Vartalon rakenne ja nivelet

Palatin tuon nauhoituksen nyt. Noin. Eli ollaan nyt vaartalossa edelleen. Päästiin viime kerralla sinne niveltyvissä kohtiin, eli loikitaan sinne ja jatketaan sitten siitä. Tässä samalla tietty, jos on jotain, mitä olisitte viime kertaisen halunnut palata, niin voidaan vielä palata. Mennään ihan näin pitkälle. Meitä käytiin näitä. Tämä on viimeinen, mihin me päästiin viimeksi. Joo, hyvä. Eli niissä likamenteissa oltiin ja siinä, että miten se ranka nivel puhuttiin. Sieltä ihan ylhäältä se E-kalvon ja C1, C1 ja C2 väliset nivelet. Ja niitä likamenteitukin. Ja nyt sitten tästä eteenpäin. Ja tästä eteenpäin nivelet koko matkaltansa niveltyy samalla tavalla. ihan loppuun asti. Eli siinä sitten mennään samalla logiikalla kaikkinensa. Ja siellä nyt ne rakenteet menee sillä lailla, tai livenet sillä lailla, että siellä on niin sanottu artikulaatio intervertebralis, eli likamien välissä oleva taas, kun sitä suomentelee, että vaan inter on välissä ja vertebra viittaa sinne rankaan mikamo. Se tarkoittaa sitä osiota, joka on siinä tavallaan anteriorisesti, jos sanoitte korpusten välissä. miten tämä kaksi korpusta aina niveltyy toinen noisiinsa. Se tapahtuu sen välilevyn välityksellä. Se toi joustavuuden siihen nivelleen, että siellä on välilevy, ja sen ympäristö, se liike siinä ikään kuin tapahtuu siellä pienellä tasona. Liikettä siellä tapahtuu tavallaan nikamatasossa, siellä niin sanotulla toimitunnallisessa yksikössä, jossa nyt ollaan tahden nikaman väline, ja sitten se... Välilevy siinä välissä on sellainen pienin yksikkö, missä rankaa voidaan ajatella. Siinä yksikössä tapahtuu aina ikään kuin muutamia asteita liikettä. Sitten kun ne muutamat asteet summataan tällä yli 30 nivelellä täältä, niin sitä kautta saataankin jo näyttäviä isoja liikkeitä. Ranka parhaimmillaan kuormittuu tasaisesti. Sieltä jokaisesta välistä tulee liikettä. Tätä me esimerkiksi fysioterapiassa katsotaankin, kun mennään rankan liikkuvuuden asioihin. Kaikilla ihmisillä on se rankaisu, joka on taipun niin vähän. Siellä tulee esimerkiksi niin, että on lannen ranka hyvinkin suora ja sitten tulee joku vähän niin kuin saranamainen kohta, josta tulee suurempi taipuminen. Ja se ei ole sen kuormituksen kannalta ollenkaan paras mahdollinen, vaan mie edustin niin, että jokaisesta nivelästä tulisi sieltä tasaisesti pieni asteen määrä, joka sitten nostetaan ylös yhteisesti sunnalla. Eli siinä on se toinen edessä oleva niveltyvä kohta. Ja toinen on sitten... Artikulaatio, psychoprofessiaalis, on vähän yskähtäväliä, niin se on mahdollisuus lausua. Psychoprofessiaalis. Tai fasettinivel on sellainen kliininen käyttötermi, mistä siitä paljon puhutaan. Sillä tarkoitetaan sitä, miten ne progressusartikulaarikset, ne ylös-ja alassuuntautuvat nivelhaarakkeet, niveltyy toistensa kanssa. Eli niveltyvinä rakenteina on silloin sen ylemmän nikaman progressusartikulaaris. Inferior on punaisella siksi, että jossain... Painoksessa mulla oli siinä väärä termi. Tarkistakaa, että teillä on nyt semmoinen tiedostomuoto siellä, jossa siinä on oikein sanottu. Ja alemman nikavan professuushartikuloiden superior. Ja niissä sitten ne vaakies artikulaarispinnat. Eli täältä toi pinta tulee sitten toisen kanssa vastakkain. Ja tuossa se on sitten se pinta ja nivelet yhdessä. Eli ylemmän nikavan alaspäin suuntautuvan. nivelhaarakeja alemmas, niin kamarassa kun suuntautuu ylöspäin, niin sitten kun ne tulee vastakkain, niin siihen muodostuu se niin sanottu kasettinivel. Tuolla puolella, mihin mä piirsin, niin se on jälleen sillä lailla tyhjänä, että siinä on pelkät luiset rakenteet ja rustarakenteet, ja sitten kun mennään vähän tarkempiin, parempaan anatomiseen suuntaan, että siinä on enemmän niitä rakenteita, niin sitten siihen tulee jälleen kapseli, ihan niin kuin kaikissa muissakin, peittämään sitä. Tuossa oikealla puolella olevassa kuvassa ylhäältä ja alhaalta näkyy kapselia, joka peittää sisälleen sen kokoton niveltyvän alueen. Silloin sinne sisälle jää synovia taas, niin kuin joka ikisessä synovialinivelessä. Sitten ligamenttituki tulee sillä lailla, että tässä kohtaa se on ligamentum transversum, tällainen jälleen poikittain kulkeva ligamentti. Eli nämä säikeet tässä olisivat ligamenttia. Kapseri oli nuo nuolet, mitkä näkyi aikaisemmin. Eli se on jälleen sellaista paikallista tukea, mitä kapselialikamentit siinä lähellä sitä fasettiniväntä antaa. Ja sitten täälläkin on ihan niin kuin puhuttiin siinä eilenkin, milloin koska tahti eilen, niin niitä pitkiä likamentteja on lisää tukemassa. Eli tähän olen koonnut ne kaikki pitkät likamentit, jotka nyt tukevat noiden likamenttun transversumin lisäksi joka ikistä. tämmöistä fasettinivelta ja sitten noita intervertebraalinivelejä. Tää me käytiin jo läpi, toi ligamentum longitudine anterius, joka on täällä puolella tossa. Nyt taas siitä on tossa kuvassa vaan pätkä, eli jotenkin itelles kirjaat sinne, että muistat, että miten se menee. Se menee koko täällä tän etupinnan. Tehdään sitten tämmönen dekapitaatio, sitten tää ois taas ois oktipitaalista, niin se lähtisi sit sillä lailla, kun niitä... virhe ja sitten se kulkee tuossa korvusten etupinnalla koko matkalla. Muistatteko, jo eilen päädyttiin, että mitä tämä tekee, miksi tämä tässä on, mitä liikesuuntaa se estää tai rajoittaa. Se oli se ekstensio. No sitten samanlainen. Tässä jo juteltiin varmaan jollain tunnilla jonkun kanssa, että jos on tuommoinen anterius-sana, niin sitten voi olettaa, että on olemassa myös rakenne, jossa se posteriusvastapari löytyy. Tai jos on superficiaalinen, niin sitten on todennäköisesti propuntuskaveri. Tai jos on longus, niin sitten on previseli. Tämmöiset vastaparit löytyy näiden linja-avuilta. Voi olettaa, että semmoinen sitten on olemassa. Niin täälläkin on. Longitudinaaliposteriot kulkee korpusten takapinnalla. Eli on tämä piiva tässä. Ja sama homma jatkaa koko matkan rangan alueelta. Ja on ihan heti siinä korpuksen takapinnalla. Eli siellä selkäydin kanavassa, jos katsotaan nyt jälleen poikkileikattuna, vatsa olisi tuolla puolella ja selkä täällä puolella, niin heti siinä korpuksen takana. Mutta ihan vastaavalla tavalla. Sinne mä en nyt tätä pysty työntämään, mutta se menisi tuonne selkäydin kanavaan se nikamentti kulkemaan. Ja siellä korpuksen takana se nyt kulkisi. Ja nyt kun me puhuttiin siitä, että miten se nikama liikkuu, niin se oli se välilevyn sisällä oleva. pallomainen anulus, jonka ympäri siinä sitten liikutaan, niin siellä on tavallaan sen liikeakseli. Ja nyt kun sitten sen liikeakselin takapuolella on tämmöinen ligamentti siellä rungassa, niin mihispäin mä nyt menen, että se kiristyy? Onko se edelleen nyt ekstensiota rajaava ligamentti vai vaihtuuko suuntaan? Ja pleksiota, lukeeko se iso hankkeen? Ei ehkä. Mutta semmoinen logiikka mulla tässä diassa on, että täällä on ekstensiot rajaavat, täällä fleksiot rajaavat. Tuolla on tavallaan se... pallura, minkä yli ja ympäri se liike tapahtuu, niin se on ihan loogistakin, että sen etupuolella, kun on, niin silloin se rajaa tuonne ekstensiosuuntaan menevistä ja sitten täällä takana olevat rajaa fleksioon. Näistä huonoiten tavallaan juuri tämä longitudelle posterialla, koska se on hyvin lähellä siinä sitä liikeakselia, mitä kauemmas liikeakselista päästään tässä, niin ligamenttien kohdalla on sitä paremmin ja voimakkaammin se sitten rajaa sitä fleksiosuuntaa. Tuttu on täällä tämä Ligamentum supraspinale. Eilen törmättiin niin, että me nähtiin tämä Ligamentum nukkeen siellä niskan alueella, mikä puhuttiin sen noiden kalvojen ja C1 ja C2 välisestä tuesta. Ja todettiin silloin, että se on tosiaan nimeltään se Ligamentum nukkeen siellä ylhäällä kallon pohjasta altaen tähän tallarangin alueelle suunnilleen. Ja sitten sen jälkeen se jatkaa. Supraspinaale nimisenä, se on looginen nimitys. Supra on jonkun yläpuolella tai pinnalla ja sitten spinaale viittaa noihin prokessuspinoosuuksiin. Koko maksa taas tuolla rangaosalta ja eniten nyt sitä fleksiota rajavalikaventtiin. Tässä kun mennään fleksioon, niin nämä prokessuspinoosuukset ertanevat toisistansa, kun se suuntautuu tuonne taakse. Kuten Päin Kallella sanoi, kun me menemme flexioon, ne kääntyvät ja ne kavat jokaisessa toiminnallisessa yksikössä. Spinosukset erkenevät toisistansa, ja silloin kun niiden välillä kulkee likamentti ihan kärjessä. Kun se kiristyy, niin se on siellä yksi sellainen asia, joka ottaa vastaan refleksiosuuntaa mentäessä. Oikein kun on pitkään pöhtötellyt pronssassakin vaikka, niin tuntuu oikein siltä, kun menee ja tekee jotakin tähän suuntaan, eikö vaan? Tai kauhean kun ottaa vastaan, tuntuu melkein jonnekin tuonne häntäluuhun asti siellä jatkuuden. Siinä kun olisi valvot tänne ihan yhtenäisenä, vaikka sitä ei enää tällä samalla nimellä kutsutakaan. Jos lähdetään siitä sitten pakittamaan taaksepäin, niin ligamentum interspinale. Inter tarkoittaa taas jonkun välissä. Eli se on tuolla progestus-finosusten välissä sijattava likamentti. Tässä on tämmöinen epäloogisuus, että se katkeaa joka ikisessä välikössä. Eli se on pieni likamenttipätkä tuolla jokaisessa progestus-finosus-välikössä. Mutta kun se on sitä joka ikisessä välissä, niin silloin sitä kutsutaan usein tämmöisellä yhtenäisellä ryhmänimellä. Likamenttum interspinaal. Siinä voisi olla monikkomuoto, mutta ei tyypillisesti ole. Sama homma siinä, kun se on siinä prokessusvinoisuusten välissä ja kun ne kallistuu, niin se kiristyy, mutta ei pysty vaikuttamaan niin paljon siihen liikkeeseen rajoittavasti kuin ihan siellä suppora tuolla päässä on. Sitten tullaan taas sinne selkäydin kanavan seutuville. Ligamentum flavum on arkkuksen sisäpinnalla kulkeva. Se on tuossa tämä keltainen. Toi flavum tarkoittaa tämmöistä. Se on keltainen ligamentti suomeksikin. Tämä on interspinaale. Jos tästä nyt jotain viivoja, nuolia laittaisiin. Ja tämä on täältä sitä supraspinaaleja tuossa. Oho, nyt ei osu ollenkaan. Aina vaikea piirtää sokkona. Eli ligamentum flavum, toi keltainen tuolla. Eli jälleen siellä selkeyden kanavassa. Nyt vaan siellä arkuksen sisäpinnalla. Eli kun meillä oli se korpus ja sitten arkkus siinä. niin se kulkee arkuksen laminaalisessa osassa ja takakaaressa. Ja taas semmoinen, niin kuin tuo interspinaalikin, että se on pätkinä siinä joka ikisen nikaman välissä, nyt arkusten välissä, ja tästä joskus näkeekin semmoista ligamenttia, laavaa, että se on monikkovuotoon laitettu, että se on vähän semmoinen, missä näkee molempia. Joko niin, että sillä viitataan yksittäiseen ligamenttiin tai sitten siihen koko ligamenttijoukkoon. ja taas sitä fleksiota rajamassa. Nämä ovat sellaiset tärkeimmät ligamentit siinä rangassa, mitkä minä toivoisin, että teille tarttuu. Näytän kuvaa siltä, miltä se oikeasti näyttäisi. Eli tuommoinen ligamenttiviidakko sinne vielä tulee oikeasti. Eli tuo on yksinkertaistettu tuo meidän äskeinen kuva siitä. mielikuva siitä, että siellä on muitakin ligamentteja ja kaikki ligamentit, minkä ikinä välillä ne rakenteet sitten kulkeekin, niin estää ja rajoittaa niiden kahden liikettä johonkin suuntaan. Mutta tuosta toi lihavoito olisi semmoinen, minkä tästä voisi napata vielä mukaansa. Eli intertransversaarum. Progestus-transversus on sitten välissä koko matkalla. Nyt niin kuin tää, tuohon päälle tulee aina yksi ligamentti. Sitten tämäkin katkeaa seuraavassa progresuustransversus-välikössä. No mihin nyt taiputellaan, jos tämä täällä tulee rajoittavaksi tekijäksi? Lateraalifleksio just näin. Jos odottaa sivulle, niin lateraalifleksiossa selvästi ja rotaatiossa myös. Rotaatiossa tapahtuu, että ne progresuustransversukset kääntyvät sivusuunnassa vähän toinen toisistaan. Mutta kaikkein selvinnillateraalifleksiossa. Joo, hyvä. Eli hahmottelee, että paljon muutakin ligamenttia on, mutta nämä muutamat on sellaiset tärkeimmät, mitkä minä sieltä haluaisin, että jää mieleen. Tämän jo sanoinkin tuossa aikaisemmin, mutta nyt sitten kuvana vielä. Eli tämä tosiaan katven ligaman set. välilevyineen kutsutaan tämmöiseksi toiminnalliseksi yksiköksi, mobile segment, jossa tarkoitetaan sitä, että siinä on nyt sitten kahden nikavan väliset niveltymiset ja pieni astemäärä liikettä syntyy sieltä ja sitten kokonaisliikeoseja, jotka sitä ranga-kokonaisliikettä sitten ratkaisee. Ja lihaksistostakin puhuttiin muistaakseni eilen sen verran, että meillä on lihaksia, jotka on ihan pienen pieniä ja kulkee esimerkiksi lyhyellä kahden nikavan välissä. Ne ovat sellaisia lihaksia, jotka paikallista, toiminnallista yksikköä liikuttaa, tekee siellä olevaa liikettä siihen rankaan. Sitten meillä on pitkiä lihaksia, jotka kulkevat tässä rangan vieressä, jotka tekevät sitä, että ne tavallaan rankaa koko tasolla. koko sillä väliköllä, missä ne sijaitsee, ne pystyy liikuttamaan. Ja ne tuottaa sitä suurempaa liikettä, näkyvämpää liikettä. Molempia tarvitaan. Molemmat on tärkeintä. Ja hyvä on sille rangan liikkeelle, että siellä sitä liikettä syntyy joka ikisestä väliköstä, niin silloin se kuormitus menee tasaisesti. Jos sitä liikettä kattelee eri osien näkökulmasta, niin mahdollistavia asioita on siellä se diskus. Se mahdollistaa liikkeen silloin, kun se on kunnossa. Erityisesti siellä tosiaan se nukleuspulpoisuus ja se anulluskehä siinä ympärillä, niin se oli se tämmöinen pauva, mitä mä eilenkin tuossa varmaan viittomakielisesti teille odottelin, minkä ympärissä siellä sitten liiketapa. Tämä saattaa ruveta rajoittamaan. Sitten esimerkiksi ikääntyneellä, jolla mestepitoisuus siellä diskuksessa vähenee, niin silloin se... Välikkö pienenee, puhutaan madaltumisesta esimerkiksi, että siellä on madaltunut välilevy ja silloin ne ei pääsekään liikkumaan niin paljon. Eli siellä on tavallaan mahdollista ja jossain kohtaa myöskin rajoittaa. Sitten ne fasettinivelet tai ne psyk-apokysiolinivelet, niin niiden suunta, missä asennossa ne siellä rangassa on, ne joko sallii tai estää liikettä. Katsotaan seuraavassa diassa, että mihin suuntaan ne sielläkin sitten on. Eli se nivellirakojen suunta, ne on kaikki niitä sellaisia tasoniveliä, kohtuullisen tasaisia pintoja siinä rakennusartikulaariksissa, mutta se, että miten ne asettuu sinne tavallaan liike suunnallisesti, niin se tekee sen, että mitä sieltä mistäkin rangan osasta pääsee syntyä liikettä. Rintarangasta jo puhuttiinkin eilen, että siihen tulee tämmöisenä blokkaavana tekijänä kylkiluut, ja silloin rintarankaa on usein vähän huonommin liikkuva kohtarangatta kuin muut. Ja sitten tietysti... selänlihakset, jotka tuottaa sen liikkeen. Jos niissä on heikkoutta, niin silloin sitä liikettä ei sieltä synny, tai jos ne on kovin kireitä, niin liikettä ei pääse syntymään, ja samalla tavalla ligamentit sitten kireyttyneenä, ja ligamentin perustehtäväkin on se, että se rajoittaa sitä liikettä sillä tavalla, että se ei mene sen nivel sellaiseen asentoon, missä sen ei kuuluisi enää olla korvituksellisesti. Näitä fasettinivelejä tosiaan voidaan tällä tavalla katsella, että missä asennossa ne siinä on. ja mihin se nivelpinta suuntautuu. Ja tuolta ylhäältä vasemmalta, kun aloitetaan, niin siinä ei nyt lue, mutta kun poissulkee, niin päästään siihen, että mikä snikama siinä on. Täällä vaatii laskukauksessa. Se ei ole niistä kumpikaan, se on vielä vähän alempaa, mutta oikeastaan rangan osassa on. Taula rangassa. Joo. Ei ole se pelkkä rengas, vaan ne olisi atlas ja sitten aksiksessa olisi se dens sinne ylöspäin ja vähän eri näköinen. Eli ollaan nyt niissä tyyppiviirteissä, että siinä on se kakshaarainen toi prokessusvinousus ja reikä tuolla prokessustransferosuudessa, joka nyt tässä kuvakulmassa ei näy. Mut kaulonranka. Kaulonranka kaitissa on se reikä siellä poikihannessa. On. Ja aihe on tossa oka haarakkeessa kaksi. Mm. Okei. Parhaimmillaan siellä keskivaiheella rankaa tai sitten rangan osaa, mistä silloin ollaan puhumassa. Kaularangassa on aika selvä kaikissa. Eli kaularangan ikä on ylhäällä vasemmalla. Siellä ne fasettinivelen pintojen suunta on 45 astetta tavallaan vaakatasosta nousee ylöspäin ja sitten on tavallaan hyvinkin sivusivusuuntaisella linjalla. Tämmöisessä asennossa täällä nämä fasettinivelet. miten siinä ne nivellipinnat tulevat vastakkain. Tämä on hyvä suunta. Tämmöisessä asennossa sieltä pääsee tapahtumaan liikettä sivusuunnassa, jolloin mun lateraalifleksiot onnistuu. Rotaatiokin pääsee tapahtumaan tosiaan ihan kivasti. Fleksioekstensio pääsee tapahtumaan kivasti. Eli se on semmoinen suunta, joka ei juurikaan rajoita liikettä. Mä pystyn liikuttamaan kaulan rankaa kaikkiin liikesuuntiin aika laajastikin. Hahmotattiin. No niin, hienoa yhteistyötä. Sitten mennään seuraavaan. Nyt lukeekin. Torakaali, eli rintarankanikama. Siellä oli se prokessusvinosustola ja alaspäin se olisi se paljastava tekijä, kun näitä kattelee, että no mikäs osio toi on. Tässä oli hauska ilmiö, pakko kertoa, kun me oltiin viime keväänä intensiivikurssilla Islannissa ja törmättiin siellä valaan rankaan, joka pötkötti rannalla. Sitten me ruvettiin tutkimaan fysioterapeuttia opiskelijoiden kanssa ja sieltä valaankin rangaista, vaikka ne olivat isoja, niin löytyi tavallaan samoja tyyppipiirteitä. Me osattiin määritellä, minkä osa. Siitä valasta se oli sitten se ranga. En ollut ennen itse ehkä törmännyt, mutta sieltä löytyi. Eli rintarangassa suhteessa tuohon kaularangan osa-alueeseen, nyt menee tavallaan vähän tällä lailla kaarevammalle. Jos oltiin äsken ihan tasaisesti siinä sivuttaisissa linjassa, niin nyt se asettuu vähän tällä lailla kaarevammin ja nousee pystympään. Tällaisessa asennossa rintarangassa, täältä tapahtuu rotaatiot hyvin. Eli se pystyy liukumaan sivusuunnassa hyvin niin, että rintaranka rotatoituu kyllä. Sitten kun se kääntyy tällä tavalla vähän vinottaa, niin silloin se estää pikkusen jo lateraalifleksiota syntyvästä. Eli tässä kohtaa rintaranka ei ihan niin hyvin mene lateraalifleksiota kuin vaikka kaularanka. Fleksioekstensio myös siksi, että se on vähän tuollainen vinosti enempi kuin mitä tuo kaularanka, niin sieltä häviää vähän liikesuunnat. Rotaatiot ja lateraali fleksio on niitä, jotka parhaiten on. Sitten kun mennään lannerankaan, niin se on ihan erilainen. Menee vähän niin kuin aurauskulmaan toi nivellipintojen taso. Eli siellä on kaksi täyntä sorttista nivellipintaa vastaan. Ja nyt tästä kun mä yrittäisin tehdä rotaatiota, niin se luinen rakenne tulee vastaan. Eli lannerangasta ei tule rotaatiota paljon mitään, sitä tulee ihan hiukan. Tulee, mutta hiukan. Fleksio ja ekstensio sitten taas tässä pääsee tapahtumaan hyvin. Lannerangasta pääsee hyvin flexioekstensiosuuntaan. Lateraalifleksiokin onnistuu jonkun verran. Parhaiten flexioekstensiosuuntaan on suunniteltu nivellirakojen suunta. Tässä kohtaa opintoja on tämä oleellinen juttu, että mitä liikettä voin odottaa mistäkin rangan kohdasta. Sitten kun mennään vaikka rankaa käsittelemään, niin sillä on taas merkitystä, että mihin suuntaan voin mitään nikomaa liikutella. Mitä voin... Ajatella, että sieltä pääsisi tapahtumaan ja en väkisin ehkä teekään jotain sellaista liikesuuntaa, kun sieltä ei tule. Hahmoitteko tätä hommaa? No, hyvä juttu. No, sitten kun rankautellaan yleisesti ottaen katsellaan, me ollaan puhuttu siitä, että siellä olisi kuormituksen kannalta hyvä olla ne lordoosit. Ne ottaa niitä kuormia vastaan. ja tuo sitä joustavuutta ja sitten ollaan puhuttu, että ne toiminnalliset yksiköt pääsee siellä parhaiten toimimaan silloin, kun ne on tavallaan tietynlaisessa mutkissa, mutta näin ei aina ole. Se oli sitä juuri, että mitä ikääntyminen tekee ja mitä ne muut pehmit kurokset siinä ympärillä tekee, että se ranka asettuu niin kuin se asetetaan tavallaan, että me ollaan itse paljon vastuussa siitä, missä se asennossa se rankaa. Istuminen on yksi tosi isoista asioista, kun istuu pitkän päivän niin, että mulla on lannen rangassa fleksio. Eikä se lordosi, mikä siellä kuuluisi olla tavallaan, että ekstensiosuuntaahan on siellä menossa. Niin kun istutte siellä koko päivän näin, niin se rupeaa pikkuhiljaa muodostumaan sinne myöskin semmoiseksi pysyväksi asemaksi. Eli liikettä tarvitsisi tehdä paljon sitten tuonne ekstensiosuuntaan, kun me paljon ollaan fleksiossa päivän aikana. Ja se saattaa sitten näkyä sillä asiakkaalle. Eli tuo kyfoottinen asento, semmoista me käytiin läpikin. Eli tosiaan sieltä se Lanner-Wangen lordosi onkin ojennut. Ja se kun oikenee, niin silloin sieltä on pappu. pakko asennon ylläpitämisen mahdollistamiseksi. Tehdään rintarankaa voimakkaampi kyfoosi. Silloin tätä asentoa kokonaisuudessaan kutsutaan kyfoottiseksi asennoksi. Sitten taas lordoottinen asento on semmoinen, että siellä se lammesrangan lordoosi on vähän voimakkaampi kuin se tarvitsisikaan olla. Raskaan olevilla joskus käy näin, että kun sinne tulee paljon kuormaa sinne etupuolelle ja vatsalihakset joutuu venymään pitkäksi, niiden on hankala tuottaa voimaa. Se voi olla semmoinen, että siinä on helpompi olla ja rötköttää sitten. ligamenttituen varassa. Tai sitten jollakin voi olla sellainen, että vatvalihaksisto on aika kaikkiaan huono, tai ralleenrangan ihaksisto tai sidekuudoksisto sieltä kireä. Joku asia tekee sitä, tai alaraajoista tulevat asiat voi heijastaa siihen. Mutta kokonaisuusasentona lordoottinen, eli silloin siellä kun on lordous, niin sitten se yleensä vähän suurentaa kaikkia noita mutkia. Tulee vähän suurempi kyfosikki ja vähän suurempi kaunorangan lordous. Nämä on tällaisia etutakasuunnan... Asentomuutoksia. Sitten jos katsotaan takapäin, niin normaalisti taas siellä ei kuulu olla mutkia. Niiden nipamien kuuluu etutakasuunnassa olla taas täsmällisesti päällekkäin toistensa kanssa. Ja jos siinä tulee jotain mutkia johonkin suuntaan, niin sitä kutsutaan skolioosiksi. Skolioosi voi olla sitä, että se menee vinostin sivulta sivulle esimerkiksi. Siellä on usein mutka toiseen suuntaan ja sitten korjaa mutka toiseen. Skolioosi voi olla kierteinen, sillä että siellä tuleekin noiden prosessuspinosukset, niin jossain kohtaa kääntyy yhteen suuntaan ja sitten vastaavasti kääntyy toiseen suuntaan ja sitten palaa takaisin linjallensa. Eli skolioosi on tosiaan sitä semmoista tämän suuntaista. virheasentoa, että se usein näkyy eteen taikutuksessa hyvin. Kun normaali rankainen taikuttaa fleksioon, niin se näyttää suoralta, se hartia linja ja se miten se selkä kaareutuu. Skolioottinen tavallaan kääntyy tuollaiseen vinoon asentoon. Tämmöiset termit tässä kohtaa tutuiksi. Palataan siihen sitten, että mitä niille voi tehdä tai mitä se muuta aiheuttaa. Kuormitus siellä siis poikkeaa siitä, miten se on suunniteltu meidän kehoja kestämään. ja rangan kuormituksia, niin siihen tulee sitten muutoksia. Joo. No sitten tähän vartaloon kuuluu se rintakerä. Eli siinä rintarangen alueella on olemassa tämmöinen erikoisrakenne. Ei muualla kohtaa ole, eli tosiaan kaularangan alueelta ei vielä ole, mutta melkein sitä rintarangan alueelta. Poraks rakentuu kylkiluista, joka on Kosta nimeltänsä, ja ne niveltyy... sinne rankaan, sieltä toisesta päästänsä ja sitten tänne eteen rintalastaan tämmöisen rustosen liittymän avulla, stirnum rintalasta. Ja kylkiluita keskimääräisesti 12 kappaletta, tämä on vähän semmoinen, mikä saattaa vaihdella. Ylhäältä alkaa niiden laskeminen, samalla tavalla kuin ne nikamatkin, niin posta ykkönen on täällä ylhäällä ja sitten mennään siitä alastaan. Etenkin täältä kun 10, 11, 12, niin siellä alkaa olla se. poikkeavuutta, että kuinka pitkiä ne esimerkiksi on. Joku Kosta 12 voi olla tosi lyhkä, näinkin sellainen parin sentin pikkupätkätappi jollakin. Minulta löytyy esimerkiksi sellainen Kosta, joka on ihan tosi lyhyt kummallakin puolella, viimeinen sieltä. Eli ne alimmat ei sieltä kaikilla ole ollenkaan samanlaisia. Se, mikä siellä on vielä tämmöisiä, miten sitä voidaan jaotella, niin puhutaan toivottavasti Kosta Veera, Aitokylkilu, joka on ensimmäiset. Viidesti ehkä seitsemän, tässä liippu kanka vähän vaihtelee. Ne on semmoisia kylkiluuta, jotka tulee tämmöisellä omalla rustoviittymällänsä tänne sternomiin kiinni. Tällainen on tavallaan aito kylkilu. Tälle kaverille tähän ei ole laitettu kovin montakaan niitä. Tämä rustolevy rakennetta täällä saattaa kanka vähän vaihdella. Ja sitten seuraavat kostat, kylkiluut, on niin sanottuja kostaspurjeita, joka on Suomen suka. Nyt ei tule äkkiä päähän, ehkä tulee hetken päästä. Niillä on yhteinen rustolevy, jonka avulla ne sitten kiinnittyy tänne sternumille. Kolmas Kosta-tyyppi on tämä, joka ei tule ollenkaan kiinni etuosaan, eli jää tänne niin sanotusti kellumaan. Sitä tarkoittaa Kosta Fluctuantes, kelluva kylkiluumu. Ne ovat siellä olemassa vähän eri mittaisina, riippuu kaverista. On sitten pehmeät kurssirakenteiden avulla paikallensa. Onko sinne viimeiset seksitykset? On sellaisiakin tullut, joo. Se tuntuu oikein, ja saattaa olla vähän törröttävä. Mulla on tullut myös yksi vastaaja, en mä eksynyt muuta kuin tähän elokuvaan. Se tosiaan törröttäisi. Joskus se yksitoista on tavallaan toiseksi alin aika. pitkä ja törröttävä ja se 12 selkeästi lyhyempi, mutta olen minäkin törmännyt yhteen, että se oli jo niin alhaalla, että se täytyi melkein olla se alinkylkiluu. Eli saattaa tosiaan sormiinsa saada näiden, tai saakin näitä päitä sieltä, jos itse uskaltaa kaivella ja jos se asiakas antaa kaivella siinä kohtaa moni ja sitten rupeaa kikattelemaan ja sanoo, että se on huolellisesti poistettu. Eli tämmöinen yleisjako niissä kylkiluissa ja sitten niiden malli on vähän erilainen, kun kuvatetaan eri tasoilla kylkiluita. Tuolla ylhäällä kuvassa on ykköskylkilu, se on kaikkein lyhkäisin ja tiukka kaari, siinä on tiukin kaari, miten tämä sanotaan suomeksi. Ja sitten mitä alemmas tullaan, niin sitä tämmöinen pyöreämpi malli siihen tulee ja loivempi kaari, eli vähän eri näköinen eri osassa. Sitten osia, mitä siitä löytyy, on kaputkosteen. Se on se pää, joka on siellä nikamien vieressä. Tää täällä on kaputkosteen, kylkilun pää. Mikäs oli kollun? Se on kaula. Meilläkin kapeampi tämä kaula tässä, niin sitten toi seuraava kapea kohta on kollunkosteen. Sitten kun mennään alaspäin, niin tuuberkulunkosteen. Joko sanotaan tuuberkulun, mitä semmoinen, mitä rakennetaan, haette. Kyhmyräisyyttä. Näitä on vähän eri sanoja. Tuberositas, tuberkulum, tuber. Kaikki ne on jonkunnäköistä kyhmyryyttä ja siinä on vähän eri kokoluokkaa esimerkiksi. Tässä on tämmöinen, kohtuu pieni kuin itse teinkin, tuberkulumkoste. Ja siinä on nivellipintaa. Sama tavalla tuolla kaputkosteessa, joka näkyy tuossa paremmin, niin siellä on sitä nivellipintaa, millä se siihen nikamaan kiinnittyy. Eli siinä on silloin sitä rusterakennetta. Tuberkulumkoste, joka toi seuraa tuolta. Anguluskosteen on kohta, josta kylkiluu taipuu selkeästi eri suuntaan. Se näkyy niin hyvin, kun täällä on pää, paula ja tuumperkulmi. Kylkiluu jatkaa vähän taaksepäin haareutuen. Siinä on anguluskosteen kohta muutaman sentin päästä. josta se kääntyy sitten menemään tuonne eteenpäin. Näissä kuvissa oikein missään nyt näy hyvin sitä anguluskosteeta, mutta esimerkiksi tämä, jos tämä on tuo kakkoskylkiluuto, niin tuolla paikkeilla se sitten olisi. Tuo on liian lähellä oleva kuin tässä jossakin. Angulus on kulma, ja se tarkoittaa sitä suuntaa, sen suunnan muuttumista nyt tässä kohtaa. Anguluksia voi olla Lapaluussakin esimerkiksi. Täällä on tämmöinen taas kulmanmallinen luumpo. niin sekin voi olla angulus. Korpus tarkoittaa runkoa, eli koko pitkä matka täältä tänne eteenpäin on sitten korpuskoste. Koko se matka, pitkä luvupätkä siinä. Ja sitten siellä tuleekin vastaan se pää, millä se niveltyy tänne soliitoksen kautta, tonne selviin. Eli ne sellaiset opeteltavat rakenteet on nyt siellä, miten se niveltyy sinne nikamaan. Siellä päässä. Ja sieltä löytyy tosiaan ne niveltyvät pinnat, faagies artikulaaris kapittiskosteen. Jälleen tuttu tuossa toi faagies artikulaaris on se niveltyvä pinta, ja sitten siinä on määritelty, että no minkä niveltyvä pinta. Postan pään kapittiskosteen. Se on se toi, mikä tuossa näkyy paremmin. Ja sitten faagies artikulaaris tuberkuliikosteen on se tuolla oleva rustopinta, tuolla tuberkulumissa olevan. ruston kohdalla. Eli sieltä löytyy ne niveltyvät pinnat. Tähän ei varsinaisesti puhuta niveltyvästä pinnasta, tähän rustoviittymäkohdalle. Nivelen kannalta, kun mennään eteenpäin, niin löytyy nuo kohta, miten sinne sitä asettuu sen nikalon viereen. Sitten edessä oli se sternon rintalasta. Se tarkoittaa koko tätä luuta yhteisesti ottaen. Sitten siinä on erillisiä osia, kun manubriusferni, joka tarkoittaa yläosaa. Tavallaan tuosta kohti, kun menee poikki, niin tämä yläosa täällä on manubriusferni. Sitten siinä on liitoskohta, symfryysis manubriusfernalis, jossa on liitoskohta. Sitten on korpusferni, tämä pitkä osa luuta. Jälleen liitoskohta symphyysis xiphosternaalis ja sitten tulee processus xiphoideus, tuo alinkohta. Eli kolmeen tämmöiseen osioon jatkuu koko sternuumi. Sen lisäksi sieltä löytyy tuommoinen ylhäällä oleva inki, surajukularis, tuo kuopake. Tuossa sitä on suunniteltu. Eli tämä täällä on tuo... Inkisura jukulaarissa. Se nyt ei tässä anatomiakurssilla meillä ole mitenkään tärkeä. Siihen ei kiinnity mitään sen ihmeempiä, mutta rangan liikkuvuuksia kun mitataan, niin tuohon voidaan laittaa mittanauhaa. Sen takia laitoin sen teille, että kun te siellä kurssilla olette, niin sitten voitte sanoa, että te tiedätte, mitä tulee tämä mittanauha. Se on tuossa. Tämä on tämä kuoppa tuossa välikössä. Nyt se tuntuu isommalta kuopalta, kun tuossa kuvassa on pelkkä sternum. Siihen tulee noin......voimantoon... solisluut viereen, niin siksi se tuntuu tuollaiselta isolta kuopalta, mutta se on vaan se sternomin tuo kuoppa. Tämä on tämmöinen palpoitavissa koko matkalta korpusstermi, ja Progestus xiphoideus on tuolla semmoinen miekka, lisäkö olisiko ollut suomeksi, ja ihan tämä kärki täällä alhaalla. Se on pienen matkan rustoa tavallaan, niin kuin sitten vielä siinä kärjen jatkuu. vähän arkakohta siellä. No sitten tosiaan miten se kylkiluu niveltyy, etenkin sinne rangan puolelle. Eli edessä siellä on tuollainen rustoliittymä niiden kohdalla, jotka sen ruston kautta sitten liittyy. Tämä rakenne, että se tulee tosiaan noihin nikamiin kiinni, niin on se mikä sitä rintarangan liikkuvuutta heikentää. Ja artikulaatiokapittiskoste on täällä tämä kohta, miten se kylkiluu pääkorppuksen osaltansa, eikä koston saakin artikulaatiskapittiskoste on se kostassa oleva nivelpinta. Sitten taas nikaman korpuksessa, tämä viittaa nikamaan, kun on pienen pieni hovea postaalis superior, eli tämä tässä. Superior viittaa siihen, että tämä vähän vaihtelee joissakin nikamissa, näitä on tuossa korpuksen tasolla kaksikin. Puhuin jo tästä muistaakseni viime kerralla, eli se saattaa joissakin kohtaa vähän se pyrkiluun pää niveltyä joko vain yhteen nikamaan tai... kahteen nikamaan. Joissakin korvauksissa on vain yksi kuoppa, ja joissakin kahta. Sinne saattaa korvauksen matkalle tulla kaksikin kylkiluuta osittain. Usein kylkiluu tulee kahden nikamaan vähän välimaastoon, että se ottaa kumpaankin nikamaan kiinni kahteen päin. Eli vähän vaihtelevuutta siihen. Ylhäältä katsotaan taas tätä kuvaa. Patsa täällä, eikö vaan? Selkä täällä ja kylkiluu on poikkileikattu. Se jatkaisi matkaansa viimeksi. Pääsin piirtämään tämmöiseen vastaavaan sivuun. Siellä on nyt nivel, siellä on jälleen rusto, sinne tulisi jälleen synovia rustojen väliin. Mitä sitten tätä nivelen rakennetta jälleen kerrataan? Meillä on niveltyvät spinnot, joissa on rusto päällä, kartillakoartikulaaris, noiden faakki-ja spintojen päällä. synovia niiden välissä. Kun tullaan ulospäin, niin mitä on sitten? Kapseli. Peittäistön kaiken niin, ettei me nähdä sitä. Nyt tässä kohtaa ei ole piirtäjä tehnyt sitä, että olisi toisella puolella kapselit. On jo toisella puolella kapseli. Sitten siihen tulee ligamentit ja sitten tulee ne lihakset. Niitä lihaksia me ei ole nyt vielä katsottu mistään, mutta ne on rangan osalla sellaiset yhtenäiset lihakset. Kapselin sisällä ligamentteja ei juurikaan ole, se on poikkeuksellista. Sellaisiakin on, mutta ne on poikkeuksellisia. Käydään sellaiset nivellet läpi, missä ne löytyy kapselin sisällä. Minun vastaani Kostan fasiestis artikulaaris kapittis kostae on tuo neljön, minkä saat tuossa? Se on se koko nivelalue, on artikulaatio kapittis kostae, on tämä minun neljön. Mistä on tuo, kun siellä on tuo kapittis kostae pää? Tässä ne ovat vastakkain. Kapittiskosteen on tuo pää, jota näytän täällä. Tämä niveltyvä pinta tässä, joka on ihan tuossa kostan päässä, se on se vaakies artikulaaris kapittiskosteen. Se on tässä kuvassa nyt näkökykyinen pettää, mutta se olisi tässä tämä puoli. Kylkiluun pään ihan siinä kärjessä. Sitten taas korpuksessa täällä näkyy tuo kuoppa. Ne ovat tässä vastakkain. Tuosta on vähän vaikea sanoa, että kumpi on nyt kummankin rustoa. Kylkiluussa kuoppa ja kylki... Eiku mikä se on? Kylkiluu, joo. Siinä se on tämmöinen pyöreämpi muoto, joka sitten menee siihen kuoppaan. Siinä on ne rustot ihan vierekkäin ja ne ovat ihan lähekkäin pienen pienen matkan päästä. Ja siinä välissä sitä nestettä. Eli kun kannattaa tässä palata tänne aikaisempaan kuvaan, missä näkyy ne ruutin irrallisena, niin silloin sen niveltyvän pinnan näkee paremmin. Siinä olisi tietty semmoinen, että voisi laittaa semmoisen tähän kuvaan viereen, niin sitten se näkyisi siinäkin samassa kohdassa. Eli tässä näkyy vain tuo korpuksen fovea postaalissuperior, niin se näkyy tuommoisena omana rakenteensa ilmaista kylkiluulta tuolla. No sitten se toinen nivelkohta on artikulaatiokostotransversaaria. ja progestus transversus on nimessä pohjalla, eli se on tuossa oleva nivel. Siinä nimettyvät pinnat ovat progestus transversus, jälleen kuoppa, ovea postaalista, joka näkyy täällä, tämä kuoppa täällä toisella puolella ilmaista kylkiluuta. Sitten siinä postassa oli se tuberkulun poste ja siinä vaakies artikulaaris, tuberkuliposte nyt on väärä suunta, anteeksi. ja kun näkyi täällä yksikseen ilman sitä nikamahäirintää. Kun ne asettuu rinnatusten, saadaan nivel kuin artipulaatioporstotransversaari. Nämä molemmat on tasonivelen tyyppisiä, ei kauheasti liikettä tapahdu. Se mitä sieltä tulee, kylkiluut liikkuu ylös eteen, kun me sisäänhengitetään, ja sitten ne liukuu alas taakse, kun ylös hengitetään. Semmoista liikkumista ylä-ja lahtasuunnassa pitää päästä tapahtumaan, mutta ei sen kummempaa, ei isompaa liikettä. Ei puhuta fleksioista tai ekstensiosta näiden nivelten kohdalla. Se on vain liikkumista hengityksen mahdollistamiseksi. Sitten ligamenttituki. Jälleen näissä samoissa, miten kylkiluut on tuettu muihin osiin, että pysyy ne kylkiluut paikallansa. Kun siellä ei ole. näitä ruukoja ja muita. Sinne tarvitaan sitten se ligamentti rakenteista. Aloitetaan näistä perusligamenteista täällä, tai perus siitä rakenteesta. Jälleen sinne sä ajattelet se kapseli, synovia sinne kapselin sisälle. Synovi on vielä. Ja sitten se ligamentit. Artikulaatiokapiittiskosteita eli kylkiluun pään nivelta tukee ligamentum capiittiskosteeradiatum. Se on tuolla selvemmäksi. Tässä kuvassa se on ihan vaan täällä näkyy uhuina ligamenttina. Tässä toisessa kuvassa se on tämmöinen räjä. leviävä. Radiaattum tarkoittaa hajaantuvaa, säteilevää, radiate. Englanniksi se on joku tämmöinen säteilevä. Eli tuo malli. Tuossa on kylkiluun päitä. Tässä keskimmäisessä kuvassa on rankanpätkää sivusuunnasta. Katsottuna korpukset on tuossa edessä ja siinä kulkee se pitkä ligamentti, mistä äsken puhuttiin. Ja sitten siinä on kylkiluun pätkiä. Voitkin leikata. Eli kylkiluun pätkät. on täältä kiinni, eli se on tästä kohdasta, siitä on kylki koko toraksutettu pois siitä kuvasta, että näette sinne, niin tähän tulee tuommoinen ligamentti, joka tuollain hajaantuu niiden, niinku sen pään osalta, että se on suoraviivainen. Ligamenttun kapittis kosteeraviatu. Semmoinen siellä on tukemassa tota. Ja sit kun mennään siihen toiseen niveleen, artikulaatiokostotransversaaria, se on nyt täällä. Sitä tukee tämmöiset ligamentit kuin ligamentum costotransfersarium, eli ihan sama niminen melkein kuin tuo nivelkin. Se on kaikki tämä tässä välikössä. Jos palataan tuonne äskeiseen kuvaan, niin tämä oli tyhjä. Kun katsotaan pelkkiä luita, niin tuossa näkyy, että siinä olisi reikä. Mutta tuon reijän peittää täysin ligamenttisi, kun ne laitetaan sinne paikallensa. Ja se on tuo costotransfersarium ligamentti. Eli sieltä. Tulee täysin liimavaketti, että kylkiluun pää pysyisi tuossa kylkiluun tai nikaman kyljessä. Sitten kostotransfersaarion lateraale on täällä sivulla kulkeva tuossa olevat säikeet. Niiden avulla tuetaan sitä, että kylkiluu pysyisi tuossa progresustransfersuksessa. Ei lähtisi siitä liikkeelle. Nämä ligamentit antaa periksi sen verran, että kylkilu pystyy liikkumaan ylä-alasuunnassa. Se pää sieltä pysyy paikallansa ja liike tapahtuu enempi täältä. Sitten kun tullaan toiseen päähän, rustoliittymiin ja siihen miten kylkilu tulee sternoniin kiinni, niin sieltä löytyy myös radiaattomligamentti. Likamenttum sternokostalle radiaantum, se on tämä tässä. Eli tuossa kuvassa on nyt pieni pätkä sternumista ihan täältä ylhäältä, manumtriumsterni. Tässä kohtaa on jälleen hajaantuva likamentti, joka pitää tämän paikallansa, tämän liitospuolen täältä edessä. Ja semmoinen samanlainen on näissä jokaisessa liitoskohdassa. Samalla tavalla tuolta ykköskylkiluusta, kun tulee. Ja sen ykköskylkiluun tukena vielä sen lisäksi on tuommoinen kuin kosto. Klavikula on tämä solisluu tässä ylempänä, niin se kulkee siitä ykköskostasta vähän niin kuin ylöspäin vinosti. Eli tuolla välissä, toi ligamentti tuolla on kosta klavikulaana. Kosta ykkönen, joka on tässä tää ykkönen, ja tää on klavikula. Tuo olis tuota. Niin nyt me osataan teippailtua kylkiluut paikoillensa. Noin ne pysyy siinä. Tällai tämmösellä... kapseli-ja likamenttipuolella. Sitten siihen tarvitaan vähän lihaksia vielä pitämään niitä siinä. Ootte kyllä niin kivikasvoisia, että mä en yhtään saa teistä kiinni, että mitä nyt tapahtuu. Sielläpä on näkeks. Siitä vähän... Toisaalta se on kauhean loogista. Eilen jo puhuttiin, että kun ne luut sieltä oppii, niin sitten kun sä länttäilet niitä yhteen, niin tulee viiveeliä. Ja kun niitä länttäilee yhteen, niin tulee likamentteja. Se on tavallaan hyvinkin loogista, kun siihen pääsee kiinni. Mutta onhan ne karseen kuulosia tällä tavalla, kun niitä tulee. Ja sitten kun niitä tulee tässä, mä en voi niin loputtomasti teitä opettaa, että niitä tulisi vaan vaikka kymmenen tunnin aikana. Katsottaisiin, kun yksi kuva aina puolentoista tunnin aikana. Niitä tulee paljon. tiedän ja myönnän tässä heti. Eli täällä tunneilla älkää menkö sen tunteen alle, että näitä ei ole koskaan oppia. Voi, mutta se edellyttää sitä, että niitä pitää käydä monta kertaa läpi. Ja jos te nyt on jo kokemus siitä, että tuli tunnille niin, että ei kerinyt katsoa mitään ja tuli tunnille niin, että kerkesi katsomaan, onko jo tämmöiset tilanteet? Joo, niin on vähän erilainen. Onko vaan, että on edes kattonut etukäteen? pikkusen tunnistaa, että tota mä lueskelin, niin ei ole ihan niin hätä, kuin jos tulee tunnille niin, että ei ole kerinyt mitään tekemään, ja niinkin joskus käy, niin ei mitään, sitten vaan otat rennosti ja kuuntelet. Ja näiden se anti ehkä on, että anatomiahan voisi lukea ihan itsekin, ei se välttämättä opettaja edes tarvitsisi, mutta mä ajattelen, että olen pitänyt näitä tunteja edelleen siksi, että mä koitan selittää niitä. Ja sitten se kirjan pulma on aina se, että sinnehän on nuoli johonkin yhteen kohtaan. selityksiä, että ei kun se on tuo iso alue tuossa ja tarkoittaa koko tätä juttua. Sitä koitan täällä tehdä, sellaista selventämistä siihen. Mutta työ pitää teillä tehdä siihen, että sitten opitte ne. Joo, yhdessä kyllä tämä tästä. Nyt kävimme ranka ja torkasta. Sitten siellä on vielä vartaloa liittyen se lantio. Pelvis. Tarkoitti koko juttu. Koko tuo luinen lantio on pelvis, eli kaikki sen luut yhteensä. Tätä ollaan jo puheltu. Oskoksen on toinen puolisko noista lantioista. Lantio puoliskasta puhutaan. Tuolta menee poikki, tai siellä on liitoskohta, ja se poikki siitä menee. Ja tuolla on toinen liitoskohta. Kaikki tämä, mikä nyt tähän tälle puolelle jää, on oskokseita. Niitä on sitten kaksi kappaletta pelviksessä ja siinä välissä sakaa. Oskokseja kans on edelleen kolme. Ospupis, osissi ja osilju. Teillä oli siinä, mun piti ottaa se tähän, mutta en näköjään muistanut ottaa, siinä alkumateriaalissa sellainen hyvä kuva, missä katsotaan sivulta lantiota. Siinä on eri värisenä noin ospupis ja os. is-si ja os-ilium. Tällä lailla aina kun katsoo jostakin edestä tai muualta, niin se on hansalakin siinä vähän määritettävissä, että missä siinä mikäkin luu on. Mutta jos mennään tänne kalteen, niin os-pupis-häpy-luu on tässä edessä. Se on vähän tämmöinen, jos sen irrottaisiin tuosta, niin tämmöinen kaari pelkästään. Siinä on tämmöinen kaari, jonne pohtii os-iliumia, ja kaari tänne kohti os-isiitä. Tässä edessä oleva tämmöinen kaari, se on os-pupis. Eli tuossa kuvassa näkyy tässä... Edestä näkyy tuo syntyy, siis pupikaliitoskohta. Ja siitä pieni matka tänne eteenpäin, ylöspäin on sitä ospupista. Ja sitten tuonne alas, mikä istuille tavallaan näy, niin on sitten sitä pupista myös osissia. On sitten se takaosa. Eli sielläkin on tämmöinen vähän kaareva, mutta vähän jämäkämpi luu. Jos pupissa on aika ohkainen ja iso luu, niin osissia on sitten tuommoinen isompi, mutta vastaavanlainen tämmöinen vähän kaarevan mallinen. Tämä alakaari täältä ja sitten tämä iso mötti täällä takana on osi siitä istuinluuta. Sitten koko tämä harja. Täältä on suoliluulta tosi ilkeä. Ja niiden liitoskohta on tuossa kohtaa, mihin tuo lonkkanivel, meneekö nyt termit oikein, muodostuu. Siinä kolmivärisessä kuvassa, joka siinä alkumateriaalissa oli, siinä olikin semmoinen tavallaan halkeama tai semmoinen liitoskohdat siinä. Pitääkö me hakea nyt se kuva tähän, että saatte käsityksen. Ehkä mä haen. Katsotaan, noin, sitten tuossa. Eli tämä kuva, se on sivulta. Silloin, että nyt täällä oikealla puolella on... Vatsa ja selkä tuolla vasemmalla. Ja toi sinapin värinen on se ospupis. Tuossa issiin sinettävä varmaa, kaarevat luut. Ja sitten iili on tuossa ylhäällä. Ja niistä kolmesta luusta yhteensä, niin ne on irralliset pienenä vauvalla lapsella. Ja sitten liitoskohdat, jotka tuohon keskellä syntyy, niin ne luutuu yhteen. Eli täältä näkyykö nyt itse? Tämä luutuu. yhteen aikaransa ja tähän muodostuu tällainen lonkkamaali, japsi kutsuttu juttu, mihin me ollaan sitten matkalla. Niin ne osat sieltä syntyy ja vaikka ne on aikuisella luutuneina, niin nämä luut tältä pohjalta kannattaa hahmottaa, koska niissä pienemmissä rakenteissa, joihin ollaan matkalla, niin ne kuuluu ja näkyy ne rakenteet, nuo pohjaluut siellä. Ja sitten osakrum on tuossa tosiaan seuraavana, niin se on sitten se kaikki muut paitsi tuolta, kun menee poikki, niin sitten siellä on se häntäluut, jotka on tuo alinpainos. Ne on ne isot luut, jotka lantioita muodostaa, ja sitten nivelet, jotka sieltä löytyy, niin on artikulaatio sakroiliakka, puhutaan paljon SI-nivelestä, ja se on se liitoskohta tuolla, miten sakrum ja ilium osuut ovat tietysti vastakkain. Tästäkin jo puhuttiin siinä kohtaa, kun sakrumiin törmätään. ja sen niitä niveltyviä pintoja kurkittiin. Ja sitten synfyysispupika täällä edessä, rustoliittymä. Nämä nivellet ei tosiaankaan tosi paljon olti liikun nämä nivellet enempi, vaan semmoista pientä kallistelemasta, jota voidaan kutsua lutaatioksi, tapahtuu lantiossa, tuolla S-nivellessä. Ja sitten toi synfyysispupika, niin se tavallaan reagoi siihen. Ja sitten siinä synfyysiksessä oli, sitä puhuttiin siitä raskauden aikaisesta hormonilanteesta. löysyttämisestä, missä se tulee ja mitä sinne enempi liikestä pääsee syntymään. Mutta jälleen ei ole mitään eipleksiöitä, ekstensioita, tällaisia asioita puhutaan, vaan tietysti on näistä niveltyvistä nivelten kohdalla. Notaatio on sellainen sana, jota saattaa jossain tulla vastaan. No sitten vähän tarkemmin osia tässä. lantiosta, sillä että saadaan sinne sitten kohta lihaksia kiinni. Jos aloitetaan tuosta sacrumista, niin faakies pelvica, faakies posterior oli siellä takana, silloin kurkattiin sitä jo, ja nyt faakies pelvica on tällä lailla edestäpäin katottuna tämä etupinta täältä, koko sen sacrumin etupinta. Eli jos siellä nuoli on mennyt johonkin tiettyyn yhteen kohtaan, niin niin täältä koko tätä etupintaa. Sinne tulee tuolta sellaisia lonkan syviä lihaksia kiinni. Tämä oli yksi pääasiassa. Promonttoriumia, eikö jollekin mieleen puhuttiin eilen jo? Tai viime kerralla kun tavattiin? Joo, se oli se reuna, joka kallistui vähän tällä lailla eteenpäin. Eli tuossa tuo... pallura, joka tässä on sitä niveltyvää pintaa, mihin tulee L-viitore. Ja nyt se sama niveltyvä pinta olisi tavallaan täällä. Se kallistuu eteenpäin. Tästä kuvasta taas on vähän hankala näyttää, että missä se olisi. Mutta täältä kun purkataan sivulta päin, niin näkee, että miten siitä kallistuu eteenpäin, suuntautuva tuommoinen pintahylly ikään kuin. Se on promonttoinnin. Eli tavallaan yläosa tuosta sacrumista täällä edessä. Juteltiin siitä, että siihen tosiaan tulee... eli L5 niveltymään tuohon promonttiryhmän tavallaan tuon niveltyn pinnalle sitten. Se aiheuttaa paljon sitä, että missä asennossa se on, miten lantilta kääntelen, mihin käännän promontoriumia, niin se kääntää rankaa sen mukaan, että kun se ranka siihen niveltyy, niin sen on pakko reagoida. Sitten olisi iliumissa, siinä olisi se nivel nyt uudestaan. Ala on siis ilium. Se on tällainen iso rakenne. joka tarkoittaa, mä en edes piirrä tuohon kuvaamaan näytön täältä, se on koko tämä siipi, ala on siipi, koko kaikki tämä ulospäin tai ylöspäin suuntautuva ulope. Ei puhuta siinä kohtaa vielä sen etutaitokapinnasta tai mistään muustakaan pienemmästä rakenteesta, vaan sellainen isompi rakenne on alaossis iilium. Ja siinä alaossis iiliumissa löytyy Fossa Iliaakka, joka on sitten tässä. Lanti on sitä puolella oleva kuoppa. Fossa tarkoittaa kuoppaa ja fossa iliakka. Eli se on tuon ala-ossis-iiliumin osa. Tämä täältä löytyy se kuoppa, sen mä pystyn tuohon piirtämään. Tuo ala-ossis-iilium on tosiaan iso koko, melkein suurin osa siitä koko os-iiliumista. Tuperusitas iliakka. Jotain kyhmyjuttuja taas pitäisi olla tuolla takana. Näkyy siitä osa ja osa menee sinne sillain tavallaan vähän piiloon tuonne Sakrumin taakse. Taas kun saatte käsiinne näitä malleja sitten kun päästään muutama tunti vielä eteenpäin, niin sitten pääsette putkimaan. Sitä on tuolla takaa penkateltuna vielä vähän enempi näköisellä. Sitten kun ala-ossis-iiliumia pistetään tarkemmin osiin, niin siinä on tällainen harja tässä ylhäällä, kristailiakka. Koko matkalla oleva tällainen, ihan tämä yläreun, kristailiakka, koko tämä harja tästä. Sen päädyissä on tällaiset luun suunnan muutokset. tuossa kohtaa ja sitten tuolla kohtaa, niin tätä suunnanmuutosta kutsutaan tuommoiseksi spiinaksi. Se on vähän tämmöinen piikkimäinen uloke. Spiina, iliaakka, anterior, superior. Kuulostaa pahalta, mutta kun se otetaan ihan rauhassa, niin se on se piikkimäinen uloke, spiina. Iliaakka ollaan iliumissa, anterior ollaan edessä, ja superior tulee siitä, että niitä on kaksi päällekkäin, niin se on ylempi. Spiina, iliaakka, anterior, superior. Siitä voidaan käyttää kirjainlyhennelmää, kun sias. Siinä iliakka anterior inferior on tämä vähän alempana oleva tuommoinen piikkimäinen ulopi täällä tuossa kohtaa. Superior tuossa ylempänä ja sitten inferior tuossa alempana. Ja täällä kuvissa tuossa olisi tuo superior tuossa ja inferior täällä. Ja ne on edessä olevat. Samanlaiset löytyy takaa. Spina iliacca posterior superior. Näkyy tuolla. Rupee tulemaan jo paljon piirroksia päällekkäin. Ja posterior inferiorkin löytyy. Se on vielä vähän alempana. Sitä ei näy tässä kuvassa, mutta jos sitä haluais tänne tulla kutkimaan. Tuolta löytyy samanlainen tuommoiset kaksi piikkimeistä uloketta. Tänne tulee sellainen ligamenttirakenne kiinni, mistä puhutaan kohta. Näihin kumpaankin tulee kiinni lihaksia. Täälle taakse tulee kiinni kanslikamenttirakenteita. Näitä me haetaan muun muassa selän mittauksiin liittyen näitä spiina-iliakka-posteriosuperiorit erityisesti. Siksi näitä käydään tässä nyt läpi. Eli tuollaiset harjan etuja takapuolella on tämmöiset ulokkeet. Vielä sitten tämmöinen iiliumin puolelle osittain ja osittain pupiksen puolelle menevä eminenttia, tarkoittaa kohoumaa, eminenttia iliopupika. Eli jälleen taas suunnilleen tuohon kohtaan tuleva tuommoinen kohollaan oleva alue, joka on osittain iiliumin ja osittain pupiksen alueella. Tässä ylimenevistä rakenteista puhutaan vähän enemmän. Sitten kun mennään tätä Krista katselemaan vähän tarkemmin, eli loikkaan tälle puolelle, tuo Krista-iliakka jakaantuu edelleen. Mä piirvelin tonne tommosia useampia viivoja, ei oikein miellannut osua kohille. Eli se krista on tavallaan aika leveä, toinen sentin paksuna nyt ehkä voisi olla. Ja se voidaan jakaa tavallaan kolmeen tämmöiseen osa-alueeseen. Jos mä piirrän tätä kaarta tähän nyt tällain kolmiosaisena, niin labium internum ja labium externum on täällä nämä uloimmat. Eli tavallaan se ihan se sisäreuna, lantiossa sisällä oleva reuna. Täällä nyt tämä kohta suunniteltu. On labium internum, tulisi sinne vielä loppuvuostikin. Ja sitten labium, se tarkoittaa huulta, tuo labium. Labium externum olisi sitten täällä ulkopinnalla oleva, eli ihan tuo ulkoreuna tuolta. Aika hienosti on suunnilleen ihan loppuun. Ja sitten niiden välikköä kutsutaan linea. intermediaaksi. Linea on sitten taas enempi tämmöinen viivamainen. Lapium on tuommoinen, missä on selkeä suunnanmuutos, semmoinen harjanne näkyy, tai tuommoinen enempi, toi linea on semmoinen vähän enempi ajatuksenomainen viiva, ja se on se keskellä oleva, eli linea, intermedia, sitten toi keskipäiväinen. Ja kun sieltä Krista-Iliakasta löytyy kolme tämmöistä osaa, niin sitten meillä on vartalossa kolme eri kerroksessa olevaa lihasta, jotka kiinnittyy tänne. Yksi tänne ulompaan reunaan ja yksi sitten siihen keskelle ja yksi tänne kristan sisäreunaan. Siksi tätäkin näin tarkkaan käydään läpi. Saadaan sinne sitten vierekkäin ne lihakset, jotka sinne täytyy saada. Eli tohon sitten jos haluaisi piirtää, niin tässä keskellä kulkee sitten enempi tämmöinen ajatuksenomainen linea. Intermedia on hassusti laitettu oikein, että on todellakin keskellä oleva, kun Inter on välissä ja media keskellä, niin se on välissä keskellä oleva viimeinen. Sitten vielä tarkemmin, kun käydään sitä ospupista, eli tätä etuosalantiosta, niin sieltä löytyy tuommoinen teräväharjanne. Tältä puolelta näkyy paremmin tuossa. Pektenos siis pupissa, siihen kiinnittyy yksi lihas. Pektineus-niminen. Tuuberkulmupupikummo on kyhmyreistä aluetta lähellä sympyyisistä. Adduktorilihaksia reidän sisäosasta kiinnittyy paljon tuuberkulmialueelle. Siinä on liitospahta, sympyyisissä pupikarjoissa ja rusto siinä välissä. O-K. Tarviiko päästä seisomaan välillä jotain vähän liikehtimään? Joo, nyt saa. Nyt mä en ohjaa, saatte itse tehdä jotain liikkeitä, mutta miettikääs taas vähän, mitä teette. Minkä näköisiä asioita, jos teette jonkun rotaatioon, tuli siellä näköjään toinen kuitenkin rotaatiota. Moni tekee siellä jotain tämän suuntaisia juttuja. Siinä lapa ja harti ja rengas menee adduktioon tuonne. Olkanivel voisi olla ulkorotaatiossa. Ja sitten tämmöinen tämän tasoinen liike. Puhutaan horisontaaliadduktiosta ja abduktiosta. Se ei ole varsinainen anatominen liikesuunta, mutta niinkin me voidaan tehdä. Ja tämmöinen termi sille löytyy. Horisontaalitasossa tapahtuvat adduktio ja abduktio. Näistä ollaan tässä jo matkan varrella puheltu, oikeastaan nämä nivelet. Mutta ne on täällä nyt vielä myöskin sillä, että saa lueskella. Eli takana on kaksi erillistä artikulaatiosakroidia. Sakrum ja os ilium. No siinä ne niveltyvät luvut. Ja kummassakin se nivelvinta, tällaisen korvalehden mallinen muotoinen, toi pakees aurikulaaris. joka löytyy kummastakin luuslukohta tuossa kuvakin. Niin kuin juttelin, niin vaan sellaista vähäistä pientä liikettä, mikä tapahtuu silloin, kun alaraaja liikkuu käytännössä loukka, niin siinä se, jotkut puhuu vain tämmöisestä kallistumisesta, joku puhuu rutaatiosta. Ja sitten edessä se hätyliitos. Eli ospupikset siinä kummallakin puolella on muodostamassa ne ruut, ja sitten sieltä löytyy tuommoinen koko ajan symposiaalis, ja niiden välissä on se diskus. interkubitus. Jäykkä synkyys, sitä erosta liittyvä pientä pientä riikettä, merkityksellinen siinä kohtaa, kun synnytys lähestyy ja koronallisesti sitä sitten löysytetään niin, että siellä tulisi videolle tilaa tulla enemmän kuin kuvissa, jos sitä samaa hommaa katsotaan. Tuossa vasemmanpuoleisesta kuvasta, jos aloitetaan, niin siinä on OSCO-C. Onko se lateraalista dexter-vai sinister-versio? Tai sitten se on oikea, katsottuna sisältä päin lantiosta. Siitä on vasen puoli otettu pois, ja se katottaa mun oikeaa lantiota, katsoisi sieltä lantiosta sisältä. Tähän kohtaan voin antaa sellaisen vinkin, että sopota käyttää lähes aina oikeanpuoleisia luita näissä kupissa. Joku painos oli sellainen, että oli yhtäkkiä kaikki vasemmanpuoleisia kuvia. Siinä oli varmaan tullut joku peilikuvakääntö tai jotain muuta. Se oli hämmentävää, kun minulla oli kuvia eri painoksista kuin mitä opiskelijoilla oli. Sitten oli ihan kauhean paniikkia. Miten se niin kuin erilliseksi? Tämä on nyt oikea. Eli ihan niin kuin kalliista, jos kääntäisiin oikea ospokseen. niin että siitä on kaikki muu tästä otettu nyt suoksi. Sitten katsotte sieltä lantiossa, että sisällä olisi kemppukameri. Ja silloin sieltä tulee näkyville se, että miten siihen muodostuu toi korvalehden mallallinen pinta tuoltakin. Ja sitten tää sama pinta siellä Sakrumissa. Eli nyt tämä kääntyy tohon vasten toista. luuta, niin silloin siihen saadaan sitten nivelpinta. Ja sieltä löytyy ihan selkeästi tommoiset mustat rakenteet. Ja taas, syyn ovia siellä välissä. Ja kapseli peittämässä sitä niin, että se peittää tuon koko jutun. Ja sitten sitä Tuberculum-asiaa, mitä äsken puhuttiin, että näkyy vaan tämmöinen pieni osa täältä ylhäältä. Tuosta edestäpäin kuvasta, niin nyt näkyy sitä, miten sitä on tuossa aika paljonkin sitten taaksepäin suuntautuneena. Sakrum ei peitä koko myfkyräistä pintaan, vaan siellä on aika paljonkin tilaa vielä sille, että sinne tulee likamentteja paljon kiinni. Eli koko kyhmyräinen alue sieltä ei me käsin päästä tuntemaan tätä kyhmyryisyyttä. Se on ihan täysin likamenttiviidakku suorastaan tulee tähän päälle niin, että se tukee lantio-ja rangan liitosta siihen hyvin. Sitten se synfyysispupika. Tuolla näkyy parhaiten se nivelpinta, miten se siinä sitten on niveltymässä toisten kanssa. Siihen tulee se vertiskus. Eli niveltymät pinnat. Ja sitten kapseli. Ja sitten ligamentit. S-niveltä peittää. etu-ja takapuolelta paljon ligamentteja, niin kuin äsken sanoikin, ja niitä paljon rysmitellään. Eli ligamentti ja sacroiliakka anteriore on siinä edessä. Katsotaan saman tien kuvaa. Nyt kun ollaan ligamentit laitettu tänne, niin kaikki tämä poikittain kulkeva ligamenttiviidakko tässä edessä. Jos katsotte Kallesta, joka on nähtävillä ilman ligamentteja, niin tuossa näkyy välikkö. Nyt kun siihen tulee ligamentit, niin koko tuo välikkö peittyy anterioreisilla ligamentilla. Siinä on monikkomuoto, siksi että niitä on ikään kuin paljon. Posteriorisesti siellä on valtava joukko likamentteja. Tuollaisia nimiä löytyy. Sacroiliaca, Interrossea ja Dorsalia. Ne kulkevat kaikki vähän vinosti sivulta ulkoa sisälle alaspäin. Ja estävät sen, että sacrum painuisi. lantion sisään tai tippuisi siitä lantion läpi. Tai mitä sanaa siinä voisi koittaa mielikuvana käyttää. Tältä se sitten näyttää. Eli jos katselee tätä Kallen lantion takausaa, niin se näyttää tyhjältä. Siellä on sitä tuberkulun osiota näköisellä, mutta sitten siinä se peihtyy paljon ligamenttien kanssa. Tällä lailla ei vinosti alaspäin suuntautu enää. Tämä on hyvä tukisuunta sillä ligamentilla olla, kun se mitä täällä tavallaan uhkaa tapahtua, on että tämä koko ylävartalon paino menisi tuon sacrumin myötä tavallaan tuosta lantiosta, tipattaisiin välistä pois. ja sitä estämässä se on ihan täynnä tällaista ligamenttirakenteistoa. Ja siitä taas on oleellinen juttu, että teille jää mieleen se, että siellä on paljon, ihan valtava senttikasa täynnä ligamentteja, ja niiden yleissuunta on tämmöinen. Ja niminä voisi ehkä sitten olla tuommoiset, että siellä on tuommoinen Sacroiliac Interosse ja Posteriora. Ei tarvitse osata tuosta. sanoa, että mikä kohta missäkin on, sillä ei ole merkitystä, ne ei mitenkään yksittäisesti sieltä vaurioidu tai muuta. Ihan eri asia, jos me käydään vaikka Nilkasta yksittäisiä ligamentteja läpi, koska sieltä saattaa tulla semmoinen yksittäinen ligamentti vaurioida, mutta tässä sillä ei ole sellaista merkitystä. Ajatusvaihto, kauhean määrä. Vähän sama kuin siellä rankossakin, paljon enempi oli niitä ligamentteja kuin mitä me nyt opiskelimme. Eli ne on siinä suoraan tavallaan sen SI-nivelen lähettyvillä pinnalla melko lailla edestä ja kataa. Synfyysispupikaa, jos mennään, niin sitä tukee kaksi likaventtiä, kumpikukin superius ja inferius. No nyt taas teillä on jo tämmöistä oletusviisautta tullut. Mihin sitten tuollaiset superius ja inferius sitten sijoittaisi? Ja joku viittoo, että ei. Juurikin niin. Yläpuolelle, tuohon liitoskohdan yläpuolelle, superius. ja inferius sinne sen alapuolelle. Eli kulkee pupiksesta vasemmalta oikealle ja tukee sen nivellä sillä lailla. Siitä muistaakseni on tuolla kuvaa. Eli tuossa ylhäällä ja täällä alhaalla. Joo, logiikkaneisona pitää vaan muistaa. Ja sitten ne on taas sinne lähellä olevia ligamentteja. Sitten lantiossa on tämmöisiä ligamentteja, jotka ei kulje suoraan sen nivelen yli, eikä tue suoraan sitä. Eikä välttämättä itse asiassa tue lantiota ollenkaan, mutta siellä on muutama tämmöinen ligamentti, jotka on hyvä osata tämmöiset isommat ligamentit. Ja niistä yksi on ligamentum inguinaale, tämä inguinaale tuossa. Ja on siihen sulkuihin laittanut, että se kulkee sieltä sijaksesta, eli spina iliakka anterior superior. Se oli se yläkyhmyrä. Yllään tuommoinen piikkimäinen lisäke. Ja sieltä Tuberculum pupicumii. Tuberculum pupicum oli täällä tämä kyhmyräinen alue tuossa synfyysiksen vieressä. Eli tässä on tämmöinen likamentti. Ja tämä on nyt poikkeuksellinen likamentti. Me ollaan opiskeltu likamenteista perusperiaatio, että se on kahden liikkuvan luvun välissä. Pitää ne yhdessä estää ja rajoittaa niiden liikettä. Sitten meillä on näitä poikkeuksia. Tämä ei sitä tee. Onhan se tavallaan siten, että se on nyt iiliumiin ja oskuvirksen välillä oleva. mutta siellä ei ole enää mitään liikettä niiden kahden luu välillä. Eli tämä on nyt sitten tavallaan sen lantion luutumisen jälkeen enää semmoinen likamentti, johon kiinnittyy osa niistä vatsalihaksista, joka tänne päin lähtee tästä. Sen alta kulkee verisuoni, hermoja, lihasrakenteita alaraajaan. Eli se on tavallaan tämmöinen maamerkki, jonka kautta sitten erotetaan vartalossa olevat rakenteet ja alaraajassa olevat rakenteet. Ja sen alle sijoittuu paljon tärkeitä juttuja. Joo. Silloin se polikoivuus, siinä oli niin pari asteita tuosta läpi. Joo. Niin, just miten se kulkee. Usein siitä tuleekin semmoinen suikalle tänne alaspäin, että sinne muodostuu vähän niin kuin kaksi porttia, minkä läpi kulkee rakenteita. Siinä on tosissaan vaihtelua. Tälle ei tarvitse ajatella sitä, mitä liike tätä rajoittaa. Sillä ei sellaista ole. Sitä tarkoitan tekstilläni siihen päälle. Sitten enempi ehkä SC-niveltä ja notaatiota tukevia ligamentteja löytyy Atlantiosta takaa. Ligamentum sacro, spinale ja sacro tuperale. Sacro niissä kummassakin viittaa sacrumiin, että ollaan sacrumista jonnekin menevissä ligamenteissa. Sacro tuberale on tuossa. Se kulkee sacrumista sinne tuber-issijärjikumiin. Siellä on tuollainen istuilukyhmy tuolla takana. jonka päällä te siellä istutte tai jos istutte hyvin, niin te tunnette sen ja istutte sen päällä. Jos istutte huonosti, niin sitten se on kellahtanut sinne alle ja teillä on karmea lannen luonnon asento siellä. Voisin käydä tutkimassa. Eli tuossa kohtaa, Sacra Tuberaala. Ja sitten sen tavallaan takana, tällainen takaapäin, kun katsotaan nyt sitä lantiota, niin ei näy kunnolla muuta kuin osittain. Eli tuolta vähän vilkistää sitä. Sacrospinaaliligamenttia. Sacrotuperaali oli pinnallisempi. Tällä tavalla takakatsotaan tuonne jälleen sacrumista. Sitten täällä lantiosta takana, jos issiissä on tämmöinen puikkomäinen spina, issiadica-niminen rakenne, niin siihen kulkee sitten. Tämä tulee ehkä vähän tuolta alempaa tai laajempaa tällaisella. Tuossa. Sacrospinaaliligamentti. Eli kun se kulkee sacrumin ja lantialuiden välillä, niin nämä ovat ligamentit, jotka siihen notaatiotukeen osallistuvat. Sitten ne ovat muodostamassa aukkoja, vähän niin kuin ligamenttum ingvinaaleja täällä etupuolella. Nämä muodostavat aukot, joista kulkee läpi rakenteita. Nyt katsotaan taas sitä lantioon oikeaa puoliskauskokseita. Taas ollaan siellä kameralla sisällä lantiossa, synpyysispupikaan tuossa alhaalla. Ja nyt täältä näkyy se. Sacros finale, paremmin se on tuossa. Tämä lippamentti täällä. Ja sacro tuberale sitten tuo, tuolla nyt täältä katsottuna, niin sitten kauempaa. Tuo tuberale on tämä. Tuolta ylhäältä lähtee. Ja täältä keskeltäpäin lantia kun katsotaan, niin sinne tulee tämmöiset reijät. Foramenissiä on majus ja minus. Majus tarkoittaa suurta ja minus pientä. Tämän olisi varmaan voinut arvatakin. Foramen tarkoittaa reikää ja issiä viittaa siihen, että ollaan siellä issiin alueella. Eli tuolla on se majus ja tuolla minus pieni reikä. Ja nämä tämmöiset reijät tuolta lantiosta sisältä pulkee muun muassa sellaisella muskulluspiriformissa tuolta majusreijästä ulos lantiosta sisältä. ulos ja sitten sieltä kulkee nervosis sierikos, eli meidän alaraajaa isosti hermottava hermo siitä samasta reijasta, vähän taas erilaisilla variaatioilla, mennään siihen anatomiaan myöhemmin. Ja sitten tuosta koronavirissierikon minuksesta tulee myös sellaisia lonkat syviä lihaksia, pieniä lihaksia, jotka kiertää lonkkaa ulospäin, kemeluslihakset muun muassa. Ja sitten sellainen lihas, joka peittää isoa reikää, joka tuolla sitten lantiossa ihan luisena reikänä on. Eli täältä lähtee sellainen yksi lihas, joka kans... tulee tuolta tuosta pienemmästä reijästä läpi. Eli sinne tulee tällaiset auhot, jonka kautta kulkee lihaksia. Ja hermorakenteita, verisuonirakenteita tuolta isommasta reijästä. Noin. Sitten me on käyty lantio, vartalo, yleensäkin luiset rakenteet. Loppu. Pistän tuon tallennuksen pois. Voidaan sitten vaikka pötelläkin jotakin.

Palatin tuon nauhoituksen nyt. Noin. Eli ollaan nyt vaartalossa edelleen.

Päästiin viime kerralla sinne niveltyvissä kohtiin, eli loikitaan sinne ja jatketaan sitten siitä. Tässä samalla tietty, jos on jotain, mitä olisitte viime kertaisen halunnut palata, niin voidaan vielä palata. Mennään ihan näin pitkälle.

Meitä käytiin näitä. Tämä on viimeinen, mihin me päästiin viimeksi. Joo, hyvä.

Eli niissä likamenteissa oltiin ja siinä, että miten se ranka nivel puhuttiin. Sieltä ihan ylhäältä se E-kalvon ja C1, C1 ja C2 väliset nivelet. Ja niitä likamenteitukin.

Ja nyt sitten tästä eteenpäin. Ja tästä eteenpäin nivelet koko matkaltansa niveltyy samalla tavalla. ihan loppuun asti.

Eli siinä sitten mennään samalla logiikalla kaikkinensa. Ja siellä nyt ne rakenteet menee sillä lailla, tai livenet sillä lailla, että siellä on niin sanottu artikulaatio intervertebralis, eli likamien välissä oleva taas, kun sitä suomentelee, että vaan inter on välissä ja vertebra viittaa sinne rankaan mikamo. Se tarkoittaa sitä osiota, joka on siinä tavallaan anteriorisesti, jos sanoitte korpusten välissä.

miten tämä kaksi korpusta aina niveltyy toinen noisiinsa. Se tapahtuu sen välilevyn välityksellä. Se toi joustavuuden siihen nivelleen, että siellä on välilevy, ja sen ympäristö, se liike siinä ikään kuin tapahtuu siellä pienellä tasona. Liikettä siellä tapahtuu tavallaan nikamatasossa, siellä niin sanotulla toimitunnallisessa yksikössä, jossa nyt ollaan tahden nikaman väline, ja sitten se...

Välilevy siinä välissä on sellainen pienin yksikkö, missä rankaa voidaan ajatella. Siinä yksikössä tapahtuu aina ikään kuin muutamia asteita liikettä. Sitten kun ne muutamat asteet summataan tällä yli 30 nivelellä täältä, niin sitä kautta saataankin jo näyttäviä isoja liikkeitä. Ranka parhaimmillaan kuormittuu tasaisesti.

Sieltä jokaisesta välistä tulee liikettä. Tätä me esimerkiksi fysioterapiassa katsotaankin, kun mennään rankan liikkuvuuden asioihin. Kaikilla ihmisillä on se rankaisu, joka on taipun niin vähän.

Siellä tulee esimerkiksi niin, että on lannen ranka hyvinkin suora ja sitten tulee joku vähän niin kuin saranamainen kohta, josta tulee suurempi taipuminen. Ja se ei ole sen kuormituksen kannalta ollenkaan paras mahdollinen, vaan mie edustin niin, että jokaisesta nivelästä tulisi sieltä tasaisesti pieni asteen määrä, joka sitten nostetaan ylös yhteisesti sunnalla. Eli siinä on se toinen edessä oleva niveltyvä kohta. Ja toinen on sitten... Artikulaatio, psychoprofessiaalis, on vähän yskähtäväliä, niin se on mahdollisuus lausua.

Psychoprofessiaalis. Tai fasettinivel on sellainen kliininen käyttötermi, mistä siitä paljon puhutaan. Sillä tarkoitetaan sitä, miten ne progressusartikulaarikset, ne ylös-ja alassuuntautuvat nivelhaarakkeet, niveltyy toistensa kanssa. Eli niveltyvinä rakenteina on silloin sen ylemmän nikaman progressusartikulaaris. Inferior on punaisella siksi, että jossain...

Painoksessa mulla oli siinä väärä termi. Tarkistakaa, että teillä on nyt semmoinen tiedostomuoto siellä, jossa siinä on oikein sanottu. Ja alemman nikavan professuushartikuloiden superior.

Ja niissä sitten ne vaakies artikulaarispinnat. Eli täältä toi pinta tulee sitten toisen kanssa vastakkain. Ja tuossa se on sitten se pinta ja nivelet yhdessä.

Eli ylemmän nikavan alaspäin suuntautuvan. nivelhaarakeja alemmas, niin kamarassa kun suuntautuu ylöspäin, niin sitten kun ne tulee vastakkain, niin siihen muodostuu se niin sanottu kasettinivel. Tuolla puolella, mihin mä piirsin, niin se on jälleen sillä lailla tyhjänä, että siinä on pelkät luiset rakenteet ja rustarakenteet, ja sitten kun mennään vähän tarkempiin, parempaan anatomiseen suuntaan, että siinä on enemmän niitä rakenteita, niin sitten siihen tulee jälleen kapseli, ihan niin kuin kaikissa muissakin, peittämään sitä. Tuossa oikealla puolella olevassa kuvassa ylhäältä ja alhaalta näkyy kapselia, joka peittää sisälleen sen kokoton niveltyvän alueen.

Silloin sinne sisälle jää synovia taas, niin kuin joka ikisessä synovialinivelessä. Sitten ligamenttituki tulee sillä lailla, että tässä kohtaa se on ligamentum transversum, tällainen jälleen poikittain kulkeva ligamentti. Eli nämä säikeet tässä olisivat ligamenttia. Kapseri oli nuo nuolet, mitkä näkyi aikaisemmin. Eli se on jälleen sellaista paikallista tukea, mitä kapselialikamentit siinä lähellä sitä fasettiniväntä antaa.

Ja sitten täälläkin on ihan niin kuin puhuttiin siinä eilenkin, milloin koska tahti eilen, niin niitä pitkiä likamentteja on lisää tukemassa. Eli tähän olen koonnut ne kaikki pitkät likamentit, jotka nyt tukevat noiden likamenttun transversumin lisäksi joka ikistä. tämmöistä fasettinivelta ja sitten noita intervertebraalinivelejä. Tää me käytiin jo läpi, toi ligamentum longitudine anterius, joka on täällä puolella tossa. Nyt taas siitä on tossa kuvassa vaan pätkä, eli jotenkin itelles kirjaat sinne, että muistat, että miten se menee.

Se menee koko täällä tän etupinnan. Tehdään sitten tämmönen dekapitaatio, sitten tää ois taas ois oktipitaalista, niin se lähtisi sit sillä lailla, kun niitä... virhe ja sitten se kulkee tuossa korvusten etupinnalla koko matkalla.

Muistatteko, jo eilen päädyttiin, että mitä tämä tekee, miksi tämä tässä on, mitä liikesuuntaa se estää tai rajoittaa. Se oli se ekstensio. No sitten samanlainen. Tässä jo juteltiin varmaan jollain tunnilla jonkun kanssa, että jos on tuommoinen anterius-sana, niin sitten voi olettaa, että on olemassa myös rakenne, jossa se posteriusvastapari löytyy. Tai jos on superficiaalinen, niin sitten on todennäköisesti propuntuskaveri.

Tai jos on longus, niin sitten on previseli. Tämmöiset vastaparit löytyy näiden linja-avuilta. Voi olettaa, että semmoinen sitten on olemassa. Niin täälläkin on.

Longitudinaaliposteriot kulkee korpusten takapinnalla. Eli on tämä piiva tässä. Ja sama homma jatkaa koko matkan rangan alueelta. Ja on ihan heti siinä korpuksen takapinnalla. Eli siellä selkäydin kanavassa, jos katsotaan nyt jälleen poikkileikattuna, vatsa olisi tuolla puolella ja selkä täällä puolella, niin heti siinä korpuksen takana.

Mutta ihan vastaavalla tavalla. Sinne mä en nyt tätä pysty työntämään, mutta se menisi tuonne selkäydin kanavaan se nikamentti kulkemaan. Ja siellä korpuksen takana se nyt kulkisi.

Ja nyt kun me puhuttiin siitä, että miten se nikama liikkuu, niin se oli se välilevyn sisällä oleva. pallomainen anulus, jonka ympäri siinä sitten liikutaan, niin siellä on tavallaan sen liikeakseli. Ja nyt kun sitten sen liikeakselin takapuolella on tämmöinen ligamentti siellä rungassa, niin mihispäin mä nyt menen, että se kiristyy?

Onko se edelleen nyt ekstensiota rajaava ligamentti vai vaihtuuko suuntaan? Ja pleksiota, lukeeko se iso hankkeen? Ei ehkä.

Mutta semmoinen logiikka mulla tässä diassa on, että täällä on ekstensiot rajaavat, täällä fleksiot rajaavat. Tuolla on tavallaan se... pallura, minkä yli ja ympäri se liike tapahtuu, niin se on ihan loogistakin, että sen etupuolella, kun on, niin silloin se rajaa tuonne ekstensiosuuntaan menevistä ja sitten täällä takana olevat rajaa fleksioon. Näistä huonoiten tavallaan juuri tämä longitudelle posterialla, koska se on hyvin lähellä siinä sitä liikeakselia, mitä kauemmas liikeakselista päästään tässä, niin ligamenttien kohdalla on sitä paremmin ja voimakkaammin se sitten rajaa sitä fleksiosuuntaa.

Tuttu on täällä tämä Ligamentum supraspinale. Eilen törmättiin niin, että me nähtiin tämä Ligamentum nukkeen siellä niskan alueella, mikä puhuttiin sen noiden kalvojen ja C1 ja C2 välisestä tuesta. Ja todettiin silloin, että se on tosiaan nimeltään se Ligamentum nukkeen siellä ylhäällä kallon pohjasta altaen tähän tallarangin alueelle suunnilleen.

Ja sitten sen jälkeen se jatkaa. Supraspinaale nimisenä, se on looginen nimitys. Supra on jonkun yläpuolella tai pinnalla ja sitten spinaale viittaa noihin prokessuspinoosuuksiin. Koko maksa taas tuolla rangaosalta ja eniten nyt sitä fleksiota rajavalikaventtiin. Tässä kun mennään fleksioon, niin nämä prokessuspinoosuukset ertanevat toisistansa, kun se suuntautuu tuonne taakse.

Kuten Päin Kallella sanoi, kun me menemme flexioon, ne kääntyvät ja ne kavat jokaisessa toiminnallisessa yksikössä. Spinosukset erkenevät toisistansa, ja silloin kun niiden välillä kulkee likamentti ihan kärjessä. Kun se kiristyy, niin se on siellä yksi sellainen asia, joka ottaa vastaan refleksiosuuntaa mentäessä. Oikein kun on pitkään pöhtötellyt pronssassakin vaikka, niin tuntuu oikein siltä, kun menee ja tekee jotakin tähän suuntaan, eikö vaan? Tai kauhean kun ottaa vastaan, tuntuu melkein jonnekin tuonne häntäluuhun asti siellä jatkuuden.

Siinä kun olisi valvot tänne ihan yhtenäisenä, vaikka sitä ei enää tällä samalla nimellä kutsutakaan. Jos lähdetään siitä sitten pakittamaan taaksepäin, niin ligamentum interspinale. Inter tarkoittaa taas jonkun välissä.

Eli se on tuolla progestus-finosusten välissä sijattava likamentti. Tässä on tämmöinen epäloogisuus, että se katkeaa joka ikisessä välikössä. Eli se on pieni likamenttipätkä tuolla jokaisessa progestus-finosus-välikössä. Mutta kun se on sitä joka ikisessä välissä, niin silloin sitä kutsutaan usein tämmöisellä yhtenäisellä ryhmänimellä.

Likamenttum interspinaal. Siinä voisi olla monikkomuoto, mutta ei tyypillisesti ole. Sama homma siinä, kun se on siinä prokessusvinoisuusten välissä ja kun ne kallistuu, niin se kiristyy, mutta ei pysty vaikuttamaan niin paljon siihen liikkeeseen rajoittavasti kuin ihan siellä suppora tuolla päässä on. Sitten tullaan taas sinne selkäydin kanavan seutuville.

Ligamentum flavum on arkkuksen sisäpinnalla kulkeva. Se on tuossa tämä keltainen. Toi flavum tarkoittaa tämmöistä. Se on keltainen ligamentti suomeksikin. Tämä on interspinaale.

Jos tästä nyt jotain viivoja, nuolia laittaisiin. Ja tämä on täältä sitä supraspinaaleja tuossa. Oho, nyt ei osu ollenkaan.

Aina vaikea piirtää sokkona. Eli ligamentum flavum, toi keltainen tuolla. Eli jälleen siellä selkeyden kanavassa. Nyt vaan siellä arkuksen sisäpinnalla. Eli kun meillä oli se korpus ja sitten arkkus siinä.

niin se kulkee arkuksen laminaalisessa osassa ja takakaaressa. Ja taas semmoinen, niin kuin tuo interspinaalikin, että se on pätkinä siinä joka ikisen nikaman välissä, nyt arkusten välissä, ja tästä joskus näkeekin semmoista ligamenttia, laavaa, että se on monikkovuotoon laitettu, että se on vähän semmoinen, missä näkee molempia. Joko niin, että sillä viitataan yksittäiseen ligamenttiin tai sitten siihen koko ligamenttijoukkoon. ja taas sitä fleksiota rajamassa.

Nämä ovat sellaiset tärkeimmät ligamentit siinä rangassa, mitkä minä toivoisin, että teille tarttuu. Näytän kuvaa siltä, miltä se oikeasti näyttäisi. Eli tuommoinen ligamenttiviidakko sinne vielä tulee oikeasti.

Eli tuo on yksinkertaistettu tuo meidän äskeinen kuva siitä. mielikuva siitä, että siellä on muitakin ligamentteja ja kaikki ligamentit, minkä ikinä välillä ne rakenteet sitten kulkeekin, niin estää ja rajoittaa niiden kahden liikettä johonkin suuntaan. Mutta tuosta toi lihavoito olisi semmoinen, minkä tästä voisi napata vielä mukaansa. Eli intertransversaarum.

Progestus-transversus on sitten välissä koko matkalla. Nyt niin kuin tää, tuohon päälle tulee aina yksi ligamentti. Sitten tämäkin katkeaa seuraavassa progresuustransversus-välikössä.

No mihin nyt taiputellaan, jos tämä täällä tulee rajoittavaksi tekijäksi? Lateraalifleksio just näin. Jos odottaa sivulle, niin lateraalifleksiossa selvästi ja rotaatiossa myös. Rotaatiossa tapahtuu, että ne progresuustransversukset kääntyvät sivusuunnassa vähän toinen toisistaan. Mutta kaikkein selvinnillateraalifleksiossa.

Joo, hyvä. Eli hahmottelee, että paljon muutakin ligamenttia on, mutta nämä muutamat on sellaiset tärkeimmät, mitkä minä sieltä haluaisin, että jää mieleen. Tämän jo sanoinkin tuossa aikaisemmin, mutta nyt sitten kuvana vielä. Eli tämä tosiaan katven ligaman set.

välilevyineen kutsutaan tämmöiseksi toiminnalliseksi yksiköksi, mobile segment, jossa tarkoitetaan sitä, että siinä on nyt sitten kahden nikavan väliset niveltymiset ja pieni astemäärä liikettä syntyy sieltä ja sitten kokonaisliikeoseja, jotka sitä ranga-kokonaisliikettä sitten ratkaisee. Ja lihaksistostakin puhuttiin muistaakseni eilen sen verran, että meillä on lihaksia, jotka on ihan pienen pieniä ja kulkee esimerkiksi lyhyellä kahden nikavan välissä. Ne ovat sellaisia lihaksia, jotka paikallista, toiminnallista yksikköä liikuttaa, tekee siellä olevaa liikettä siihen rankaan.

Sitten meillä on pitkiä lihaksia, jotka kulkevat tässä rangan vieressä, jotka tekevät sitä, että ne tavallaan rankaa koko tasolla. koko sillä väliköllä, missä ne sijaitsee, ne pystyy liikuttamaan. Ja ne tuottaa sitä suurempaa liikettä, näkyvämpää liikettä. Molempia tarvitaan.

Molemmat on tärkeintä. Ja hyvä on sille rangan liikkeelle, että siellä sitä liikettä syntyy joka ikisestä väliköstä, niin silloin se kuormitus menee tasaisesti. Jos sitä liikettä kattelee eri osien näkökulmasta, niin mahdollistavia asioita on siellä se diskus.

Se mahdollistaa liikkeen silloin, kun se on kunnossa. Erityisesti siellä tosiaan se nukleuspulpoisuus ja se anulluskehä siinä ympärillä, niin se oli se tämmöinen pauva, mitä mä eilenkin tuossa varmaan viittomakielisesti teille odottelin, minkä ympärissä siellä sitten liiketapa. Tämä saattaa ruveta rajoittamaan.

Sitten esimerkiksi ikääntyneellä, jolla mestepitoisuus siellä diskuksessa vähenee, niin silloin se... Välikkö pienenee, puhutaan madaltumisesta esimerkiksi, että siellä on madaltunut välilevy ja silloin ne ei pääsekään liikkumaan niin paljon. Eli siellä on tavallaan mahdollista ja jossain kohtaa myöskin rajoittaa. Sitten ne fasettinivelet tai ne psyk-apokysiolinivelet, niin niiden suunta, missä asennossa ne siellä rangassa on, ne joko sallii tai estää liikettä.

Katsotaan seuraavassa diassa, että mihin suuntaan ne sielläkin sitten on. Eli se nivellirakojen suunta, ne on kaikki niitä sellaisia tasoniveliä, kohtuullisen tasaisia pintoja siinä rakennusartikulaariksissa, mutta se, että miten ne asettuu sinne tavallaan liike suunnallisesti, niin se tekee sen, että mitä sieltä mistäkin rangan osasta pääsee syntyä liikettä. Rintarangasta jo puhuttiinkin eilen, että siihen tulee tämmöisenä blokkaavana tekijänä kylkiluut, ja silloin rintarankaa on usein vähän huonommin liikkuva kohtarangatta kuin muut.

Ja sitten tietysti... selänlihakset, jotka tuottaa sen liikkeen. Jos niissä on heikkoutta, niin silloin sitä liikettä ei sieltä synny, tai jos ne on kovin kireitä, niin liikettä ei pääse syntymään, ja samalla tavalla ligamentit sitten kireyttyneenä, ja ligamentin perustehtäväkin on se, että se rajoittaa sitä liikettä sillä tavalla, että se ei mene sen nivel sellaiseen asentoon, missä sen ei kuuluisi enää olla korvituksellisesti.

Näitä fasettinivelejä tosiaan voidaan tällä tavalla katsella, että missä asennossa ne siinä on. ja mihin se nivelpinta suuntautuu. Ja tuolta ylhäältä vasemmalta, kun aloitetaan, niin siinä ei nyt lue, mutta kun poissulkee, niin päästään siihen, että mikä snikama siinä on.

Täällä vaatii laskukauksessa. Se ei ole niistä kumpikaan, se on vielä vähän alempaa, mutta oikeastaan rangan osassa on. Taula rangassa. Joo. Ei ole se pelkkä rengas, vaan ne olisi atlas ja sitten aksiksessa olisi se dens sinne ylöspäin ja vähän eri näköinen.

Eli ollaan nyt niissä tyyppiviirteissä, että siinä on se kakshaarainen toi prokessusvinousus ja reikä tuolla prokessustransferosuudessa, joka nyt tässä kuvakulmassa ei näy. Mut kaulonranka. Kaulonranka kaitissa on se reikä siellä poikihannessa. On. Ja aihe on tossa oka haarakkeessa kaksi.

Mm. Okei. Parhaimmillaan siellä keskivaiheella rankaa tai sitten rangan osaa, mistä silloin ollaan puhumassa. Kaularangassa on aika selvä kaikissa. Eli kaularangan ikä on ylhäällä vasemmalla.

Siellä ne fasettinivelen pintojen suunta on 45 astetta tavallaan vaakatasosta nousee ylöspäin ja sitten on tavallaan hyvinkin sivusivusuuntaisella linjalla. Tämmöisessä asennossa täällä nämä fasettinivelet. miten siinä ne nivellipinnat tulevat vastakkain.

Tämä on hyvä suunta. Tämmöisessä asennossa sieltä pääsee tapahtumaan liikettä sivusuunnassa, jolloin mun lateraalifleksiot onnistuu. Rotaatiokin pääsee tapahtumaan tosiaan ihan kivasti. Fleksioekstensio pääsee tapahtumaan kivasti. Eli se on semmoinen suunta, joka ei juurikaan rajoita liikettä.

Mä pystyn liikuttamaan kaulan rankaa kaikkiin liikesuuntiin aika laajastikin. Hahmotattiin. No niin, hienoa yhteistyötä.

Sitten mennään seuraavaan. Nyt lukeekin. Torakaali, eli rintarankanikama.

Siellä oli se prokessusvinosustola ja alaspäin se olisi se paljastava tekijä, kun näitä kattelee, että no mikäs osio toi on. Tässä oli hauska ilmiö, pakko kertoa, kun me oltiin viime keväänä intensiivikurssilla Islannissa ja törmättiin siellä valaan rankaan, joka pötkötti rannalla. Sitten me ruvettiin tutkimaan fysioterapeuttia opiskelijoiden kanssa ja sieltä valaankin rangaista, vaikka ne olivat isoja, niin löytyi tavallaan samoja tyyppipiirteitä.

Me osattiin määritellä, minkä osa. Siitä valasta se oli sitten se ranga. En ollut ennen itse ehkä törmännyt, mutta sieltä löytyi.

Eli rintarangassa suhteessa tuohon kaularangan osa-alueeseen, nyt menee tavallaan vähän tällä lailla kaarevammalle. Jos oltiin äsken ihan tasaisesti siinä sivuttaisissa linjassa, niin nyt se asettuu vähän tällä lailla kaarevammin ja nousee pystympään. Tällaisessa asennossa rintarangassa, täältä tapahtuu rotaatiot hyvin. Eli se pystyy liukumaan sivusuunnassa hyvin niin, että rintaranka rotatoituu kyllä. Sitten kun se kääntyy tällä tavalla vähän vinottaa, niin silloin se estää pikkusen jo lateraalifleksiota syntyvästä.

Eli tässä kohtaa rintaranka ei ihan niin hyvin mene lateraalifleksiota kuin vaikka kaularanka. Fleksioekstensio myös siksi, että se on vähän tuollainen vinosti enempi kuin mitä tuo kaularanka, niin sieltä häviää vähän liikesuunnat. Rotaatiot ja lateraali fleksio on niitä, jotka parhaiten on. Sitten kun mennään lannerankaan, niin se on ihan erilainen. Menee vähän niin kuin aurauskulmaan toi nivellipintojen taso.

Eli siellä on kaksi täyntä sorttista nivellipintaa vastaan. Ja nyt tästä kun mä yrittäisin tehdä rotaatiota, niin se luinen rakenne tulee vastaan. Eli lannerangasta ei tule rotaatiota paljon mitään, sitä tulee ihan hiukan.

Tulee, mutta hiukan. Fleksio ja ekstensio sitten taas tässä pääsee tapahtumaan hyvin. Lannerangasta pääsee hyvin flexioekstensiosuuntaan.

Lateraalifleksiokin onnistuu jonkun verran. Parhaiten flexioekstensiosuuntaan on suunniteltu nivellirakojen suunta. Tässä kohtaa opintoja on tämä oleellinen juttu, että mitä liikettä voin odottaa mistäkin rangan kohdasta.

Sitten kun mennään vaikka rankaa käsittelemään, niin sillä on taas merkitystä, että mihin suuntaan voin mitään nikomaa liikutella. Mitä voin... Ajatella, että sieltä pääsisi tapahtumaan ja en väkisin ehkä teekään jotain sellaista liikesuuntaa, kun sieltä ei tule. Hahmoitteko tätä hommaa?

No, hyvä juttu. No, sitten kun rankautellaan yleisesti ottaen katsellaan, me ollaan puhuttu siitä, että siellä olisi kuormituksen kannalta hyvä olla ne lordoosit. Ne ottaa niitä kuormia vastaan.

ja tuo sitä joustavuutta ja sitten ollaan puhuttu, että ne toiminnalliset yksiköt pääsee siellä parhaiten toimimaan silloin, kun ne on tavallaan tietynlaisessa mutkissa, mutta näin ei aina ole. Se oli sitä juuri, että mitä ikääntyminen tekee ja mitä ne muut pehmit kurokset siinä ympärillä tekee, että se ranka asettuu niin kuin se asetetaan tavallaan, että me ollaan itse paljon vastuussa siitä, missä se asennossa se rankaa. Istuminen on yksi tosi isoista asioista, kun istuu pitkän päivän niin, että mulla on lannen rangassa fleksio.

Eikä se lordosi, mikä siellä kuuluisi olla tavallaan, että ekstensiosuuntaahan on siellä menossa. Niin kun istutte siellä koko päivän näin, niin se rupeaa pikkuhiljaa muodostumaan sinne myöskin semmoiseksi pysyväksi asemaksi. Eli liikettä tarvitsisi tehdä paljon sitten tuonne ekstensiosuuntaan, kun me paljon ollaan fleksiossa päivän aikana. Ja se saattaa sitten näkyä sillä asiakkaalle. Eli tuo kyfoottinen asento, semmoista me käytiin läpikin.

Eli tosiaan sieltä se Lanner-Wangen lordosi onkin ojennut. Ja se kun oikenee, niin silloin sieltä on pappu. pakko asennon ylläpitämisen mahdollistamiseksi.

Tehdään rintarankaa voimakkaampi kyfoosi. Silloin tätä asentoa kokonaisuudessaan kutsutaan kyfoottiseksi asennoksi. Sitten taas lordoottinen asento on semmoinen, että siellä se lammesrangan lordoosi on vähän voimakkaampi kuin se tarvitsisikaan olla. Raskaan olevilla joskus käy näin, että kun sinne tulee paljon kuormaa sinne etupuolelle ja vatsalihakset joutuu venymään pitkäksi, niiden on hankala tuottaa voimaa.

Se voi olla semmoinen, että siinä on helpompi olla ja rötköttää sitten. ligamenttituen varassa. Tai sitten jollakin voi olla sellainen, että vatvalihaksisto on aika kaikkiaan huono, tai ralleenrangan ihaksisto tai sidekuudoksisto sieltä kireä. Joku asia tekee sitä, tai alaraajoista tulevat asiat voi heijastaa siihen. Mutta kokonaisuusasentona lordoottinen, eli silloin siellä kun on lordous, niin sitten se yleensä vähän suurentaa kaikkia noita mutkia.

Tulee vähän suurempi kyfosikki ja vähän suurempi kaunorangan lordous. Nämä on tällaisia etutakasuunnan... Asentomuutoksia.

Sitten jos katsotaan takapäin, niin normaalisti taas siellä ei kuulu olla mutkia. Niiden nipamien kuuluu etutakasuunnassa olla taas täsmällisesti päällekkäin toistensa kanssa. Ja jos siinä tulee jotain mutkia johonkin suuntaan, niin sitä kutsutaan skolioosiksi. Skolioosi voi olla sitä, että se menee vinostin sivulta sivulle esimerkiksi.

Siellä on usein mutka toiseen suuntaan ja sitten korjaa mutka toiseen. Skolioosi voi olla kierteinen, sillä että siellä tuleekin noiden prosessuspinosukset, niin jossain kohtaa kääntyy yhteen suuntaan ja sitten vastaavasti kääntyy toiseen suuntaan ja sitten palaa takaisin linjallensa. Eli skolioosi on tosiaan sitä semmoista tämän suuntaista.

virheasentoa, että se usein näkyy eteen taikutuksessa hyvin. Kun normaali rankainen taikuttaa fleksioon, niin se näyttää suoralta, se hartia linja ja se miten se selkä kaareutuu. Skolioottinen tavallaan kääntyy tuollaiseen vinoon asentoon.

Tämmöiset termit tässä kohtaa tutuiksi. Palataan siihen sitten, että mitä niille voi tehdä tai mitä se muuta aiheuttaa. Kuormitus siellä siis poikkeaa siitä, miten se on suunniteltu meidän kehoja kestämään. ja rangan kuormituksia, niin siihen tulee sitten muutoksia.

Joo. No sitten tähän vartaloon kuuluu se rintakerä. Eli siinä rintarangen alueella on olemassa tämmöinen erikoisrakenne. Ei muualla kohtaa ole, eli tosiaan kaularangan alueelta ei vielä ole, mutta melkein sitä rintarangan alueelta. Poraks rakentuu kylkiluista, joka on Kosta nimeltänsä, ja ne niveltyy...

sinne rankaan, sieltä toisesta päästänsä ja sitten tänne eteen rintalastaan tämmöisen rustosen liittymän avulla, stirnum rintalasta. Ja kylkiluita keskimääräisesti 12 kappaletta, tämä on vähän semmoinen, mikä saattaa vaihdella. Ylhäältä alkaa niiden laskeminen, samalla tavalla kuin ne nikamatkin, niin posta ykkönen on täällä ylhäällä ja sitten mennään siitä alastaan.

Etenkin täältä kun 10, 11, 12, niin siellä alkaa olla se. poikkeavuutta, että kuinka pitkiä ne esimerkiksi on. Joku Kosta 12 voi olla tosi lyhkä, näinkin sellainen parin sentin pikkupätkätappi jollakin. Minulta löytyy esimerkiksi sellainen Kosta, joka on ihan tosi lyhyt kummallakin puolella, viimeinen sieltä.

Eli ne alimmat ei sieltä kaikilla ole ollenkaan samanlaisia. Se, mikä siellä on vielä tämmöisiä, miten sitä voidaan jaotella, niin puhutaan toivottavasti Kosta Veera, Aitokylkilu, joka on ensimmäiset. Viidesti ehkä seitsemän, tässä liippu kanka vähän vaihtelee.

Ne on semmoisia kylkiluuta, jotka tulee tämmöisellä omalla rustoviittymällänsä tänne sternomiin kiinni. Tällainen on tavallaan aito kylkilu. Tälle kaverille tähän ei ole laitettu kovin montakaan niitä. Tämä rustolevy rakennetta täällä saattaa kanka vähän vaihdella. Ja sitten seuraavat kostat, kylkiluut, on niin sanottuja kostaspurjeita, joka on Suomen suka.

Nyt ei tule äkkiä päähän, ehkä tulee hetken päästä. Niillä on yhteinen rustolevy, jonka avulla ne sitten kiinnittyy tänne sternumille. Kolmas Kosta-tyyppi on tämä, joka ei tule ollenkaan kiinni etuosaan, eli jää tänne niin sanotusti kellumaan.

Sitä tarkoittaa Kosta Fluctuantes, kelluva kylkiluumu. Ne ovat siellä olemassa vähän eri mittaisina, riippuu kaverista. On sitten pehmeät kurssirakenteiden avulla paikallensa.

Onko sinne viimeiset seksitykset? On sellaisiakin tullut, joo. Se tuntuu oikein, ja saattaa olla vähän törröttävä. Mulla on tullut myös yksi vastaaja, en mä eksynyt muuta kuin tähän elokuvaan.

Se tosiaan törröttäisi. Joskus se yksitoista on tavallaan toiseksi alin aika. pitkä ja törröttävä ja se 12 selkeästi lyhyempi, mutta olen minäkin törmännyt yhteen, että se oli jo niin alhaalla, että se täytyi melkein olla se alinkylkiluu. Eli saattaa tosiaan sormiinsa saada näiden, tai saakin näitä päitä sieltä, jos itse uskaltaa kaivella ja jos se asiakas antaa kaivella siinä kohtaa moni ja sitten rupeaa kikattelemaan ja sanoo, että se on huolellisesti poistettu.

Eli tämmöinen yleisjako niissä kylkiluissa ja sitten niiden malli on vähän erilainen, kun kuvatetaan eri tasoilla kylkiluita. Tuolla ylhäällä kuvassa on ykköskylkilu, se on kaikkein lyhkäisin ja tiukka kaari, siinä on tiukin kaari, miten tämä sanotaan suomeksi. Ja sitten mitä alemmas tullaan, niin sitä tämmöinen pyöreämpi malli siihen tulee ja loivempi kaari, eli vähän eri näköinen eri osassa. Sitten osia, mitä siitä löytyy, on kaputkosteen.

Se on se pää, joka on siellä nikamien vieressä. Tää täällä on kaputkosteen, kylkilun pää. Mikäs oli kollun?

Se on kaula. Meilläkin kapeampi tämä kaula tässä, niin sitten toi seuraava kapea kohta on kollunkosteen. Sitten kun mennään alaspäin, niin tuuberkulunkosteen.

Joko sanotaan tuuberkulun, mitä semmoinen, mitä rakennetaan, haette. Kyhmyräisyyttä. Näitä on vähän eri sanoja. Tuberositas, tuberkulum, tuber.

Kaikki ne on jonkunnäköistä kyhmyryyttä ja siinä on vähän eri kokoluokkaa esimerkiksi. Tässä on tämmöinen, kohtuu pieni kuin itse teinkin, tuberkulumkoste. Ja siinä on nivellipintaa. Sama tavalla tuolla kaputkosteessa, joka näkyy tuossa paremmin, niin siellä on sitä nivellipintaa, millä se siihen nikamaan kiinnittyy.

Eli siinä on silloin sitä rusterakennetta. Tuberkulumkoste, joka toi seuraa tuolta. Anguluskosteen on kohta, josta kylkiluu taipuu selkeästi eri suuntaan. Se näkyy niin hyvin, kun täällä on pää, paula ja tuumperkulmi. Kylkiluu jatkaa vähän taaksepäin haareutuen.

Siinä on anguluskosteen kohta muutaman sentin päästä. josta se kääntyy sitten menemään tuonne eteenpäin. Näissä kuvissa oikein missään nyt näy hyvin sitä anguluskosteeta, mutta esimerkiksi tämä, jos tämä on tuo kakkoskylkiluuto, niin tuolla paikkeilla se sitten olisi. Tuo on liian lähellä oleva kuin tässä jossakin.

Angulus on kulma, ja se tarkoittaa sitä suuntaa, sen suunnan muuttumista nyt tässä kohtaa. Anguluksia voi olla Lapaluussakin esimerkiksi. Täällä on tämmöinen taas kulmanmallinen luumpo. niin sekin voi olla angulus. Korpus tarkoittaa runkoa, eli koko pitkä matka täältä tänne eteenpäin on sitten korpuskoste.

Koko se matka, pitkä luvupätkä siinä. Ja sitten siellä tuleekin vastaan se pää, millä se niveltyy tänne soliitoksen kautta, tonne selviin. Eli ne sellaiset opeteltavat rakenteet on nyt siellä, miten se niveltyy sinne nikamaan.

Siellä päässä. Ja sieltä löytyy tosiaan ne niveltyvät pinnat, faagies artikulaaris kapittiskosteen. Jälleen tuttu tuossa toi faagies artikulaaris on se niveltyvä pinta, ja sitten siinä on määritelty, että no minkä niveltyvä pinta.

Postan pään kapittiskosteen. Se on se toi, mikä tuossa näkyy paremmin. Ja sitten faagies artikulaaris tuberkuliikosteen on se tuolla oleva rustopinta, tuolla tuberkulumissa olevan. ruston kohdalla.

Eli sieltä löytyy ne niveltyvät pinnat. Tähän ei varsinaisesti puhuta niveltyvästä pinnasta, tähän rustoviittymäkohdalle. Nivelen kannalta, kun mennään eteenpäin, niin löytyy nuo kohta, miten sinne sitä asettuu sen nikalon viereen.

Sitten edessä oli se sternon rintalasta. Se tarkoittaa koko tätä luuta yhteisesti ottaen. Sitten siinä on erillisiä osia, kun manubriusferni, joka tarkoittaa yläosaa.

Tavallaan tuosta kohti, kun menee poikki, niin tämä yläosa täällä on manubriusferni. Sitten siinä on liitoskohta, symfryysis manubriusfernalis, jossa on liitoskohta. Sitten on korpusferni, tämä pitkä osa luuta. Jälleen liitoskohta symphyysis xiphosternaalis ja sitten tulee processus xiphoideus, tuo alinkohta.

Eli kolmeen tämmöiseen osioon jatkuu koko sternuumi. Sen lisäksi sieltä löytyy tuommoinen ylhäällä oleva inki, surajukularis, tuo kuopake. Tuossa sitä on suunniteltu.

Eli tämä täällä on tuo... Inkisura jukulaarissa. Se nyt ei tässä anatomiakurssilla meillä ole mitenkään tärkeä.

Siihen ei kiinnity mitään sen ihmeempiä, mutta rangan liikkuvuuksia kun mitataan, niin tuohon voidaan laittaa mittanauhaa. Sen takia laitoin sen teille, että kun te siellä kurssilla olette, niin sitten voitte sanoa, että te tiedätte, mitä tulee tämä mittanauha. Se on tuossa.

Tämä on tämä kuoppa tuossa välikössä. Nyt se tuntuu isommalta kuopalta, kun tuossa kuvassa on pelkkä sternum. Siihen tulee noin......voimantoon...

solisluut viereen, niin siksi se tuntuu tuollaiselta isolta kuopalta, mutta se on vaan se sternomin tuo kuoppa. Tämä on tämmöinen palpoitavissa koko matkalta korpusstermi, ja Progestus xiphoideus on tuolla semmoinen miekka, lisäkö olisiko ollut suomeksi, ja ihan tämä kärki täällä alhaalla. Se on pienen matkan rustoa tavallaan, niin kuin sitten vielä siinä kärjen jatkuu. vähän arkakohta siellä. No sitten tosiaan miten se kylkiluu niveltyy, etenkin sinne rangan puolelle.

Eli edessä siellä on tuollainen rustoliittymä niiden kohdalla, jotka sen ruston kautta sitten liittyy. Tämä rakenne, että se tulee tosiaan noihin nikamiin kiinni, niin on se mikä sitä rintarangan liikkuvuutta heikentää. Ja artikulaatiokapittiskoste on täällä tämä kohta, miten se kylkiluu pääkorppuksen osaltansa, eikä koston saakin artikulaatiskapittiskoste on se kostassa oleva nivelpinta.

Sitten taas nikaman korpuksessa, tämä viittaa nikamaan, kun on pienen pieni hovea postaalis superior, eli tämä tässä. Superior viittaa siihen, että tämä vähän vaihtelee joissakin nikamissa, näitä on tuossa korpuksen tasolla kaksikin. Puhuin jo tästä muistaakseni viime kerralla, eli se saattaa joissakin kohtaa vähän se pyrkiluun pää niveltyä joko vain yhteen nikamaan tai...

kahteen nikamaan. Joissakin korvauksissa on vain yksi kuoppa, ja joissakin kahta. Sinne saattaa korvauksen matkalle tulla kaksikin kylkiluuta osittain.

Usein kylkiluu tulee kahden nikamaan vähän välimaastoon, että se ottaa kumpaankin nikamaan kiinni kahteen päin. Eli vähän vaihtelevuutta siihen. Ylhäältä katsotaan taas tätä kuvaa.

Patsa täällä, eikö vaan? Selkä täällä ja kylkiluu on poikkileikattu. Se jatkaisi matkaansa viimeksi.

Pääsin piirtämään tämmöiseen vastaavaan sivuun. Siellä on nyt nivel, siellä on jälleen rusto, sinne tulisi jälleen synovia rustojen väliin. Mitä sitten tätä nivelen rakennetta jälleen kerrataan?

Meillä on niveltyvät spinnot, joissa on rusto päällä, kartillakoartikulaaris, noiden faakki-ja spintojen päällä. synovia niiden välissä. Kun tullaan ulospäin, niin mitä on sitten? Kapseli. Peittäistön kaiken niin, ettei me nähdä sitä.

Nyt tässä kohtaa ei ole piirtäjä tehnyt sitä, että olisi toisella puolella kapselit. On jo toisella puolella kapseli. Sitten siihen tulee ligamentit ja sitten tulee ne lihakset.

Niitä lihaksia me ei ole nyt vielä katsottu mistään, mutta ne on rangan osalla sellaiset yhtenäiset lihakset. Kapselin sisällä ligamentteja ei juurikaan ole, se on poikkeuksellista. Sellaisiakin on, mutta ne on poikkeuksellisia.

Käydään sellaiset nivellet läpi, missä ne löytyy kapselin sisällä. Minun vastaani Kostan fasiestis artikulaaris kapittis kostae on tuo neljön, minkä saat tuossa? Se on se koko nivelalue, on artikulaatio kapittis kostae, on tämä minun neljön.

Mistä on tuo, kun siellä on tuo kapittis kostae pää? Tässä ne ovat vastakkain. Kapittiskosteen on tuo pää, jota näytän täällä.

Tämä niveltyvä pinta tässä, joka on ihan tuossa kostan päässä, se on se vaakies artikulaaris kapittiskosteen. Se on tässä kuvassa nyt näkökykyinen pettää, mutta se olisi tässä tämä puoli. Kylkiluun pään ihan siinä kärjessä. Sitten taas korpuksessa täällä näkyy tuo kuoppa.

Ne ovat tässä vastakkain. Tuosta on vähän vaikea sanoa, että kumpi on nyt kummankin rustoa. Kylkiluussa kuoppa ja kylki... Eiku mikä se on? Kylkiluu, joo.

Siinä se on tämmöinen pyöreämpi muoto, joka sitten menee siihen kuoppaan. Siinä on ne rustot ihan vierekkäin ja ne ovat ihan lähekkäin pienen pienen matkan päästä. Ja siinä välissä sitä nestettä. Eli kun kannattaa tässä palata tänne aikaisempaan kuvaan, missä näkyy ne ruutin irrallisena, niin silloin sen niveltyvän pinnan näkee paremmin.

Siinä olisi tietty semmoinen, että voisi laittaa semmoisen tähän kuvaan viereen, niin sitten se näkyisi siinäkin samassa kohdassa. Eli tässä näkyy vain tuo korpuksen fovea postaalissuperior, niin se näkyy tuommoisena omana rakenteensa ilmaista kylkiluulta tuolla. No sitten se toinen nivelkohta on artikulaatiokostotransversaaria.

ja progestus transversus on nimessä pohjalla, eli se on tuossa oleva nivel. Siinä nimettyvät pinnat ovat progestus transversus, jälleen kuoppa, ovea postaalista, joka näkyy täällä, tämä kuoppa täällä toisella puolella ilmaista kylkiluuta. Sitten siinä postassa oli se tuberkulun poste ja siinä vaakies artikulaaris, tuberkuliposte nyt on väärä suunta, anteeksi.

ja kun näkyi täällä yksikseen ilman sitä nikamahäirintää. Kun ne asettuu rinnatusten, saadaan nivel kuin artipulaatioporstotransversaari. Nämä molemmat on tasonivelen tyyppisiä, ei kauheasti liikettä tapahdu. Se mitä sieltä tulee, kylkiluut liikkuu ylös eteen, kun me sisäänhengitetään, ja sitten ne liukuu alas taakse, kun ylös hengitetään.

Semmoista liikkumista ylä-ja lahtasuunnassa pitää päästä tapahtumaan, mutta ei sen kummempaa, ei isompaa liikettä. Ei puhuta fleksioista tai ekstensiosta näiden nivelten kohdalla. Se on vain liikkumista hengityksen mahdollistamiseksi.

Sitten ligamenttituki. Jälleen näissä samoissa, miten kylkiluut on tuettu muihin osiin, että pysyy ne kylkiluut paikallansa. Kun siellä ei ole.

näitä ruukoja ja muita. Sinne tarvitaan sitten se ligamentti rakenteista. Aloitetaan näistä perusligamenteista täällä, tai perus siitä rakenteesta.

Jälleen sinne sä ajattelet se kapseli, synovia sinne kapselin sisälle. Synovi on vielä. Ja sitten se ligamentit.

Artikulaatiokapiittiskosteita eli kylkiluun pään nivelta tukee ligamentum capiittiskosteeradiatum. Se on tuolla selvemmäksi. Tässä kuvassa se on ihan vaan täällä näkyy uhuina ligamenttina. Tässä toisessa kuvassa se on tämmöinen räjä.

leviävä. Radiaattum tarkoittaa hajaantuvaa, säteilevää, radiate. Englanniksi se on joku tämmöinen säteilevä.

Eli tuo malli. Tuossa on kylkiluun päitä. Tässä keskimmäisessä kuvassa on rankanpätkää sivusuunnasta.

Katsottuna korpukset on tuossa edessä ja siinä kulkee se pitkä ligamentti, mistä äsken puhuttiin. Ja sitten siinä on kylkiluun pätkiä. Voitkin leikata.

Eli kylkiluun pätkät. on täältä kiinni, eli se on tästä kohdasta, siitä on kylki koko toraksutettu pois siitä kuvasta, että näette sinne, niin tähän tulee tuommoinen ligamentti, joka tuollain hajaantuu niiden, niinku sen pään osalta, että se on suoraviivainen. Ligamenttun kapittis kosteeraviatu. Semmoinen siellä on tukemassa tota.

Ja sit kun mennään siihen toiseen niveleen, artikulaatiokostotransversaaria, se on nyt täällä. Sitä tukee tämmöiset ligamentit kuin ligamentum costotransfersarium, eli ihan sama niminen melkein kuin tuo nivelkin. Se on kaikki tämä tässä välikössä. Jos palataan tuonne äskeiseen kuvaan, niin tämä oli tyhjä.

Kun katsotaan pelkkiä luita, niin tuossa näkyy, että siinä olisi reikä. Mutta tuon reijän peittää täysin ligamenttisi, kun ne laitetaan sinne paikallensa. Ja se on tuo costotransfersarium ligamentti.

Eli sieltä. Tulee täysin liimavaketti, että kylkiluun pää pysyisi tuossa kylkiluun tai nikaman kyljessä. Sitten kostotransfersaarion lateraale on täällä sivulla kulkeva tuossa olevat säikeet. Niiden avulla tuetaan sitä, että kylkiluu pysyisi tuossa progresustransfersuksessa. Ei lähtisi siitä liikkeelle.

Nämä ligamentit antaa periksi sen verran, että kylkilu pystyy liikkumaan ylä-alasuunnassa. Se pää sieltä pysyy paikallansa ja liike tapahtuu enempi täältä. Sitten kun tullaan toiseen päähän, rustoliittymiin ja siihen miten kylkilu tulee sternoniin kiinni, niin sieltä löytyy myös radiaattomligamentti.

Likamenttum sternokostalle radiaantum, se on tämä tässä. Eli tuossa kuvassa on nyt pieni pätkä sternumista ihan täältä ylhäältä, manumtriumsterni. Tässä kohtaa on jälleen hajaantuva likamentti, joka pitää tämän paikallansa, tämän liitospuolen täältä edessä. Ja semmoinen samanlainen on näissä jokaisessa liitoskohdassa.

Samalla tavalla tuolta ykköskylkiluusta, kun tulee. Ja sen ykköskylkiluun tukena vielä sen lisäksi on tuommoinen kuin kosto. Klavikula on tämä solisluu tässä ylempänä, niin se kulkee siitä ykköskostasta vähän niin kuin ylöspäin vinosti.

Eli tuolla välissä, toi ligamentti tuolla on kosta klavikulaana. Kosta ykkönen, joka on tässä tää ykkönen, ja tää on klavikula. Tuo olis tuota.

Niin nyt me osataan teippailtua kylkiluut paikoillensa. Noin ne pysyy siinä. Tällai tämmösellä... kapseli-ja likamenttipuolella.

Sitten siihen tarvitaan vähän lihaksia vielä pitämään niitä siinä. Ootte kyllä niin kivikasvoisia, että mä en yhtään saa teistä kiinni, että mitä nyt tapahtuu. Sielläpä on näkeks.

Siitä vähän... Toisaalta se on kauhean loogista. Eilen jo puhuttiin, että kun ne luut sieltä oppii, niin sitten kun sä länttäilet niitä yhteen, niin tulee viiveeliä.

Ja kun niitä länttäilee yhteen, niin tulee likamentteja. Se on tavallaan hyvinkin loogista, kun siihen pääsee kiinni. Mutta onhan ne karseen kuulosia tällä tavalla, kun niitä tulee. Ja sitten kun niitä tulee tässä, mä en voi niin loputtomasti teitä opettaa, että niitä tulisi vaan vaikka kymmenen tunnin aikana. Katsottaisiin, kun yksi kuva aina puolentoista tunnin aikana.

Niitä tulee paljon. tiedän ja myönnän tässä heti. Eli täällä tunneilla älkää menkö sen tunteen alle, että näitä ei ole koskaan oppia.

Voi, mutta se edellyttää sitä, että niitä pitää käydä monta kertaa läpi. Ja jos te nyt on jo kokemus siitä, että tuli tunnille niin, että ei kerinyt katsoa mitään ja tuli tunnille niin, että kerkesi katsomaan, onko jo tämmöiset tilanteet? Joo, niin on vähän erilainen.

Onko vaan, että on edes kattonut etukäteen? pikkusen tunnistaa, että tota mä lueskelin, niin ei ole ihan niin hätä, kuin jos tulee tunnille niin, että ei ole kerinyt mitään tekemään, ja niinkin joskus käy, niin ei mitään, sitten vaan otat rennosti ja kuuntelet. Ja näiden se anti ehkä on, että anatomiahan voisi lukea ihan itsekin, ei se välttämättä opettaja edes tarvitsisi, mutta mä ajattelen, että olen pitänyt näitä tunteja edelleen siksi, että mä koitan selittää niitä. Ja sitten se kirjan pulma on aina se, että sinnehän on nuoli johonkin yhteen kohtaan.

selityksiä, että ei kun se on tuo iso alue tuossa ja tarkoittaa koko tätä juttua. Sitä koitan täällä tehdä, sellaista selventämistä siihen. Mutta työ pitää teillä tehdä siihen, että sitten opitte ne. Joo, yhdessä kyllä tämä tästä. Nyt kävimme ranka ja torkasta.

Sitten siellä on vielä vartaloa liittyen se lantio. Pelvis. Tarkoitti koko juttu.

Koko tuo luinen lantio on pelvis, eli kaikki sen luut yhteensä. Tätä ollaan jo puheltu. Oskoksen on toinen puolisko noista lantioista. Lantio puoliskasta puhutaan.

Tuolta menee poikki, tai siellä on liitoskohta, ja se poikki siitä menee. Ja tuolla on toinen liitoskohta. Kaikki tämä, mikä nyt tähän tälle puolelle jää, on oskokseita. Niitä on sitten kaksi kappaletta pelviksessä ja siinä välissä sakaa.

Oskokseja kans on edelleen kolme. Ospupis, osissi ja osilju. Teillä oli siinä, mun piti ottaa se tähän, mutta en näköjään muistanut ottaa, siinä alkumateriaalissa sellainen hyvä kuva, missä katsotaan sivulta lantiota. Siinä on eri värisenä noin ospupis ja os. is-si ja os-ilium.

Tällä lailla aina kun katsoo jostakin edestä tai muualta, niin se on hansalakin siinä vähän määritettävissä, että missä siinä mikäkin luu on. Mutta jos mennään tänne kalteen, niin os-pupis-häpy-luu on tässä edessä. Se on vähän tämmöinen, jos sen irrottaisiin tuosta, niin tämmöinen kaari pelkästään.

Siinä on tämmöinen kaari, jonne pohtii os-iliumia, ja kaari tänne kohti os-isiitä. Tässä edessä oleva tämmöinen kaari, se on os-pupis. Eli tuossa kuvassa näkyy tässä... Edestä näkyy tuo syntyy, siis pupikaliitoskohta.

Ja siitä pieni matka tänne eteenpäin, ylöspäin on sitä ospupista. Ja sitten tuonne alas, mikä istuille tavallaan näy, niin on sitten sitä pupista myös osissia. On sitten se takaosa. Eli sielläkin on tämmöinen vähän kaareva, mutta vähän jämäkämpi luu. Jos pupissa on aika ohkainen ja iso luu, niin osissia on sitten tuommoinen isompi, mutta vastaavanlainen tämmöinen vähän kaarevan mallinen.

Tämä alakaari täältä ja sitten tämä iso mötti täällä takana on osi siitä istuinluuta. Sitten koko tämä harja. Täältä on suoliluulta tosi ilkeä. Ja niiden liitoskohta on tuossa kohtaa, mihin tuo lonkkanivel, meneekö nyt termit oikein, muodostuu. Siinä kolmivärisessä kuvassa, joka siinä alkumateriaalissa oli, siinä olikin semmoinen tavallaan halkeama tai semmoinen liitoskohdat siinä.

Pitääkö me hakea nyt se kuva tähän, että saatte käsityksen. Ehkä mä haen. Katsotaan, noin, sitten tuossa.

Eli tämä kuva, se on sivulta. Silloin, että nyt täällä oikealla puolella on... Vatsa ja selkä tuolla vasemmalla.

Ja toi sinapin värinen on se ospupis. Tuossa issiin sinettävä varmaa, kaarevat luut. Ja sitten iili on tuossa ylhäällä.

Ja niistä kolmesta luusta yhteensä, niin ne on irralliset pienenä vauvalla lapsella. Ja sitten liitoskohdat, jotka tuohon keskellä syntyy, niin ne luutuu yhteen. Eli täältä näkyykö nyt itse? Tämä luutuu.

yhteen aikaransa ja tähän muodostuu tällainen lonkkamaali, japsi kutsuttu juttu, mihin me ollaan sitten matkalla. Niin ne osat sieltä syntyy ja vaikka ne on aikuisella luutuneina, niin nämä luut tältä pohjalta kannattaa hahmottaa, koska niissä pienemmissä rakenteissa, joihin ollaan matkalla, niin ne kuuluu ja näkyy ne rakenteet, nuo pohjaluut siellä. Ja sitten osakrum on tuossa tosiaan seuraavana, niin se on sitten se kaikki muut paitsi tuolta, kun menee poikki, niin sitten siellä on se häntäluut, jotka on tuo alinpainos.

Ne on ne isot luut, jotka lantioita muodostaa, ja sitten nivelet, jotka sieltä löytyy, niin on artikulaatio sakroiliakka, puhutaan paljon SI-nivelestä, ja se on se liitoskohta tuolla, miten sakrum ja ilium osuut ovat tietysti vastakkain. Tästäkin jo puhuttiin siinä kohtaa, kun sakrumiin törmätään. ja sen niitä niveltyviä pintoja kurkittiin.

Ja sitten synfyysispupika täällä edessä, rustoliittymä. Nämä nivellet ei tosiaankaan tosi paljon olti liikun nämä nivellet enempi, vaan semmoista pientä kallistelemasta, jota voidaan kutsua lutaatioksi, tapahtuu lantiossa, tuolla S-nivellessä. Ja sitten toi synfyysispupika, niin se tavallaan reagoi siihen. Ja sitten siinä synfyysiksessä oli, sitä puhuttiin siitä raskauden aikaisesta hormonilanteesta. löysyttämisestä, missä se tulee ja mitä sinne enempi liikestä pääsee syntymään.

Mutta jälleen ei ole mitään eipleksiöitä, ekstensioita, tällaisia asioita puhutaan, vaan tietysti on näistä niveltyvistä nivelten kohdalla. Notaatio on sellainen sana, jota saattaa jossain tulla vastaan. No sitten vähän tarkemmin osia tässä. lantiosta, sillä että saadaan sinne sitten kohta lihaksia kiinni. Jos aloitetaan tuosta sacrumista, niin faakies pelvica, faakies posterior oli siellä takana, silloin kurkattiin sitä jo, ja nyt faakies pelvica on tällä lailla edestäpäin katottuna tämä etupinta täältä, koko sen sacrumin etupinta.

Eli jos siellä nuoli on mennyt johonkin tiettyyn yhteen kohtaan, niin niin täältä koko tätä etupintaa. Sinne tulee tuolta sellaisia lonkan syviä lihaksia kiinni. Tämä oli yksi pääasiassa.

Promonttoriumia, eikö jollekin mieleen puhuttiin eilen jo? Tai viime kerralla kun tavattiin? Joo, se oli se reuna, joka kallistui vähän tällä lailla eteenpäin.

Eli tuossa tuo... pallura, joka tässä on sitä niveltyvää pintaa, mihin tulee L-viitore. Ja nyt se sama niveltyvä pinta olisi tavallaan täällä. Se kallistuu eteenpäin. Tästä kuvasta taas on vähän hankala näyttää, että missä se olisi.

Mutta täältä kun purkataan sivulta päin, niin näkee, että miten siitä kallistuu eteenpäin, suuntautuva tuommoinen pintahylly ikään kuin. Se on promonttoinnin. Eli tavallaan yläosa tuosta sacrumista täällä edessä.

Juteltiin siitä, että siihen tosiaan tulee... eli L5 niveltymään tuohon promonttiryhmän tavallaan tuon niveltyn pinnalle sitten. Se aiheuttaa paljon sitä, että missä asennossa se on, miten lantilta kääntelen, mihin käännän promontoriumia, niin se kääntää rankaa sen mukaan, että kun se ranka siihen niveltyy, niin sen on pakko reagoida.

Sitten olisi iliumissa, siinä olisi se nivel nyt uudestaan. Ala on siis ilium. Se on tällainen iso rakenne. joka tarkoittaa, mä en edes piirrä tuohon kuvaamaan näytön täältä, se on koko tämä siipi, ala on siipi, koko kaikki tämä ulospäin tai ylöspäin suuntautuva ulope.

Ei puhuta siinä kohtaa vielä sen etutaitokapinnasta tai mistään muustakaan pienemmästä rakenteesta, vaan sellainen isompi rakenne on alaossis iilium. Ja siinä alaossis iiliumissa löytyy Fossa Iliaakka, joka on sitten tässä. Lanti on sitä puolella oleva kuoppa.

Fossa tarkoittaa kuoppaa ja fossa iliakka. Eli se on tuon ala-ossis-iiliumin osa. Tämä täältä löytyy se kuoppa, sen mä pystyn tuohon piirtämään.

Tuo ala-ossis-iilium on tosiaan iso koko, melkein suurin osa siitä koko os-iiliumista. Tuperusitas iliakka. Jotain kyhmyjuttuja taas pitäisi olla tuolla takana.

Näkyy siitä osa ja osa menee sinne sillain tavallaan vähän piiloon tuonne Sakrumin taakse. Taas kun saatte käsiinne näitä malleja sitten kun päästään muutama tunti vielä eteenpäin, niin sitten pääsette putkimaan. Sitä on tuolla takaa penkateltuna vielä vähän enempi näköisellä. Sitten kun ala-ossis-iiliumia pistetään tarkemmin osiin, niin siinä on tällainen harja tässä ylhäällä, kristailiakka. Koko matkalla oleva tällainen, ihan tämä yläreun, kristailiakka, koko tämä harja tästä.

Sen päädyissä on tällaiset luun suunnan muutokset. tuossa kohtaa ja sitten tuolla kohtaa, niin tätä suunnanmuutosta kutsutaan tuommoiseksi spiinaksi. Se on vähän tämmöinen piikkimäinen uloke. Spiina, iliaakka, anterior, superior.

Kuulostaa pahalta, mutta kun se otetaan ihan rauhassa, niin se on se piikkimäinen uloke, spiina. Iliaakka ollaan iliumissa, anterior ollaan edessä, ja superior tulee siitä, että niitä on kaksi päällekkäin, niin se on ylempi. Spiina, iliaakka, anterior, superior. Siitä voidaan käyttää kirjainlyhennelmää, kun sias. Siinä iliakka anterior inferior on tämä vähän alempana oleva tuommoinen piikkimäinen ulopi täällä tuossa kohtaa.

Superior tuossa ylempänä ja sitten inferior tuossa alempana. Ja täällä kuvissa tuossa olisi tuo superior tuossa ja inferior täällä. Ja ne on edessä olevat. Samanlaiset löytyy takaa.

Spina iliacca posterior superior. Näkyy tuolla. Rupee tulemaan jo paljon piirroksia päällekkäin. Ja posterior inferiorkin löytyy.

Se on vielä vähän alempana. Sitä ei näy tässä kuvassa, mutta jos sitä haluais tänne tulla kutkimaan. Tuolta löytyy samanlainen tuommoiset kaksi piikkimeistä uloketta.

Tänne tulee sellainen ligamenttirakenne kiinni, mistä puhutaan kohta. Näihin kumpaankin tulee kiinni lihaksia. Täälle taakse tulee kiinni kanslikamenttirakenteita. Näitä me haetaan muun muassa selän mittauksiin liittyen näitä spiina-iliakka-posteriosuperiorit erityisesti.

Siksi näitä käydään tässä nyt läpi. Eli tuollaiset harjan etuja takapuolella on tämmöiset ulokkeet. Vielä sitten tämmöinen iiliumin puolelle osittain ja osittain pupiksen puolelle menevä eminenttia, tarkoittaa kohoumaa, eminenttia iliopupika.

Eli jälleen taas suunnilleen tuohon kohtaan tuleva tuommoinen kohollaan oleva alue, joka on osittain iiliumin ja osittain pupiksen alueella. Tässä ylimenevistä rakenteista puhutaan vähän enemmän. Sitten kun mennään tätä Krista katselemaan vähän tarkemmin, eli loikkaan tälle puolelle, tuo Krista-iliakka jakaantuu edelleen.

Mä piirvelin tonne tommosia useampia viivoja, ei oikein miellannut osua kohille. Eli se krista on tavallaan aika leveä, toinen sentin paksuna nyt ehkä voisi olla. Ja se voidaan jakaa tavallaan kolmeen tämmöiseen osa-alueeseen. Jos mä piirrän tätä kaarta tähän nyt tällain kolmiosaisena, niin labium internum ja labium externum on täällä nämä uloimmat. Eli tavallaan se ihan se sisäreuna, lantiossa sisällä oleva reuna.

Täällä nyt tämä kohta suunniteltu. On labium internum, tulisi sinne vielä loppuvuostikin. Ja sitten labium, se tarkoittaa huulta, tuo labium. Labium externum olisi sitten täällä ulkopinnalla oleva, eli ihan tuo ulkoreuna tuolta.

Aika hienosti on suunnilleen ihan loppuun. Ja sitten niiden välikköä kutsutaan linea. intermediaaksi.

Linea on sitten taas enempi tämmöinen viivamainen. Lapium on tuommoinen, missä on selkeä suunnanmuutos, semmoinen harjanne näkyy, tai tuommoinen enempi, toi linea on semmoinen vähän enempi ajatuksenomainen viiva, ja se on se keskellä oleva, eli linea, intermedia, sitten toi keskipäiväinen. Ja kun sieltä Krista-Iliakasta löytyy kolme tämmöistä osaa, niin sitten meillä on vartalossa kolme eri kerroksessa olevaa lihasta, jotka kiinnittyy tänne. Yksi tänne ulompaan reunaan ja yksi sitten siihen keskelle ja yksi tänne kristan sisäreunaan. Siksi tätäkin näin tarkkaan käydään läpi.

Saadaan sinne sitten vierekkäin ne lihakset, jotka sinne täytyy saada. Eli tohon sitten jos haluaisi piirtää, niin tässä keskellä kulkee sitten enempi tämmöinen ajatuksenomainen linea. Intermedia on hassusti laitettu oikein, että on todellakin keskellä oleva, kun Inter on välissä ja media keskellä, niin se on välissä keskellä oleva viimeinen. Sitten vielä tarkemmin, kun käydään sitä ospupista, eli tätä etuosalantiosta, niin sieltä löytyy tuommoinen teräväharjanne. Tältä puolelta näkyy paremmin tuossa.

Pektenos siis pupissa, siihen kiinnittyy yksi lihas. Pektineus-niminen. Tuuberkulmupupikummo on kyhmyreistä aluetta lähellä sympyyisistä.

Adduktorilihaksia reidän sisäosasta kiinnittyy paljon tuuberkulmialueelle. Siinä on liitospahta, sympyyisissä pupikarjoissa ja rusto siinä välissä. O-K.

Tarviiko päästä seisomaan välillä jotain vähän liikehtimään? Joo, nyt saa. Nyt mä en ohjaa, saatte itse tehdä jotain liikkeitä, mutta miettikääs taas vähän, mitä teette. Minkä näköisiä asioita, jos teette jonkun rotaatioon, tuli siellä näköjään toinen kuitenkin rotaatiota. Moni tekee siellä jotain tämän suuntaisia juttuja.

Siinä lapa ja harti ja rengas menee adduktioon tuonne. Olkanivel voisi olla ulkorotaatiossa. Ja sitten tämmöinen tämän tasoinen liike. Puhutaan horisontaaliadduktiosta ja abduktiosta.

Se ei ole varsinainen anatominen liikesuunta, mutta niinkin me voidaan tehdä. Ja tämmöinen termi sille löytyy. Horisontaalitasossa tapahtuvat adduktio ja abduktio.

Näistä ollaan tässä jo matkan varrella puheltu, oikeastaan nämä nivelet. Mutta ne on täällä nyt vielä myöskin sillä, että saa lueskella. Eli takana on kaksi erillistä artikulaatiosakroidia. Sakrum ja os ilium. No siinä ne niveltyvät luvut.

Ja kummassakin se nivelvinta, tällaisen korvalehden mallinen muotoinen, toi pakees aurikulaaris. joka löytyy kummastakin luuslukohta tuossa kuvakin. Niin kuin juttelin, niin vaan sellaista vähäistä pientä liikettä, mikä tapahtuu silloin, kun alaraaja liikkuu käytännössä loukka, niin siinä se, jotkut puhuu vain tämmöisestä kallistumisesta, joku puhuu rutaatiosta.

Ja sitten edessä se hätyliitos. Eli ospupikset siinä kummallakin puolella on muodostamassa ne ruut, ja sitten sieltä löytyy tuommoinen koko ajan symposiaalis, ja niiden välissä on se diskus. interkubitus.

Jäykkä synkyys, sitä erosta liittyvä pientä pientä riikettä, merkityksellinen siinä kohtaa, kun synnytys lähestyy ja koronallisesti sitä sitten löysytetään niin, että siellä tulisi videolle tilaa tulla enemmän kuin kuvissa, jos sitä samaa hommaa katsotaan. Tuossa vasemmanpuoleisesta kuvasta, jos aloitetaan, niin siinä on OSCO-C. Onko se lateraalista dexter-vai sinister-versio? Tai sitten se on oikea, katsottuna sisältä päin lantiosta. Siitä on vasen puoli otettu pois, ja se katottaa mun oikeaa lantiota, katsoisi sieltä lantiosta sisältä.

Tähän kohtaan voin antaa sellaisen vinkin, että sopota käyttää lähes aina oikeanpuoleisia luita näissä kupissa. Joku painos oli sellainen, että oli yhtäkkiä kaikki vasemmanpuoleisia kuvia. Siinä oli varmaan tullut joku peilikuvakääntö tai jotain muuta.

Se oli hämmentävää, kun minulla oli kuvia eri painoksista kuin mitä opiskelijoilla oli. Sitten oli ihan kauhean paniikkia. Miten se niin kuin erilliseksi? Tämä on nyt oikea. Eli ihan niin kuin kalliista, jos kääntäisiin oikea ospokseen.

niin että siitä on kaikki muu tästä otettu nyt suoksi. Sitten katsotte sieltä lantiossa, että sisällä olisi kemppukameri. Ja silloin sieltä tulee näkyville se, että miten siihen muodostuu toi korvalehden mallallinen pinta tuoltakin. Ja sitten tää sama pinta siellä Sakrumissa.

Eli nyt tämä kääntyy tohon vasten toista. luuta, niin silloin siihen saadaan sitten nivelpinta. Ja sieltä löytyy ihan selkeästi tommoiset mustat rakenteet. Ja taas, syyn ovia siellä välissä. Ja kapseli peittämässä sitä niin, että se peittää tuon koko jutun.

Ja sitten sitä Tuberculum-asiaa, mitä äsken puhuttiin, että näkyy vaan tämmöinen pieni osa täältä ylhäältä. Tuosta edestäpäin kuvasta, niin nyt näkyy sitä, miten sitä on tuossa aika paljonkin sitten taaksepäin suuntautuneena. Sakrum ei peitä koko myfkyräistä pintaan, vaan siellä on aika paljonkin tilaa vielä sille, että sinne tulee likamentteja paljon kiinni. Eli koko kyhmyräinen alue sieltä ei me käsin päästä tuntemaan tätä kyhmyryisyyttä. Se on ihan täysin likamenttiviidakku suorastaan tulee tähän päälle niin, että se tukee lantio-ja rangan liitosta siihen hyvin.

Sitten se synfyysispupika. Tuolla näkyy parhaiten se nivelpinta, miten se siinä sitten on niveltymässä toisten kanssa. Siihen tulee se vertiskus. Eli niveltymät pinnat. Ja sitten kapseli.

Ja sitten ligamentit. S-niveltä peittää. etu-ja takapuolelta paljon ligamentteja, niin kuin äsken sanoikin, ja niitä paljon rysmitellään. Eli ligamentti ja sacroiliakka anteriore on siinä edessä. Katsotaan saman tien kuvaa.

Nyt kun ollaan ligamentit laitettu tänne, niin kaikki tämä poikittain kulkeva ligamenttiviidakko tässä edessä. Jos katsotte Kallesta, joka on nähtävillä ilman ligamentteja, niin tuossa näkyy välikkö. Nyt kun siihen tulee ligamentit, niin koko tuo välikkö peittyy anterioreisilla ligamentilla.

Siinä on monikkomuoto, siksi että niitä on ikään kuin paljon. Posteriorisesti siellä on valtava joukko likamentteja. Tuollaisia nimiä löytyy. Sacroiliaca, Interrossea ja Dorsalia.

Ne kulkevat kaikki vähän vinosti sivulta ulkoa sisälle alaspäin. Ja estävät sen, että sacrum painuisi. lantion sisään tai tippuisi siitä lantion läpi. Tai mitä sanaa siinä voisi koittaa mielikuvana käyttää. Tältä se sitten näyttää.

Eli jos katselee tätä Kallen lantion takausaa, niin se näyttää tyhjältä. Siellä on sitä tuberkulun osiota näköisellä, mutta sitten siinä se peihtyy paljon ligamenttien kanssa. Tällä lailla ei vinosti alaspäin suuntautu enää. Tämä on hyvä tukisuunta sillä ligamentilla olla, kun se mitä täällä tavallaan uhkaa tapahtua, on että tämä koko ylävartalon paino menisi tuon sacrumin myötä tavallaan tuosta lantiosta, tipattaisiin välistä pois.

ja sitä estämässä se on ihan täynnä tällaista ligamenttirakenteistoa. Ja siitä taas on oleellinen juttu, että teille jää mieleen se, että siellä on paljon, ihan valtava senttikasa täynnä ligamentteja, ja niiden yleissuunta on tämmöinen. Ja niminä voisi ehkä sitten olla tuommoiset, että siellä on tuommoinen Sacroiliac Interosse ja Posteriora.

Ei tarvitse osata tuosta. sanoa, että mikä kohta missäkin on, sillä ei ole merkitystä, ne ei mitenkään yksittäisesti sieltä vaurioidu tai muuta. Ihan eri asia, jos me käydään vaikka Nilkasta yksittäisiä ligamentteja läpi, koska sieltä saattaa tulla semmoinen yksittäinen ligamentti vaurioida, mutta tässä sillä ei ole sellaista merkitystä.

Ajatusvaihto, kauhean määrä. Vähän sama kuin siellä rankossakin, paljon enempi oli niitä ligamentteja kuin mitä me nyt opiskelimme. Eli ne on siinä suoraan tavallaan sen SI-nivelen lähettyvillä pinnalla melko lailla edestä ja kataa. Synfyysispupikaa, jos mennään, niin sitä tukee kaksi likaventtiä, kumpikukin superius ja inferius. No nyt taas teillä on jo tämmöistä oletusviisautta tullut.

Mihin sitten tuollaiset superius ja inferius sitten sijoittaisi? Ja joku viittoo, että ei. Juurikin niin.

Yläpuolelle, tuohon liitoskohdan yläpuolelle, superius. ja inferius sinne sen alapuolelle. Eli kulkee pupiksesta vasemmalta oikealle ja tukee sen nivellä sillä lailla. Siitä muistaakseni on tuolla kuvaa. Eli tuossa ylhäällä ja täällä alhaalla.

Joo, logiikkaneisona pitää vaan muistaa. Ja sitten ne on taas sinne lähellä olevia ligamentteja. Sitten lantiossa on tämmöisiä ligamentteja, jotka ei kulje suoraan sen nivelen yli, eikä tue suoraan sitä.

Eikä välttämättä itse asiassa tue lantiota ollenkaan, mutta siellä on muutama tämmöinen ligamentti, jotka on hyvä osata tämmöiset isommat ligamentit. Ja niistä yksi on ligamentum inguinaale, tämä inguinaale tuossa. Ja on siihen sulkuihin laittanut, että se kulkee sieltä sijaksesta, eli spina iliakka anterior superior.

Se oli se yläkyhmyrä. Yllään tuommoinen piikkimäinen lisäke. Ja sieltä Tuberculum pupicumii. Tuberculum pupicum oli täällä tämä kyhmyräinen alue tuossa synfyysiksen vieressä.

Eli tässä on tämmöinen likamentti. Ja tämä on nyt poikkeuksellinen likamentti. Me ollaan opiskeltu likamenteista perusperiaatio, että se on kahden liikkuvan luvun välissä. Pitää ne yhdessä estää ja rajoittaa niiden liikettä.

Sitten meillä on näitä poikkeuksia. Tämä ei sitä tee. Onhan se tavallaan siten, että se on nyt iiliumiin ja oskuvirksen välillä oleva. mutta siellä ei ole enää mitään liikettä niiden kahden luu välillä.

Eli tämä on nyt sitten tavallaan sen lantion luutumisen jälkeen enää semmoinen likamentti, johon kiinnittyy osa niistä vatsalihaksista, joka tänne päin lähtee tästä. Sen alta kulkee verisuoni, hermoja, lihasrakenteita alaraajaan. Eli se on tavallaan tämmöinen maamerkki, jonka kautta sitten erotetaan vartalossa olevat rakenteet ja alaraajassa olevat rakenteet. Ja sen alle sijoittuu paljon tärkeitä juttuja.

Joo. Silloin se polikoivuus, siinä oli niin pari asteita tuosta läpi. Joo. Niin, just miten se kulkee. Usein siitä tuleekin semmoinen suikalle tänne alaspäin, että sinne muodostuu vähän niin kuin kaksi porttia, minkä läpi kulkee rakenteita.

Siinä on tosissaan vaihtelua. Tälle ei tarvitse ajatella sitä, mitä liike tätä rajoittaa. Sillä ei sellaista ole.

Sitä tarkoitan tekstilläni siihen päälle. Sitten enempi ehkä SC-niveltä ja notaatiota tukevia ligamentteja löytyy Atlantiosta takaa. Ligamentum sacro, spinale ja sacro tuperale.

Sacro niissä kummassakin viittaa sacrumiin, että ollaan sacrumista jonnekin menevissä ligamenteissa. Sacro tuberale on tuossa. Se kulkee sacrumista sinne tuber-issijärjikumiin.

Siellä on tuollainen istuilukyhmy tuolla takana. jonka päällä te siellä istutte tai jos istutte hyvin, niin te tunnette sen ja istutte sen päällä. Jos istutte huonosti, niin sitten se on kellahtanut sinne alle ja teillä on karmea lannen luonnon asento siellä. Voisin käydä tutkimassa. Eli tuossa kohtaa, Sacra Tuberaala.

Ja sitten sen tavallaan takana, tällainen takaapäin, kun katsotaan nyt sitä lantiota, niin ei näy kunnolla muuta kuin osittain. Eli tuolta vähän vilkistää sitä. Sacrospinaaliligamenttia. Sacrotuperaali oli pinnallisempi.

Tällä tavalla takakatsotaan tuonne jälleen sacrumista. Sitten täällä lantiosta takana, jos issiissä on tämmöinen puikkomäinen spina, issiadica-niminen rakenne, niin siihen kulkee sitten. Tämä tulee ehkä vähän tuolta alempaa tai laajempaa tällaisella.

Tuossa. Sacrospinaaliligamentti. Eli kun se kulkee sacrumin ja lantialuiden välillä, niin nämä ovat ligamentit, jotka siihen notaatiotukeen osallistuvat.

Sitten ne ovat muodostamassa aukkoja, vähän niin kuin ligamenttum ingvinaaleja täällä etupuolella. Nämä muodostavat aukot, joista kulkee läpi rakenteita. Nyt katsotaan taas sitä lantioon oikeaa puoliskauskokseita.

Taas ollaan siellä kameralla sisällä lantiossa, synpyysispupikaan tuossa alhaalla. Ja nyt täältä näkyy se. Sacros finale, paremmin se on tuossa.

Tämä lippamentti täällä. Ja sacro tuberale sitten tuo, tuolla nyt täältä katsottuna, niin sitten kauempaa. Tuo tuberale on tämä.

Tuolta ylhäältä lähtee. Ja täältä keskeltäpäin lantia kun katsotaan, niin sinne tulee tämmöiset reijät. Foramenissiä on majus ja minus.

Majus tarkoittaa suurta ja minus pientä. Tämän olisi varmaan voinut arvatakin. Foramen tarkoittaa reikää ja issiä viittaa siihen, että ollaan siellä issiin alueella. Eli tuolla on se majus ja tuolla minus pieni reikä.

Ja nämä tämmöiset reijät tuolta lantiosta sisältä pulkee muun muassa sellaisella muskulluspiriformissa tuolta majusreijästä ulos lantiosta sisältä. ulos ja sitten sieltä kulkee nervosis sierikos, eli meidän alaraajaa isosti hermottava hermo siitä samasta reijasta, vähän taas erilaisilla variaatioilla, mennään siihen anatomiaan myöhemmin. Ja sitten tuosta koronavirissierikon minuksesta tulee myös sellaisia lonkat syviä lihaksia, pieniä lihaksia, jotka kiertää lonkkaa ulospäin, kemeluslihakset muun muassa.

Ja sitten sellainen lihas, joka peittää isoa reikää, joka tuolla sitten lantiossa ihan luisena reikänä on. Eli täältä lähtee sellainen yksi lihas, joka kans... tulee tuolta tuosta pienemmästä reijästä läpi.

Eli sinne tulee tällaiset auhot, jonka kautta kulkee lihaksia. Ja hermorakenteita, verisuonirakenteita tuolta isommasta reijästä. Noin.

Sitten me on käyty lantio, vartalo, yleensäkin luiset rakenteet. Loppu. Pistän tuon tallennuksen pois. Voidaan sitten vaikka pötelläkin jotakin.

Transcript for:Vartalon rakenne ja nivelet

Transcript for:
Vartalon rakenne ja nivelet