Filosofia on tottakai yksi näistä merkittävimmistä perinnistä, mitä kreikkalaiset ovat meille jättäneet. Ja filosofiahan tarkoittaa viisauden rakastamista, mutta kreikkalaisillehän tämä siis tarkoitti kaikkea tieteellistä toimintaa. Eli kaikki mikä on tieteen harrastamista on filosofiaa ja toisinpäin. Joten tiedettä ja filosofiaa ei siis missään muodossa eroteltu toisistaan. Ja filosofiahan on tietysti kaikkien tieteiden äiti. Ja tällainen kreikkalainen filosofi siis harrasti tiedettä hyvin laajasti. Ja ihanteenahan oli siis tämä jatkuva itsensä kehittäminen ja tavallaan täydellisyyden tavoittelu ja kaikkea tällaista pidettiin ihaltavana ja kaikkein tavallaan paras ihminen tietää oikeastaan kaiken kaikesta. Ja toki 2500 vuotta sittenhän tämä ehkä nyt oli mahdollistakin vielä. Eli kaikki silloin olemassa tieto oli mahdollista ehkä sitten saavuttaa. Toki nykyään tämä nyt on täysin mahdotonta, mutta tällainen kreikkalainen filosofiatiedemies ei siis ollut pelkästään yhden alan asiantuntija, vaan pyrki hyvin laaja-alaiseen osaamiseen. Ja tästä kreikkalaisesta filosofiasta on ehkä tämä kaikkein tärkein perintö, mikä länsimaiseen kulttuuriin on jäänyt, eli rationaalinen ajattelu ja tietoon perustuva maailmankuva. Eli Kreikassa ei ollut pelkästään sitä myyttistä maailmankuvaa, vaan oli myöskin näitä filosofeja, jotka pyrki selittämään luonnonilmiöiden avulla asiat järjelliseksi. Elikkä kaikkeen piti löytää joku järkevä selitys ja nimenomaan tiedon pitää olla kaiken yläpuolella, eli tiedon ja järjen kaiken yläpuolelle. Ja tämähän on tottakai siis hyvin kestävä perintö länsimmäiseen kulttuuriin sitten jäänyt, mutta tämä kreikkalainen filosofia sai siis alkunsa tuosta nykyisen läntisen Turkin alueella ja siellä oli tämä Joonian alue ja siellä oli näitä kreikkalaisia siirtokuntia. Eli tämä nykyiset turkkilaiset ovat muuttaneet alueelle vasta huomattavasti myöhemmin. Ja nimenomaan näitten joonialaisten siirtokuntien kautta sitten Lähi-idän korkeakulttuureita perittiin tämä tiede, tähtitiede ja matematiikka ja kaikki muu. Joten tämä osaaminen siis siirtyy kreikkalaisille nimenomaan sieltä idästä päin. Ja 500-luvulla EA täällä Jooniassa eli näitä luonnonfilosofeja, joiden tarkoituksena oli nimenomaan selittää luonnonilmiöiden avulla näitä maailman ilmiöitä ilman, että täytyy turvautua minkään näköiseen tällaiseen jumalalliseen selitykseen, että Jumala teki sen tai joku Jumala teki sen tai että ilmiöt tapahtuvat, koska joku Jumala niin aiheuttaa tai tahtoo. Ja tunnetuimpia luonnonfilosofia oli tottakai Pytagoris Demokritos. Ja Pythagoras muistetaan tottakai tästä lauseestansa ehkä kaikkein parhaiten, mutta Pyhagoralla oli myöskin tällainen ajatus siitä, että maailma koostuu numeroista tai luvuista ja matematiikan avulla sitä voidaan ymmärtää, kun taas Demokritos periaatteessa esitti atomiopin perusteet jo 2500 vuotta sitten, eli hän oli siis sitä mieltä, että maailma koostuu näistä pienistä osaisista eli atomeista. Eli toki tämä nykyinen atomioppi on toki huomattavasti nuorempaa nuorempaa perua kuin mitä täältä antiikin kreikasta, mutta Demokritos oli kuitenkin jo oikeilla jäljellä 2500 vuotta sitten. Sofistit puolestaan oli tällaisia viisauden opettajia, ei siis varsinaisia filosofeja, mutta he keskittyvät ihmiseen ja ihmisen tekemiseen ja pääasiassa heitä arvostettiin nimenomaan puhetaidon ja väittelytekniikan opettajina. Eli puheta eli retoriikka tottakai oli äärimmäisen öö oleista Ateenassa. Eli kaikille jotka halusivat saavuttaa tätä poliittista päämääränsä tämän Ateenan demokratian kautta niin piti olla hyvä puhetaito ja sofistit osaltaan sitten myöskin vaikuttivat tähän Ateenan demokratian taantumiseen, koska hyvä puhuja pystyi niin sanotusti puhumaan sinisenkin punaiseksi ja sitä kautta sitten nimenomaan se totuus sitten tavallaan on toisarvoista. Eli nimenomaan tämä kansan kiihottaminen ja kaikki muu niin siinä onnistuu, jos oli hyvä puhumaan ja sopisti tavallaan edesauttoivat tätä. Mutta tunnetuimmat filosofit elivät kuitenkin Ateenassa eli Sokrates ja Platon ja Aristoteles. Ja tämä on helppo muistaa sitä kautta, että Socrates oli ensin ja Platon oli Sokrateen oppilas ja Aristoteles puolestaan sitten Platonin oppilas. No Sokratestahan voidaan pitää tavallaan tämmöisen länsimaisen filosofian isänä. Elikkä hänhän varsinaisesti opettanut mitään, mutta opetti tällä tavalla keskustelin ja kierteli Ateenassa päivät keskustelen ihmisten kanssa, pyrki testaamaan heitä ja sitä kautta sitten saamaan selville, että onko heidän mielipiteissään mitään järkeä ja pyrkiä sitten myöskin osoittamaan ihmisille, että heidän mielipiteessään tai ajatuksessaan ne välttämättä ole mitään järkeä tällaisellä kyselytyylillä eli kyselemällä. Ja Sokrateskone ei kirjoittanut mitään, mutta hän ärsytti monia ihmisiä ja sitä kautta sai lopulta ostrakismos äänestyksen kautta maan karkoitustuomion Ateenasta, mutta joi mieluummin myrkkyä ja surmasi itsensä sitten sitä kautta yli 70-vuotiaana. Mutta kun Sokrates ei tosiaan siis kirjoittanut mitään, mutta hänen oppilaansa Platon puolestaan kirjoitti nämä Sokraten opetukset ylös. Toki ei tiedetä kuinka paljon sitten hän esitti omia ajatuksiaan Sokraten suulla sitten, mutta Platon muistetaan parhaiten ehkä siitä, että hän perusti tällaisen akademijakoulun, joka toimi sitten myöhemmin tämmöisenä yliopistojen esimerkkinä länsimaissa ja samalla hän kirjoitti myöskin kirjan nimeltä Valtio, missä hän ihan noi tai kuvailee tällaista valtiota. Hänen mielestään demokratia ei ole hyvä järjestelmä, vaan valtion pitää jakautua kolmeen luokkaan. Eli on ne viisaat filosofit, jotka hallitsevat ja sitten on sotilaat, jotka puolustavat yhteiskuntaa ja sitten lopuksi on työläiset, jotka tekevät kaikki työt ja sitten toki on lisäksi orjia vielä niinku hänen omana elinaikanaan toki Ateenassakin hyvin paljon oli. Kun taas sitten Platonin oppilas Aristoteles on ehkä näistä herroista vaikutusvaltaisin sitä kautta, että hän oli tällainen tieteen moniosaaja, elikkä hän harrasti periaatteessa ihan mitä vaan, mitä oli vaan suinkaan mahdollista harrastaa näin tieteen suhteen. Ja samalla tavalla hänessä tuli tällainen tieteen ylin auktoriteetti aina 1600-luvulle saakka länsimaissa. Elikkä hän hänen selityksensä otettiin sellaisena vastaan, koska ne sopivat aika hyvin myöskin yhteen tämän kristinuskon maailmankuvan kanssa myöhemmin. Mutta 1600-luvulla tultaessa hänen suurin osa hänen teorioista ja käsityksistä oltiin toki jo korjailtu tai sitten osoitettu suorastaan vääräksi, mutta hänellä oli siis yli 1000 vuotta, jopa 1500 vuotta tai liki 2000 vuotta tällainen asema, että hän pystyi olemaan tämmöönen tieteen ylin auktoriteetti ja hänen vaikutuksensa näkyy ihan kaikesta teatterista kirjallisuuteen. Eli ehkä tämä hänen runooppinsa on se kaikkein vaikutusvaltaisin perintö, minkä hän on lopulta siis jättänyt. Eli nimenomaan hän loi tällaisen pohjan teatterille ja elokuvalle, mitä sitten nykyäänkin noudatetaan. Eli on alku ja keskivaihe ja loppu eli näin tiivistettynä. Ja toki häntä pidetään myöskin loogisen ajattelun isänä sitä kautta, että hän on vaikuttanut tähän rationaalisen ajattelun kehittelyyn hyvin hyvinkin vahvasti. Mutta tämä muinasan Kreikan viimeinen kulttuurikaus oli nimenomaan tämä hellenistinen kausi, joka kesti sen noin 300 vuotta ja sai alkunsa siitä, kun tämä Aleksanteri Suuri aloitti tämän idän sotaretkensä, eli Persia, joka aikaisemmin oli kiusannut näitä kreikkalaisia siirto tai kaupunkivaltioita, niin oli hänen kohteensa ja kun hän oli siis Makedonian kuningas ja hieman aiemmin Makedonia oli alistanut kaikki muut kreikkalaiset kaupunkivaltiot oman valtansa alle, niin sitten aloit tämä sotaretki Persiaa vastaan ja Aleksanterihan onnistui valloittamaan Persian kokonaisuudessaan ja hän on yksi näitä harvoja historian sotapäällikköjä, joka voi siis kehua, ettei hävinnyt yhtään taistelua elämänsä aikana. Ja hänen sotaretkensä kesti 12 vuotta ja ulottui ihan Egyptistä tuonne Intiaan saakka. Ja hän siis loi hyvin laajan valtakunnan. Ja kuitenkin sitten kun hänen sotilaansa kieltäytyvät siellä Intian rajalla enää jatkamasta sotaretkeään, niin hän joutui kääntymään takaisin ja lopulta sitten kuoli johonkin tautiin, joko malariaan tai johonkin sukupuolitautiin tai sitten ihan suoraan alkoholismiin. Mutta joka tapauksessa niin 32-vuotiaana kuoli ja sen hänen jälkeensä sitten hänen valtakuntansa jakautui hänen kenraaliensa kesken ja jakautui siis moniin kuningaskuntaan ja osa näistä kuningaskuolista kunnista kuoli sitten pois aika nopeasti. Eli Aleksanterin valtakunta ei ollut kovinkaan kestävä. Mutta yksi näistä kuningaskunnista mitä Aleksanterin kenraalit sitten perustivat oli tämä Egypti. Ja Egyptissä sijaannut Aleksandria oli nimenomaan eli Aleksanterin kaupunki oli siis nimenomaan tämä Hellenistisen maailman keskus varsinkin kulttuurin suhteen eli tieteen harjoittamisen ja filosofian suhteen. Ja Hellenismissähän oli siis kyse tästä, että nämä itäiset vaikutteet sekoittuvat näihin kreikkalaisin vaikutteisiin. Ja yksi itämailta tullut ajatus oli esimerkiksi tämä, että hallitsija kuningas on myös jumala. Eli Aleksanterihan julisti itsensä myöskin vaikka miksi jumalaksi. riippuu siinä, että keneltä vähän kysyttiin. Elikkä lähidässä hän tykkäsi esiintyä tietyn Jumalan poikana ja sitten Kreikassa puolestaan Seuksen poikana ja näin edespäin. Ja tämä ajatus sitten periytyi roomalaisille, jossa sitten puolestaan Rooman keisari katsoi olevansa Jumalan, mitä piti palvoa. Ja tavallaan keskiaan Euroopassakin, kun perusteltiin tätä feodaalista yhteiskuntajärjestelmää ja säätyjärjestelmää, niin sitä oikeutettiin nimenomaan tavallaan Jumalan tahdolle ja siksi se on muuttumaton. Joten tämä ajatus periytyy länsimaista tästä hellenistisestä kulttuurista. Mutta tosiaan sitä ennen kreikkalaisillehan se oli täysin outo tällainen ajatus, mutta Hellenistäisellä kaudella tiede lähti ja filosofia myöskin kukoistukseen. Elikkä oliko se sitten lääketieteestä, matematiikasta, geometriasta, mekanikasta tai tähtitieteestä, niin kaikki nämä kehittyivät harppauksin eteenpäin ja tunnettuja tiedemiehiä tältä aikakaudelta on esimerkiksi Arkkimedesä Hippokrates. Arkkimedir toki asi Sisiliassa ja muistetaan parhaiten tästä tilavuuden laista ja tästä Heureka huudastuksesta tai tarinasta, johon liittyy tämä Heureka huudahdus, mutta Hippokrates puolestaan on tämä lääketieteen isä, elikkä hän kirjoitti kirjaa ja kirjoituksia siis siitä, että kuinka ihmisiä pitää hoitaa ja mistä sairaudet johtuvat ja näin edespäin. Ja parhaiten häneltä on ehkä jäänyt elämään tämä Hippokrateen vala, missä sitten lääkäreiltä tavallaan vaaditaan tämä, että hän ei saa, että lääkärit ei saa käyttää näitä tietojaan ihmisestä. ihmisen vahingoittamiseen. Eli tottakai Hippokratenkin käsitykset on aikalailla osoitettu myöhemmin sitten vääriksi ja korjailtu, mutta tämä oli kuitenkin tämän länsimaisen lääketieteen alku. Näin voidaan sanoa. Tähtitieteilijä Ptolema jos liitetään aika usein tähän hellenistisen kulttuuriin. Eli hän oli siis kreikkalainen, mutta eli siis tällä roomalaisajalla jo eli 100-luvulla eli meidän ajanlaskumme aikana jo. Ja Tolema jos kehiti tähtitiedettä siihen suuntaan, että hän pystyi selittämään jo melko tarkasti ja ennustamaan, että mistä tai nimenomaan ennustamaan auringon pimennykset ja kuun pimennykset ja sitä kautta onnistui kehittämään myöskin tällaista paikan paikannallistamismetodia, missä tähtitaivaan tai tähtikartan avulla voitiin paikallistaa melko tarkasti, että missä oltiin. Mutta hänen karhunpalveluksensa tälle länsimaiselle tieteelle puolestaan oli se, että hän kannatti tätä maakeskeistä maakuvaa eli geosentristä maakuvaa. Eli hän oli siis vahvasti sitä mieltä, että maapallo on maailmankaikkeuden keskus. Ja tämähän voitiin osoittaa vääräksi vasta oikeastaan 15001600-luvuilla ja sekin pitkän kehityksen tuloksena. Ja muinaiset kreikkalaisesta oli aika vahvasti siis todellakin sitä mieltä, että maapallo on maailman keskus ja sitä voitiin perustella esimerkiksi tällaisillä järkeilyllä, että maapallohan ei voi liikkua tuolla maankaikkeudessa siitä syystä, että jos maapallo liikkuisi, niin silloin täällä olisi niin kova tuuli, että ihmiset eivät pysyisi maan kamaralla. Eli täällä muun muassa tällaisella järkeilyllä, joka oli siis tavallaan hyvin loogista ajattelua Aristoteleen mukaankin, niin voitin siis pyrkiä todistelemaan, että maapallohan on maailman keskus, eli ei maapallo voi liikkua tuolla universumissa. Yeah.