan toimia. Eli tässä on nyt toimitusvarmuus asiakkaille on noussut tuolla aikavälillä yli 2 prosenttia. Eli se viimeinen palkki on siellä niinkin huima kuin 99,97. Ja te saatte nämä matskut, me laitetaan linkit tämän jälkeen.
Hypätään Janne vaan seuraavaan klikkiin. Sitten tässä seuraavassa tuotannollisessa toimessa ABC-luokalla ei ole väliä, mutta tässä kuitenkin tämä hyvin kuvastaa sitä, että menekki tuotteiden, eli A-luokan tuotteiden osuus varastosta on kasvanut yli 20 pinnaa. Eli tämä on yksi evidenssi siitä, että varastossa on enemmän oikeaa tavaraa. Sitten otetaan klikki. Eli sitten lopputuotannon toimitusvarmuus on noussut 1,5 prosenttia.
Viimeinen pylvässä on 97,1. Nyt me ollaankin tässä pienten teknisten haasteiden jälkeen siinä tilanteessa, että mä luovutan Jannelle kilpailukykyistä tehokasta tuotantoa ja materiaalilogistiikkaa. Jannelle puheenvuoro. Ole hyvä, Janne. Kiitoksia.
Ja tosiaan otetaan kysymykset tuossa loppuun. Jos Tommin esityksessä teillä on jotain kysymyksiä, niin miettikää ne loppuun. Voitte vaikka heittää chattiin ne samantien, että ne ei tarvitse muistaa.
Kolme asiaa. Miten huipputehtaat hoitavat materiaalilogistiikan? Mitä hyötyä se WMS tuo sen erin päälle?
Miksi se on muodissa nyt? Ja sitten tuo kolmas asia on varastoautomaatio. Nämä kaikki liittyvät tietyllä tavalla siihen vaihtelun hallintaan, millä sitä hallitaan.
Kymmenen vuotta sitten, kun menin ihan isoihin... tehtäisiin, niin siellä saattoi tulla, kilometrejä ei ollut silloin vielä naamassa niin paljon, niin siellä saattoi tulla tämmöinen tehtäinjohtaja sanoen, että kuule poika, tämä on teedas, ei meillä mitään logistiikkaa ole. Mutta nyt ne on jostain aina onneksi vihdoin ja viimein löytänyt tässä viimeisen viiden vuoden ajan, että tehtaissa on logistiikkaa. Muun muassa VTT teki 2-3 vuotta sitten tutkimuksen, missä oli tällainen, että 87 prosenttia...
Työajasta kuuluu tehtaalla siihen, että materiaalia siirretään. Meidän järjestelmämme nähdään, että suurin osa häiriöistä on materiaalihäiriöitä. Kyllä, tehtaissa on paljon logistikkaa ja sitä parantavalla ja eriyttävällä saadaan tosi isoja asioita aikaiseksi.
Isoja lukemia. Kyllä se näin on, että materiaalivirtojen häiriöt korostuvat. Jatka vaan. Jos me ajatellaan, että miten tämä materiaalilogistiikka on tämmöinen evoluution mennyt, että meillä on ollut toisessa päässä tämmöinen masetuotannon ensimmäiset askeleet, Henry Fordin Ford-tehdas, missä tehtiin mitä tahansa kokoompanoa, kunhan se oli musta T-Ford.
Siinä oli muuttaakseni 600-700 osaa kaiken kaikkiaan. Sitten mukaan lukien muottavin osat. Oikealla oli sitten taas mikä tahansa kokoompano.
Suomessa ehkä Akkopover, Sevin Hollolan tehdas. Sev Karkkila, Ponsse, nämä ovat hyviä esimerkkejä siinä. Mikä on ollut tämä lobistinen ratkaisu?
Henrillä oli siellä linjavarasto. Se on edelleenkin Suomessa joidenkin mielestä tosi hyvä ratkaisu, vaikka se asettaa aikamoisia ongelmia sinne tuotantoon ja ostoon. Janne, onko tämä oikea arvio?
Meistä näyttää siltä, että se linjavarasto aiheuttaa sitä, että saldot on myöskin pielessä. Kyllä. Kyllä. Meillä näkyy se siitä, että ostaja käy menee lattialle kattoo mitä pitäis ostaa. No just näin.
Näitä tilanteita tulee vastaan edelleenkin. Joo. 2020. Jes, jes. Sit meillä menee tämmönen supermarket-keräily.
Se auttaa tiettyyn pisteen asti, että asentajilla laitetaan erilliseen pisteen, missä on nopea käydä keräilyyn. Mutta se, että kun niitä tuotevariaatioita on niin huima määrä ja kaikkea on tosi paljon, niin se on... yhä useammin ja useammin on se keräilykeskusvarastosta, millä toimitaan.
Sitten kun lähdetään miettimään sitä, että jos mietitte millä tasolla teidän oma tehdas on, meillä on tällainen kolmen portaan malli. Ensimmäinen on hyvin tyypillinen suomalainen tehdas, että se koko tehdas on yksi varastoalue, mitään tavaroita ei oikeastaan paikoteta minnekään. Kukaan ei vastaa siitä, että joku tuo jotain tavaraa ja joku kirjoittaa ja lähettelee sen nimen. Kukaan ei oikein tiedä, mistä tavarat ovat. Ammattilaisen aika kuluu siihen etsimään sen. Siellä on ammattitaitoinen koneistaja, ammattitaitoinen hydrauliikka-asentaja ja ammattilainen sähkäri.
Se etsii osia. Päätyö on etsiä osia. Tuo on Janne sinun painajainen. Joo.
Siihen. Kiinnitään tosi paljon huomioon, että millä saadaan pultti nopeammin kireeksi, mutta siihen, että onko jengi työpisteellä, niin ei. No niin, just näin.
Sitten tämä kakkonen puolenväri-malli, että varasto ja tuotanto on erotettu toisistaan, mutta siinä on semmoinen, jossain kohtaa menee se viiva, että tällä puolella hoitaa logistiikka ja tällä puolella tuotanto. Ja sitten tässä on pahimma homma on se, että molemmat yrittää optimoida omia kustannuksia. Vähän vielä sillä lailla, että jos pistisi naapurin mureen, niin se olisi kotiin päin. Osa optimoinnista pitää päästä puoleen. Se on paha ongelma edelleen.
Ykköstasolla ne tuotantot ja logistiikka on edelleenkin omia toimintoja, mutta se ammattilaisten työpanos menee ihan oikein. Asentaja asentaa ja hitsaa ja hitsaa, koneista ja koneista. Logistiikko siirtää tavaraa sille.
Silloin kun se valmistuu tuotannosta, niin siitä tulee signaali. Logistiikka käy hakemaan sen pois. Kun setti on syöty, sinne pusketaan seuraavaa tavaraa. Tällä saadaan se homma toimimaan.
Joo, tämä on selkeästi tässä kuvattu. Mikä se on se jännä syöty tässä, mitä tuotannolle saadaan? Se, että se tuottavan työn ajan nousu. Totta. Eikä rekrytointiongelmat ole joka puolella.
niin ammattilainen tarvitsee saada tekemään ammattilaisen duunia. Sillä se linja liikkuu parhaiten. Me saadaan... Ja se häröily loppuu sieltä.
Kolmosta tasolla VTT-tutkimuksen ja monien muiden mukaan se on noin 30 prosenttia ajasta, mitä tehdään tuottavaa työaikaa. Ykköstasolla mennään sinne 80 prosenttiin. Se on aika huimaa.
Tuosta on vaikea mennä ylöspäin. Kovia lukemia. selkeämpää toimintaa ja selkeitä prosesseja.
Hyvä, mutta hei, jos mennään kohti kolmosta yköstä, niin eikö tämä nyt aja siihen, että kuitenkin kokonaispääluku tulee uus, työprosessi, kokonaispääluku kasvaa tehtaassa? Hyvä kysymys. Tämä on sellainen tyypillinen, minkä kanssa me joudutaan tosi paljon taistelemaan, mutta tämä on monta kertaa myöskin helppo testata.
Tämä on monien liian oppikirjojen esimerkki tämä, että jos meillä on perinteisessä tehtaassa Meillä on miehitys 100. Sitten mennään kohti tämmöisestä liikehdasta. Me saadaan sen headcount, menee tuonne 80 kokonaisuuden. Mutta niiden rooli menee se, että asentaja, logistiikkahomma menee. Tästä tapahtuu, että kokonaisuus tehokkuus kuitenkin nousee, jolloin se headcount pienenee.
Autotehtaat on ehkä huippuja tässä. Se on noin suurin piirtein yksi asentaja ja kaksi logistiikkua. Ne ovat huimia ne esimerkit, mitä olen nähnyt ja mitä teiltäkin kuuluu. Tämä on sellainen, että tästä joka kerta keskustellaan ja tämä on helposti todennettavissa ja sitä on tehty mielenkiintoisia testejä ympäri maata.
No niin, hyvä. Mitä muut huipputehtaat tekevät? Ne siirtävät sitä työtä sieltä linjasta ja kokopanopisteltä, siltä asettamisen ammattilaiselta ne siirtävät sitä työtä sinne logistiikkaan.
Vaihtaa sun. Yhden toi tehtaan settipuskuri. Tässä nähdään, että logistiikka on ensinnäkin kerännyt siistit setistä, mutta sitten mikä tarvitsee huomata, että logistiikka on myöskin tavallaan stripannut noita tuotteita.
Kaikki ylimääräinen pakkausmateriaali on suurin piirtein poistettu. Sitä pakkausmateriaalia menee sinne soluihin, siihen menee ajaa, aikaa ja muuta sen sellaista. Tässä on aika hieno lähtee tekemään töitä.
Puhtaampaa ja vihreämpää. Puhtaampaa ja vihreämpää. Sen lisäksi täällä on pyörät alla, mikä on semmoinen, että mä ihmettelen, miksei suomalaiseen teollisuuteen ei ole vielä pyöriä keksitty.
Tämä on se, että asentaja ottaa tuolta kylmin, laistetaan, oskaako se onkaan, niin niin se vaan on. Pyörä on hyvä keksintö. Pyörä on hyvä keksintö. Laittaa siihen vaan settikärryn päälle. Kyllä.
Asentaja vetää tuon just siihen paikkaan, missä se tarvitsee noita, ihan huomaamattaan. Tai ottaa tuon laatikon mukaan. Mutta jos sinulla on lava ja pumppukäärä, niin etkä käy kierrässä koko hässäkkää ja hoitaa.
Nämä ovat pieniä asioita, jotka ovat päivien, kuukausien ja vuosien aikana merkittävä vaikutus. Sitten tulee tällainen, tämäkään ei ole mikään uusi keksintö, kanban. Tämä on edelleenkin se, koska se variaatioiden määrä, mitä on siellä tehtaassa ja osien määrä, se on niin huimaa.
niin jollakin pitää saada ne saldot kuntoon. Jos me tehdään sinne, että meillä on keskusvarasto-ja jokkussaldot, ja sitten meillä on kanvanissa syötetään sellaisia ehkä vaikeasti laskettavia osia, mitä ei kannata kerätä. Me syötetään sillä.
Me saadaan se ostopisteet menemään oikein. Ja toinen erittäin tärkeä on se, että se noilla kun me tehdään, että me laitetaan eurolovoja sinne linjan varteen, vaan me laitetaan sinne noita kampan laatikoita, niin me saadaan se solun pinta-alaa pienennettyä ja sillä on merkittävä vaikutus siihen tehokkuuteen. Ja tämä on monta kertaa unohdetaan, mutta tämä on taas helppo testata. Jos on kovinkin perinteinen jurri, niin... Ei muuta kuin testaa tämä homma, rakentelee tuommoisen hyllyn ja katsoa, miten se solu toimii ja verrattuna siihen, että siellä on eurolapoja ympäriinsä.
Aivan. Sillä se on. Kyllä.
Sitten jos me katsotaan, mitä nämä huipputehtaat tämmöisiä juttuja. Kolme tärkeää asiaa on salto-tarkkuus, se, että prosessit on hallittuja myöskin niiden projektiosien kohdalla ja siellä on yllättäviä osapuutteita. Voi tulla osapuutteita, koska voi tulla koronaa ja voi tulla onnettomuuksia ja kaikkea muuta, mutta ne ei ole yllätty. Nämä ovat sellaisia asioita, jotka kukin osaltaan.
Saltatarkkuus, prosessien hallinta, puutteiden vähentäminen, nämä kaikki vähentävät sitä vaihtelua. Tarkkuus on kriittinen asia myöskin osto-ohjauksessa. Juuri näin.
Noniin. Janne, avaapa tämä. Tämä kysytään meiltäkin usein, että miksi WMS-järjestelmää tarvitaan. Erpissäkin on saman nimisiä toimintoja. Mitä WMS tuo Erpin päälle?
Avaa tätä. Kyllä. Hyvä. Tämä on sama juttu. Taistellaan uudelleen ja uudelleen mekin.
Puhutaan... Koska vaihtelu on niin iso, ei voida enää... keskittyy siihen, että meillä on keräily tehokas, vaan meidän pitää saada kokonaistehokas varasto. Me saadaan WEMSin avulla siihen kokonaisvaltainen ohjaus ja me saadaan ennen kaikkea ne prosessit haltuun myöskin niiden projektiosien osalta. Me tiedetään, että jos siellä on meidän WEMS, niin sinne se koulutus on tosi nopeata ja helppoa ja se sinne menee ja alkaa tekee uusi kaveri tuottavaa työtä ja järjestämä ohjaa sen oikein.
Sitten koska vaihtelu, niin me tarvitaan tehokkaampaa tilankäyttöä. Me tarvitaan varastoyksikkösaldat, mikä auttaa muun muassa jäljitetketyydessä ja monessa muussa. Ja sitten me tarvitaan niin sanottu dynaaminen varastointi, eli osilla ei ole kiinteitä paikkoja, vaan se, että se hakeutuu kiertoluokkaan ja pakkaustavan kautta.
pakkausalustan mukaan siihen oikeaan paikkaan. Myöskin projektiosien osalta. Kolmas juttu on ylivoimainen laatu.
Se on niin kuin on verkkokauppaa, tukkukauppaa tai teollisuuden logistiikkaa. niin se maksaa tosi paljon, jos me lähdetään väärään tavaraan tai meillä tulee jotain virheitä sieltä. Meillä on tietyt systeemit, millä me saadaan error proofingin tehtyä, ettei me vahingossa kerätä tai paikoteta väärin.
Meillä on jatkuvat ja nollasaltoinventoinnit, millä pidetään se, että se saltotaso ei karkaa. Ja sitten me saadaan ihan ilmatteeksi kaupan päälle 100-prosenttinen jäljitettävyys tapahtumien materiaaleihin. Tämä on erittäin tärkeää elintarvikepuolelle.
ja kaikkialla, missä tehdään laadukkaita tuotetta, niin täällä jäljitettävyys, mitä tietää, mistä tavara on tullut, mitä ostoidaan, mitä saakomiserää ja kaikkea muuta. Joo, kyllä tuossa on niitä keskeisiä elementtejä, millä kilpailukyky parannetaan. Jäljitettävyys, laatu, sitä tarvitaan.
Ja sitten se, että varasto ja tilat on tehokkaammin käytössä, niin on tuossa isoja hyötyjä. Kyllä. Sitten vielä, jos me halutaan hyödyntää logistiikassa materiaalien automaatiota, niin se on yleensä siinä, että jos semmoista ruvetaan käyttämään, niin sinne tulee yksi WMS vähintäänkin. Se voi olla se automaatin oma WMS, tai sitten se voisi olla tämmöinen kokonaisvaltainen WMS. Mutta semmoinen sinne tulee, että ERP ei suoraan ohjaa yleensä mitään automaattia.
Totta kai poikkeuksen poikkeuksia on aina olemassa. Jos katsotaan vielä kokonaisvaltaista ohjausta, mitä se tarkoittaa, niin WEMS auttaa kaikissa näissä prosessin osassa vastaanotosta siihen, että tavara lastataan tai luovutetaan tuotantoon. Jos muutaman esimerkin tästä ottaa, niin WEMS auttaa tunnistamaan ne nimikkeet ja huomioimaan siihen tiettyjä asioita. Esimerkiksi jos pitää laittaa laatukarenttiin, niin WEMS huomaa huomattavasti. Ei tarvitse muistaa sitä erikseen.
muuta sen sellaista. Hyllytyksessä se, että kaveri ottaa vastaan ja toinen voi ajella siellä sitä tavaraa hyllyyn. VEMS muodostaa sellaisen hyllytyksen työjonon ja optimoi sen kukin varastoyksikön oikeaan paikkaan. Ja myöskin tässä menee ne projektinimikkeet.
Kaikki menee samalla. Ja sitten jos mä kai otan sitä keräilykohtaa, niin meillä on monta kertaa, jossa on eri pohjattu varasto, niin siellä on vain yksi strategia käytössä, keräilystrategia. Mutta me ohjataan se, että me voidaan oikein erilaisia keräilystrategioita eri paikoissa, että vava-varastosta kerätään tilauskeräilyä ja sitten pientavaravarastosta kerätään ryhmäkeräilyä.
Ja sitten ne yhdistyy jossain vaiheessa. Sillä saadaan se tehokkuus joka eri paikkaan. Janne, näen tässä pari asiaa.
Yksi on työn ohjaus ja oikeastaan työn organisointi. Siinä on iso ero mun mielestä ERP-maailmaan. Toinen asia on sitten nämä laatuasiat, eli prosessista saatava data ja sen analysointi ja työn mittaaminen. Joo, sä oot aivan oikeassa noiden kahden ensimmäisen kohdan.
Sitten toinen on se, että koska tästä jää digitaalinen jälki joka vaiheesta, niin on tosi helppo analysoida tuotantoa sen jälkeen. Sekä tapahtumien kautta ihan numerikkaan, mitä on saapunut, mitä on lähtenyt, mutta sitten mitä työvaiheita siellä on tehty, kun kaikesta jää jälki. Ja kuka on tehnyt, mitä on tehnyt, millä on tehnyt, mitkä raaka-ajat on tehty. Juuri näin. Hyvä setti.
Meidän asiakkaat ovat tämäntyyppisiä nämä numerot monta kertaa. Se menee sinne, niin kuin laatumittarit menee sinne 99, jotakin. Projektiosat saadaan hallintaan, 100 prosenttia se ei hallita. Ja kokonaistehokkuus menee jopa kolminkertaiseen.
Ja sitten jälkitoimitukset, mikä on näin internet-aikana erittäin iso vitsaus. Jos niitä saadaan roimasti alattaen, niin se on aika tärkeää. Kovia lukemia. Janne, yritetään vedetä aikataulun eteenpäin. Seuraavana olisi mieliaihe, varastoautomaatio edessä.
Otetaan linkit ja materiaalit väelle. Joo, tehdään niin. Tässä on kaksi tärkeää pointtia tästä hommasta.
Sitä ei nähdä, että puolet logistiikan kustannuksia on sisäisiä. Yleensä vain sieltä, kun ulkopuolelta tulee lasku, niihin kiinnitetään, mutta se yli toinen puolikas on sitä sisäistä laskua. Se pitäisi nähdä, mutta ne on piilokustannuksia, ei niillä ole väliä. Sitten kun sieltä otetaan sisäisistä kustannuksista kaksi tärkeintä elementtiä, se on henkilöstö ja tila.
Ne on noin 85 prosenttia kustannuksista. Jos me tilaa saadaan... Tilatarvetta saadaan automaattisesti jopa 60 pinnaa ja henkilöstötarvetta 70 pinnaa alaspäin.
Niin takaisinmatkaisuajat on aika lyhyesti tyypillisesti. Lyhyesti ja te varmasti niitä olette laskeneet ja niitä on myös teillä toteutunut. Tarvetta ei ole kuulee laadulle, tässä on tämmöistä täyttää. Yleisin ratkaisu mitä Suomessa tehdään on alusta automaattisesti.
Siinä on kolme vahvaa toimittajaa Suomessa. Ja noita tehdään... Toista sataa vuodessa pömpeliä laitetaan meidän arvion mukaan eri paikkoihin Suomessa.
Sitten tulee sutlet. Näitä tehdään sitten pari-kolme kappaletta vuodessa. Sutleratkaisuja, sitten viniloudeja ja hyllystä. hyllystä hissien asennuskanta, niin se, että kuinka paljon uusia laitetaan, niin niitä laitetaan koko ajan vähemmän ja vähemmän, koska hyllystä hissi on tehty lavojen käsittelyyn ja tavaravirrat menee ohkaisemmaksi, niin sen takia tämä pientavara-automaatio korostuu. Laitetaan sitten vain linkit kaikille näistä matkusta.
Joo, itse asiassa mitä nämä härvelit on, niin toi... Meiltä löytyy tuolta linvare.fi-kautta konsultointiin, niin sieltä löytyy paljon videomateriaalia tuohon automaatioon liittyen. Siellä kannattaa käydä katsomassa. Hyvä. Kuvataan, jos he ei vetää yhtään.
Joo. Tähän loppuun tulee pieni... Harjoitus, mitä ollaan valmisteltu.
Eli osto-ohjelmistojen ja varastonhallintaohjelmistojen valmiudet sekoittuvat usein. Ja nyt me yritetään Jannen kanssa selventää tätä. Onnellista omistajasta.
Se on se, joka haluaa pääomalle tuottaa ja hävikin minimoituu. Hän haluaa myöskin onnellisia asiakkaita. Ne on niitä, jotka saa oikeita tuotteita oikeaan aikaan oikeaan paikkaan.
Janne, miten me lähdetään liikkeelle? Puretaan tätä. Lähdetään purkeamaan sitä prosessin kautta tätä kysymystä.
Meillä on hankinta, varastointi ja keräily. Me mennään kaikki ajan kohti sitä, että meillä on onnellinen asiakas. ja koska asiakas on tärkeä, niin lähdetään asiakkaasta liikenteeseen. Se, että toimitusvarmuus ja toimitusaika toteutuu, me tarvitaan keräilytarkkuus ja teho.
Niiden pitää olla kohdalla. Mitä tämä taas aiheuttaa? Se aiheuttaa sen, että meillä on saldotarkkuus on oikea. Mitä on saldoilla, niin WEMS tietää sen tarkasti.
Mutta se, että jos saldo on nolla, niin se ei ole oikea, vaan tästä kohtaa eteenpäin alkaa sitten... Äsken ratkaisin juttu. Juuri ne varastotasot eivät ole Vemsin vastuulla, vaan oston. Eli mitkä ne on, ne kysyntää kestävät, vaihtelua kestävät puskudit. Ja sitten se, että meillä on oikeat ostoerät, vaan ne on menneet eteenpäin.
Sitten se, että niiden avulla pystytään ohjaamaan oikeita ostoeria, ja nyt mittään sitä täydentämistä ja ymmärtää, ja hallitaan se kokonaisuus. Eli tämä on tämä sininen laatikko. enemmän hankinnan ja osto-ohjauksen välineet, kun musta laatikko on sitten varastohallintaohjelmistojen rooli.
Eikö me Janne saatu kohtuullisen hyvin tuo pultattua kasaa? Joo, kyllä. Vähän muuta ongelmista johtuen me ollaan kolme minuuttia pakkasella, mutta closeataan vielä.
Closeataan vielä. Eli vaihtelu kasvaa sekä ulkoiset että sisällöt. Klikkaa vaan ensimmäinen näkyville. Eli nämä trendit ajaa siihen, että klikkaava, että meillä on kokonaisvaltaisuusratkaisu, että ei voida osa optimoida, ei talon sisällä eikä yksittäinen yritys osana toimitusketjua, vaan että lyhyet suorat ketjut, maantieteellisesti voi olla pitkät, mutta mitä lyhyempi ketju, sen suoraviivaisen tehokkaampi se on ja läpinäkyvämpi. Mennään sun mieliaiheeseen.
Mä heitän pallon sulle seuraavasti. Eli sitten tässä tulee monta kertaa se, että ERP ei enää riitä, kun vaihtelu on niin iso. Niin ERP ei riitä ja sen takia me tarvitaan erillisiä SCM ja VM-ratkaisuja.
Ja sitten tässä on vielä yksi trendi, että me koettiin näin, että kymmenen vuotta sitten me oltiin, toi Microsoftin ja SAPin ihmiset oli sillä lailla, että että ei kaikki heille pitää. Mutta ne tekee nyt tällä hetkellä standardi, erppiä, pilvestä ja kaikki ikävät prosessit, mikä vaatii vähän erilaista tekemistä, tarkempaa tekemistä. Ne haluaa sen rajapinnan ulkopuolelle. Ja sen takia se liittyy koko ajan.
Se on just näin. Ja sitten ulkopuoliset palvelutarhat pystyy myöskin, esimerkiksi Linvarren varastohallintaprosesseihin ja ExPackin tuohon hankintaan. tuomaan sitä spesiaalia osaamista, kun me olemme molemmat yritykset on keskitytty ja ollaan osaajia näillä aloilla.
Niitä ei geneerisestä erppitalosta tai geneerisestä ratkaisusta tule. Kyllä. Ja nyt on oikeastaan aika erinomainen hetki ottaa esimerkiksi meihin yhteyttä ja lähteä pohtimaan näitä, koska meillä on tiettyjä haasteita tässä Suomessa.
Mikä tahansa tulee, miten tässä koronan kanssa esimerkiksi käy? Vaihtelu tulee olemaan jonkinnäköistä ja aika iso. Ja se, että henkilöstövaihtuvuus myöskin voi olla.
Tällaisia ratkaisuja saadaan aika nopeasti aikaiseksi. Tuossa me tehtiin, julkaistetaan myöhemmin, mutta tehtiin muun muassa iso tehdasvarasto kymmenessä viikossa. Ja nämä on konkreettisia keinoja nostaa sekä varastohallinta että toimituskehityhallinta uudelle tasolle.
Ja ennen kaikkea kyse on siitä, että miten me parannetaan kilpailukykyä. Hyvä. Kiitoksia kaikille kuulijoille ja nyt kiitokset Logille. Logi Pohjois-Suomi, minkä kanssa tämä ensin alkuun laitettiin alulle. Kiitoksia Marjo Ojakoskelle Login pääkaupunkifeudulle, mikä teki meille hienon videon.
Kiitoksia Tommi. Omasta puolestani kiitos Janne, kiitos Marjo, kiitos Logy, kiitos Logy Pohjois-Suomi. Lähdetään tästä uusin askelin eteenpäin täällä Uudenmaan läänimankilassa. Kiitoksia kaikille osallistujille.