Morjesta! Meillä on nyt tämä paljon puhuttu eka podcast-jakso. Tällä ei vieläkään nimeä, mutta tänään puhutaan varainhoidosta. Ja mulla on täällä vieraana Reima ja Klaus.
Terve! Terve! Mä oon Sireenin Klaus, varallisuussuunnittelun viisaus-HYn perustaja ja toimitusjohtaja.
Ja ihan lyhkäisesti kerron alkuun, mitä me tehdään. Eli me ollaan tämmönen sijoittamisen suunnittelutoimisto. Me autetaan ihan aidosti ja oikeasti, riippumattomasti ja etenkin...
vahjomattomasti sijoittajia heidän sijoitustoiminnassaan. Jos Reima kertoo lyhkäisesti, kuka on. Eli mä oon Reima Salminen ja mä oon viisaudessa asiantuntijana ja osakkaana ja tehdään tätä varallisuuden suunnittelupalvelua asiakkaalle hyvin laajalla kirjalla.
Ja tänään sitten puhutaan Laurin kanssa tietenkin siitä Private Bankin maailmasta ja varainhoidosta yleensä. Ja jos olette katsonut mun videota aikaisemmin, niin olette varmaan huomannut, että viisaus on tosi monessa videossa yhteistyökumppanina ja niin on tässä podcastissakin. Eli jos joku päättää ottaa yhteyttä ja ryhtyä asiakkaaksi, niin mä ja podcasti saa siitä sitten pienen siivun.
Eli tää on kaupallisessa yhteistyössä tehty viisauden kanssa, mutta pidetään ihan sillä lailla neutraali linja ja ei puhuta pahaa. muista toimijoista ja me käsitellään asioita ihan sillä lailla neutraalisti. Se on meidän päätavoite tässä.
Ja hei, itse asiassa, mähän oon itse asiassa oliko Reima silloin Nordeassa töissä, kun mä kävin silloin? Mä kerran kävin siellä, en ryhtynyt silloin asiakkaaksi. Muista, kävitkö mulla, mutta sä et varmaan enää ollut siellä, soit Titaniumilla silloin varmaan.
Joo, näin oli. Mutta sillain historiana, että mä ja Reima tavallaan vähän niin kuin tunnetaan tämän puolen kautta. Ja sitä kautta itse asiassa tämä koko yhteistyö lähtikin kuulemaan töissä tämmöisessä.
Joo, heti lähti vähän tälläisiä uraiteille. Mutta ei se mitään, mutta nyt mennään siihen varainhoitoon. No, mulla on kysymyksiä.
Pitäisikö meidän aluksi käydä toi määritelmä läpi, että mitä on varainhoito? Private banking on toinen, niin mitä käytetään? Niin, no private banking on kai Suomenettu yksityispankki. Ja siinä tarkoitetaan, että on... Pikkusen tavallista tasoa korkeampi asiakaskynnys ja myöskin osaaminen pankin puolella ja laajempi palvelukattaus.
Vähän erilaisia palveluita kuin mitä sieltä ihan pankin perustiskiltä saa. Eli varakkaille, yksityishenkilöille, yrityksille, säätiöille, yhteisölle suunnattu palvelu. Ja siihen sitten on ympätty kaiken näköistä mukaan, alkaen ihan laajemmasta tuotevalipoimasta, mitä siellä on. Siellä on omat yhteyshenkilöt, fiksummat tilat, missä neuvotellaan asiakkaan kanssa ja kaikkea sen tapasta. Eli se on private bandin yksityispankki.
Jos Klaus kertoo, mitä on varainhoitoa? Joo, mä voin kertoa, mitä on varainhoitoa. Itse asiassa sana itsessään kertoo jo osittain, mistä on kyse.
Eli varainhoitoa voidaan tehdä, jos vedetään kaksi ylätason muotoa, niin voidaan tehdä... Täydellä valtakirjalla varainhoitoa ja voidaan tehdä niin sanottua konsultatiivista varainhoitoa. Täyden valtakirjan varainhoito on käytännössä ehkä se, mitä pääsääntöisesti sanalla tarkoitetaan. Eli annetaan varat varainhoitajalle ja hän sijoittaa sovitun riskiprofiilin mukaisesti asiakkaan puolesta niitä varoja.
Ja sitten taas konsultatiivinen varainhoito on sitä, että... Eli varainhoitaja antaa sijoitusideoita sijoittajalle eli varainhoitajan asiakkaalle ja asiakas sitten itse aina päättää, että tekeeköhän ideoiden mukaisesti vai eikö tee niiden mukaisesti. Tässä tosi lyhyt tämmöinen definitio näille. Eli tavallaan voi tiivistää, että private banking on semmoinen vähän niin kuin pankki, mitä kaikki toivovat pankki olisi, että sä voit mennä sinne ja... Palvellaan ja kaikki toimii sillä lailla, vastaa helposti puhelimeen ja kaikki järjestyy.
Joo, se pankkiiri on paremmin tavoitettavissa ja on tosiaan nimetty pankkiiri pääsääntöisesti, kun taas sitten niin kuin tiedät niin tavallaan tämmöisessä tavallisessa pankkiasiakkuudessa harvoin on se nimetty pankkivirkailija, jonka kanssa sä aina asioit. Ja sitten varainhoito. Tarkoittaa periaatteessa, että sinun ei tarvitse miettiä niitä raha-asioita ollenkaan. Joka hoitaa kaiken ja voit vain olettaa, että kaikki on hyvä. Joo, täydenvaltakirjan varainhoito on sitä ja varainhoitaja nimenomaan tekee.
Sen keskustelun pohjalta, mitä te olette aluksi käyneet, eli kuinka paljon sä haet tuottoa, minkälaista riskiä saadaan ottaa, niin näiden speksien mukaisesti sitten hoitaa sun puolesta niitä varoja. Mutta sitten taas se konsultatiivinen varainhoito, niin se ei ole sitä, että varainhoitaja koko ajan tekee sun puolesta niitä asioita. Hän ei saa tehdä, hän joutuu aina sulta pyytämään suostumuksen niihin ehdotuksiin. Ja myöskin on kyllä myös sillain... Että ei niiden rahojen perään jatkuvasti katsota siellä.
Että se on enemmän ehkä, voisiko sanoa jopa, että enemmän tuotemyyntiä. Eli sulle myydään tiettyjä tuoteratkaisuja ja sitten palataan tietyn ajan vaikka parin kuukauden päästä asiaan ja sitten ehkä myydään jotain muita ratkaisuja. Niin, ja ehkä sitten toisinpäin, että kun asiakkaalla on omia ideoita, hän nyt haluaa esimerkkinä ostaa vaikka Sammon osaketta salkkuunsa.
Hän soittaa sille pankkiin. Pankkiirille ja sanotaan, että osta mulle villäkymmenellä tuhonella vaikka sammon osakkeita. Sitten se pankkiiri katsoo, että hinta on nyt tämmöinen ja tämmöinen, että enää kauppa tällä. Puhelut nauhoitetaan, se on klausattu sinne se liili.
Että palvelua saa, jollei itse osaa verkkopankista ostaa. Tai ei halua tai on semmoisessa paikassa, että ei pysty. Niin aina tämäkin on vaihtoehtoisi.
Joo, sitten varsinkin TikTokissa kiinnosti hirveästi, että kuinka paljon pitää olla rahaa, sijoitusvarallisuutta. tai pääsee asiakkaaksi tämmöiseen. Ja sitten toinen, että onko siellä eritasoisia eri omaisuustasoja, että jos sulla on vaikka puoli miljoonaa versus kaksi miljoonaa, niin onko siinä joku ero, minkälaista palvelua saa? On. Ensinnäkin varainhoitajien kesken on eroa, että mikä heillä on alaraja private bankkiin.
Että joillakin se on jopa niinkin alhainen kuin sata tuhatta euroa, ja toisilla se taas on miljoona euroa. Pääsääntöisesti se on siellä puolen miljoonan paikkeilla se. että tyypillisesti se private banking-varallisuuden rajo.
Joo, ja sitten tietenkin vielä yksi, mikä pitää muistaa, että sitten kun sulla on oikein paljon rahaa, puhutaan vaikka kolmesta viiva viidestä miljoonasta eurosta, niin monella on sitten vielä seuraava steppi siinä, niin sanottu family office-palvelu, mikä on sitten vielä pykälän, voisiko sanoa silkkihansikkainen. Tarjotaan sitä palvelua asiakkaalle. Sitten sä menet siihen premium-luokkaan varainhoitajan tavoiteasiakkuudessa. Ja sitten on vielä, niistä voidaan käyttää myös muita nimiä. Esimerkiksi yksityishenkilönkin kohdalla voidaan tämmöistä instituutiotasosta varainhoitoa tarjota.
Se riippuu vähän, että missä varainhoitotalous ollaan, missä pankissa. Milloin sitten nämä seuraavat levelit vielä tulee private bankingin jälkeen. Joo.
Tämmöinen family office-taso on sitten semmoinen, missä oikeasti rupeaa olemaan semmoisia sijoitustuotteita, mitkä tavallisille laajille niin sanotusti on mahdollisia. Silloin kyllä monesti asiat onnistuu sen pankin puolesta. Private bankingissa ei vielä.
Onko Reimala tähän täydennettävä? Niin, siis pankithan luokittelee asiakkaat, esimerkiksi affluent-asiakkaat, jotka on ehkä, puhutaan nyt vaikka premium-asiakkaista, joilla on ehkä sata tuhatta. 300-400 000 euroa sitten on HNV eli high net worth individual ja sitten joka on tällaista private banking tasoa yleensä sitten on ultra high net worth. Sitten on 5 miljöä tai 50 miljöä tai mitä se ikinä.
Kyllä niitä tasoja löytyy, mutta ne ei yleensä mainosta, ei ne nyt salaisuuksia ole, mutta ei ne mainosta, että sitten kun sulla on 5 miljöä, niin sä pääset katsomaan tänne family officeen. Meillä on parempia kampaviinereitä ja juristisuostuutekeen sinulle sijoitusyhtiö, jos haluat. Se on kyllä mahdollista ja siellä on nämä palvelut olemassa, mutta ei ne niitä salaa, mutta ei tuossa maidoista, kuten sanoin.
Joo, koska mulla on se kokemus, että silloin kun mähän oon jutellut varmaan kaikkien kanssa, että mä oon kuitenkin tarjolla. Ja musta tuntuu, että moni esimerkiksi mun mielestä Nordea. Nordean kanssa mä juttelin silloin, kun mulla ei ollut tyyliä, varmaan on 350 kasassa.
Mutta ehkä se oli selvää, että mulla nyt tulee olemaan aika paljon ennen pitkää, että se varmaan on Jeesas. Mutta mä kuulin vain TikTokissa, kun ihmiset kertovat, että siellä on eri tahoisia palvelupaita. Varmaan, jos sä oot tulos vähän sinne alapäähän, niin mulla ainakin tuli sellainen kuva, että sä saat sen kaiken, mitä on ikinä tarjolla. Joo, siellä tietenkin, kun sä pääset Private Bankin tasolle, mikä on... Tyypillisesti se puoli miljoonaa, niin kyllähän siinä asiakkaan annetaan monesti ymmärtää, että tämä on se cream of the cream, paras taso.
On vielä ne toiset, toki kaikilla varainhoitajilla ei ole erillistä family office-toimintaa tai instituutiotasosta toimintaa, että siinäkin on varainhoitajien kesken eroja. Tähän muutaman kerran olen törmännyt myös siihen valitettavaan asiaan varainhoitajan puolelta. Käytännössä iso pankki oli kyseessä.
Asiakkaan... Asiakas, jolla oli toistakymmentä miljoonaa varallisuus, niin se oli laitettu sinne private banking laariin paikallisesti hoitoon. Ja sitten kyseisessä pankissa oli sitten tämä kympimillistä ylöspäin erittäin varakkaille tarjolla vähän parempi palvelu pääkaupunkiseudulta.
Eli asiakas ei ollut pääkaupunkiseudulta. Niin joskus tulee näitä, että se paikallinen private banking ei halua kertoa, että sulla olisi parempi palvelu, paremmat tuoteratkaisut, edullisempi hinta. kun sä menisit tänne meidän putkes eteenpäin, koska se on heille paikallisesti Private Bankille niin iso asiakkuus, että he ei halua siinä luopua.
Eli tavallaan ne yksiköt kilpailee talon sisällä keskenään, mikä on myös ihan käsittämätöntä, mutta tämmöisiä tilanteitakin on. Eli jos sä oot siinä tilanteessa, että sulla on niin kuin sanotaan kolmesta, neljästä, viidestä miljoonasta ylöspäin varallisuutta, ja sä oot Private Bankissa, niin kannattaa kysyä tai ottaa selvää, että onko sillä... varainhoitajalla vielä seuraava leveli tarjota sinulle, koska todennäköisesti sinä saat paremmat edut siellä.
No näitä minä itse muistan nähneeni monessa paikassa, että ne kulut laskevat varallisuuden ja niiden osto erien mukaan. Ja nyt täytyy katsojille sanoa se, että nyt puhutaan sijoitusvarallisuudesta, minkä sinä kannat sinne pankkiin. Kyllähän monella on miljoona kiinni kesämökissä, omakotitalossa, autoissa ja veneissä, mutta sijoitusvaroja on 30. Joo, tietämökit ja veneet ei elätä sitä pankkia, paitsi jos ne on lainarahalla osta. Mites muuten tommonen, että jos kuvitellaan, että mulla olisi vaikka puoli miltsiä, niin onko ne pakko kaikki siirtää sinne nimenomaan pankin hallittavaksi, jos haluaa sen asiakkuuden? Se ei riitä, että mulla on puoli milliä sijoitusvarallisuutta, vaan sen pitää olla vielä sen pankin hallinnassa.
Kun on, se on private banking-sopimuksen piirissä, on se sitten konsultatiivissa tai täyttä... varainhoitoa, täydellä valtakirjalla tai joku yhdistelmä näistä, että kyllä se yleensä riittää, että sulla on puoli miljoonaa sijoitusvaroja. Mutta toki talokohtaisia eroja on ja tuntuu välillä, että on vähän pankkiirikohtaisia eroja, ketä ne haluaa ottaa asiakkaaksi. No koska toi tuntuu, toi on tavallaan, nyt neuvottelin erään pankin kanssa asuntolainasta, asuntolainan vähän järjestelystä ja mulle annettiin ymmärtää, että jos mua olisi paljon varan...
Jos sijoitusvaarallisuutta on pankin sisällä, niin se saattaisi olla halvempi se markkinaali siinä asuntolainassa. Mutta sitten kun minulla on nyt Nordnetissä osakkeet ja ne on tuhat prosenttia plussalla, niin eihän minä itse asiassa mihinkään siirtää. Siitähän menee niin paljon veroa.
Voitaisiin siirtää sen arvoisuustili, silloin niitä ei myydä. Ne imaisee se koko tili, mutta sitten siellä on sellaisia tuotteita, mitä ei voi olla vaikka toisella pankilla hoidossa. Silloin nehän joutuu myymään, mutta osakkeet ei voi siirtää.
Joutuu ne ilmeisesti, kun se on kato firman sisällä. Jos sä vaihdat sen pankista toiseen, niin se tasa-arvo päivittyy siinä. Niin se on firman. Siinä voi olla tilanteita tietysti.
Joo, mä kirjanpitoa tunnen nyt niin hyvin, mutta pääsääntö on, että arvopaperisäilytykset, käytännössä osakkeet ja joukkomelkakirjan lainat, sä pystyt niitä siirtämään. varainhoitajalta toiselle ilman, että vero realisoituu. Tässä on sitten yksi tärkeä asia, mitä moni unohtaa tai ei ymmärrä, on se, että kun se sähköisesti käytännössä se omistus siirtyy pankista a pankkiin b, niin se tiedot siitä, että millä hinnalla ne on ostettu, mikä on verotuksellisesti tärkeä tieto, ne ei siirry. Vaan sun pitää enne sitä siirtoa niin tallentaa itsellesi salkkuraportti, missä näkyy hankintahinnat. Sitten ne täytyy joko vaan säilytä sitä siihen asti, kun myydään ja viet käsipelillä verotukseen sen tiedon, tai sitten lähetät sen raportin uudelle varainhoitajalle, joka ottaa vastaan ne osakkeet ja he tekee käsipelillä sitten merkinnät sinne, että mikä on hankintahinta.
He saattaa laskuttaa siitä. Joo, ja joskus ne vähän pitkihampaa tekee, koska mistä ne voi luottaa siihen, että onko nämä hankintahinnat, mitä asiakas toimittaa oikein. Kun he sitten kuitenkin toimittavat sen 9a-lomakkeen korvikkeen verottajalle, missä tavallaan pankki kertoo, että tämmöiset on ollut hankintahinna, että tämmöiset tuotot tullut, niin siinä on tämmöinen pienehkö riski niillä olemassa. Mutta joskushan pyydetään, että siirretään arvoisuusti, eli pankista A, pankkiin B ja pyydetään myöskin siirtää ne. hankintahinnat mukana.
Se ei yleensä onnistu. Mutta joo, tuossa saa olla tarkkana, kun niitä siirtelee, että pystyy siirtelemään imoveroja. Ainakin itse tyyshenkilö. Mun mielestä firmalla oli joku ongelma, mutta se on eri podcastin aihe. Tässä on varmaan myös meidän podcastin suurin ongelma.
Me ollaan meinaa, yleensä kun pitäisi mistä tahansa palaveerata, niin me puhutaan aina tunti jostain ihan muusta sijoittamiseen liittyvästä. Tällä porukalla lähtee helposti harhailemaan. Hannalla pitäisi olla sellainen kello, millä sä voisit seuraavan...
Seuraava aihe. Tuossa oli aika hyvin se, että millä edellytyksillä pääsee asiakkaaksi tällä tavalla varallisuuden suhteen. Mitä tämä lysti sitten maksaa? Hyvä kysymys. Nyt puhutaan siis kotimaisista praivittaneista.
Jos me katsotaan vaikka, että mikä se taso on vaikka Luxemburgissa tai Sveitsissä, siellä on isommat kynnyssummat, millä pääsee asiakkaaksi. Miljoonasta kolmeen miljoonan. Vähän riippuu, Luxissa on ehkä vähän pienempi kuin Sveitsissä.
Mutta se hinnoitteluhan menee yleensä niin, että mitä isompi sun varallisuus on, mitä sä sinne viet, niin sen pienempi prosentti siitä otetaan. Mutta toki se euroissa aina kasvaa se pankin ansainta. Täydenvaltakirjan salkut, vähän riippuen sen salkun koosta, niin sanoisin, että kyllä me ollaan alle prosentin tasossa usein. Mutta se täytyy muistaa, että siihen tulee alvi päälle sitten vielä. Niin varainhoitopalkkioon.
Niin, että jos pankki pyörittää täydenvaltakirjan salkkua, sulla on vaikka 0,7 prosenttia, niin siihen sitten 25,5 pinnaa alvia vielä lisää päälle. Sehän on todellinen kustannus, sekin sijoittajana. No ja se on käsittämätön juttu, että on nähnyt lukuisia tarjouksia, niin edelleenkään sitä alvia ei ainakaan selvästi sinne. Se voi olla pienenä brändiä. näitä alvituleja tähän päälle, ja se on kuitenkin aika merkittävä prosentti.
Miten saako te sitten vasta, ehtoisesti saako te jotenkin laittaa vähennyksiin sitä kulua sitten? Jos firma on alvivähennyskelpoinen, niin alvimaksu... Siellä jos on yksityishenkilö, niin eikö se ole kuitenkin tavallaan tulonhankintameno, se private banking-kulu, että sen saisi vähentää omissa tuloveroissa?
Kyllä. Se siinä on, mutta sanotaan näin, että sitten kun puhutaan jostain... Ehkä viiden miljoonan salkusta, niin voi olla, että sä saat sen varainhoidon siihen jollain 0,2-0,3 tasolla, joskus 0,15-0,1kin näkee, mutta sitten saa siellä, että jos sulla on puoli milliä viety private bankia, tehdään sadan tonnin varainhoitosalkku, niin kyllä saa varautua, että se yli prosentin on se kulku.
Todennäköisesti on pitkälti yli prosentin. Voi olla puoli toistakin tai jotain. Sitten on itse asiassa tähän sen verran keskeytä vielä.
Pitää ymmärtää, että puhutaanko vain varainhoitopalkkiosta vai varainhoidon kokonaiskustannuksista, koska se kokonaiskustannushan on se ratkaiseva tekijä. Käytännössä, kun mietin näitä asiakaskeissejä, mitä meillä on ollut, kun on pyydetty tarjouksia, niin 2-3 millin salkuilla kokonaiskulu on jo yleensä prosentin alapuolella selkeästi. Mutta sitten taas, jos mennään sinne miljoonaluakkoon. niin kokonaiskulu on siinä yhden ja kahden prosentin paikkeilla, jos puhutaan tämmöisestä täydenvaltakirjan varainhoidosta. Ja sitten pienemmät salkut, niin kokonaiskulu voi olla jopa siellä lähempänä kahta prosenttia pääomasta.
Voisi tosi ympäripyöreästi ynnätä, että sanotaan joku 10 000 vai 20 000 euroa tuommoisissa puolesta miljoonasta pariin miljoonaan salkkuun euromääräisesti. Joo. Ja siis se kokonaiskulu, mihin Klaus nyt tuossa viittaa, niin sä varmaan laskit siihen, että kun siellä varainhoitosalkussa on esimerkiksi rahastoja sisällä, niin ne rahastojen kulut mukaan vielä.
Että asia ymmärtää katsojat, missä tässä puhutaan. Sitten on vielä yksi piirre, eli tietyt pankit perii tämmöisen vähän niin kuin maksun siitä, että sä ylipäätään pääset privateen asiakkaaksi. Se voi olla myös tuhat euroa vuodessa. Vähän niin kuin klubimaksu, että tota, ja sitten lisäksi tulee pelimaksut niin kuin golfissa on. Vähän sama ideologia, että ei ole ihan tätä päivää meidän näkemyksen mukaan, että sellaisia pitäisi ylipäätään olla.
Vähän tämmöinen sakkomaksu, että jos haluat olla meidän asiakas, se maksaa tämän verran ja sitten kun ruvetaan jotain tekemään, niin se maksaa vielä lisää. Niin sillä sä pääset vaan asiakkaaksi. Niin, nimenomaan näin. Pankit perustelee tietenkin sitä sillä, että kun sä oot private-asiakas, sä saat sen oman yhteyshenkilön, sä saat pikkusen paremman luottokortin sieltä, missä on tieto. lisäominaisuuksia tai jotain muuta vastaavaa lisäpalvelua, mutta on se silti todella moni, siis suurin osa ei perissä sellaista sanotaan näin.
Mä voisin esimerkkinä heittää, esimerkit on aina kivoja, niin yksi mun asiakas, jonka kokonaisvarallisuus on sijoitusvarallisuus noin 15 miljoonaa. En mainitse nyt pankin nimiä, mutta yksi Iso-Suomessa toimiva pankki, niin siellä oli tämmöinen tonnin kynnysraha. Hän olisi ollut kiinnostunut meneen sinne asiakkaaksi, ollut pitkään pankin asiakas, mutta pankki ei suostunut tinkiin tästä tonnin kynnysrahasta, niin kauppa jäi siihen.
Ihan käsittämätöntä. Pelisilmä vähän petti, koska nehän pystyy myöskin sen ruksaan pois sen tonnin. Mä tiedän itse, koska mä oon ollut näitä tekemässä pankeissa. Sä sait sen aika vapaasti määritellä, että tietty yhdessä sovittu maksimitaso, oliko se 500 tai 750 siihen aikaan.
Sä pystyt pistämään sen nollaksi, ettei se siitä jäänyt kiinni ikinä. Jos on ahnepankkiiri, niin eikä halua tinkkiä ansainnasta tai on kovat myyntipaineet, pomo hengittää niskaan ja kello kallekyyttää, niin se voi olla sitten tällaistakin. Kyllä mä muistan jo pelkästään jotain rahastoja, kun myydään.
Tuommoinen könttäsumma kuin listautumismaksu, niin kyllä ne sieltä hyvin helposti mun mielestä yliviivataan melkein aina, kun niitä esitellään. Heti kun sun sijoitusvarallisuus rupeaa olemaan, sanotaan läheneen 100 tonnia, mitä sä meinaat sijoittaa, niin kyllä viimeistään siinä vaiheessa mun mielestä rahastojen merkintäpalkkiot pitää pystyä neuvottelemaan poies. Mutta sitten taas, jos sä sijoitat 5 tonnia tai 10 tonnia, niin kyllä se pankki yleensä pitää. pitää niistä vielä kiinni, koska he miettivät sitä oman katteensa kautta.
Niin, ja sitten lunastuspalkki on toinen, mitä pankit perivät, tai siis oikeastaan kaikki rahastojen ylitys. Jossakin korkorahastoissa tyypillisesti ei ole merkintä eikä lunastuspalkkioita, mutta heti kun mennään yhdistelmärahastoihin tai sitten osakerahastoihin, niissä tyypillisesti ainakin virallisessa hinnastossa on olemassa nämä. Toki ne saa sitten ehkä väännettyä pois sieltä sitten.
Riippuu asumasta. Mites sitten, no vaikka usein mainostetaan, että se on semmoinen niin kuin tavallaan se tukee sun koko tämmöistä, koko elämää eri osa-alueita, niin kuin perhettä, eläkettä, kaikkea. Sitten siellä on niin kuin oikein puhutaan, että auttaa järjestelemään perintöasioita, testamentteja ja tuommoisia. Niin peritäänkö noista erikseen rahaa vai kuuluuks ne sitten siihen peruspalvelumaksuun?
No mä voin vaikka kommentoida tähän nytten. Eli tota... Siinä on vaihtelua ja se riippuu myös siitä, että kuinka iso asiakas asia pankissa on. Jotkut pankit tarjoavat jo private banking-asiakkaille, että ne tehdään ilmaiseksi, mutta ei kaikki. Onko Reimalla lisättävää?
Juuri näin. Ja sitten se taso vaihtelee pankkeittain yllättävän paljonkin, eikä tarkoita sitä, että isolla pankilla olisi välttämättä paremmin nämä juridisepalvelut. Yleensä sanotaan, että private banking-juristin tekee lähinnä...
testamentteja, avioehtoja ja edunvalvonta valtakirjoja asiakkaalle. Tämä on se perussetti, millä tuetaan sitä elämää. Sitten jos sä haluat jotain yrittä sen, niin sitten monta kertaa saat tarvita, niin me ei tehdä asiakkaalle esimerkiksi sijoitusyhtiörakenteita tai mitään sen tyyppistä. Perun kirjoitus on semmoinen aika yleinen, mikä tulee esiin, että jokainen kuolee jossain vaiheessa, mitä ne hoitaa, niin se on kyllä hyvä se pankin, niin kuin sanotaan, että sulla...
Pankissa on ne lainajan sijoitukset, että heidän oma juristi tekee sen, koska joka tapauksessa, vaikka sä käyttäisit ihan ulkopuolista lakitoimistoa tekemään sen perunkirjoituksen sulle, niin pankin juristien pitää tarkistaa se. Siinäkin menee helposti kolmesta viikkosta ylöspäin. Mutta se taso on aika vaihteleva. Mulla on nyt ollut tässä muun muassa sellainen keissi, missä oli isossa pankissa lainajan varat ja myöskin tämän perijän varat. piti ihan arvoosuustilinoivat osakkeet siirtää, kun perunkirjoitus oli tehty ja jakokirja, niin sitten siirtää tälle perillisille.
Siinä on mennyt reilusti yli puoli vuotta tässä sisäisessä siirrossa. Se on oikeasti sellainen puolentunni homma, jossa se tehdään koneella. Kun minä annan nakittaa jonkun assistenttisen, että tees tämmöinen siirto tuolta tuonne, tuo imastaa, niin se on siinä.
Ymmärrän, että siihen liittyy myös sijoituksia vähän ulkopuolella. Niiden siirtäminen joskus saattaa kestää. Mä tiedän yhden, kun mä erittäin mukava ja erittäin varakas aviopari, ketkä erosivat, niin siinä meni, kun mä kaksi vuotta sumplin niitä rahoja edes takaisin pankkeisiin. Se on kyllä joskus, kun niitä on huija hajan ja sitten ulkopuolista hoitaa, niin se on aika vaikeaa. Kyllä, mutta sen verran vielä tuohon äskeiseen kysymykseen.
Kommentoisin, että se on just näin, että kyllä pankin juristit tekee nämä perusasiakirjat. Joskus ne kuuluu hintaan, joskus niistä tulee... Lisämaksu.
Monella varainhoitajalla ei ole in-house-juristia siihen, että ruvetaan suunnittelemaan vaikka yritysrakenteita ynnä muita verotuksellisesta näkökulmasta, vaan siinä käytetään kumppaneita samalla tavalla kuin mekin käytetään meidän asiakkaille huippuveroasiantuntijoita näissä suunnitelmissa. Se on semmoinen, mitä pääsääntöisesti pankista ei saa in-house. osaamisena oikeasti syvällistä osaamista siihen. Sitten TikTokissa oli ehkä myös yksi eniten kysytty asia, että mitä jos haluaa asioittaa vaikka kryptoihin tai vaikka asuntoihin, että tämmöisiin tavallaan ei-argopapereihin, vaan ihan muihin omaisuusluokkiin, niin auttaako sitten varainhoitaja, vai koitetaanko sillä asiakasta ohjata sitten muualle, miten siellä kuunnellaan, jos asiakkaalla on tämmöinen intressi.
Sanoksa Reima vaikka. No intressi on yleensä pankilla tietysti ohjata lähinnä niihin omiin oman konsernin tuotteisiin, mutta kryptovaluutoillehan on siellä lähinnä naureskeltu ja pidetty niitä ihan täytänä huijauksena. Tämä on pankkien yleinen linja ollut siihen, että siinä mielessä asuntosijoittaminen, se on pankkeille leipälaji ja siinä mielessä, että ne pääsee järjestämään sen rahoituksen sinne ja ne ymmärtää, miten sen kiinteistön arvonmuodostus menee.
Niillä on kädet syvällä myöskin asunnon välitysbisneksessä, jolloin ne saa se hintatiedon sieltä, että ne saa vakuusarvot ja tällaiset päivittää sinne kohdallensa. Se onnistuu, mutta kaikki just tämmöiset vähän spekulatiivisemmat sijoituskohteet, niin ei oikein. Tuohon voisi lisätä fyysisen kullan. Joo, oli just tulossa sijoituskulta.
Mä muistan joskus, silloin kun oli vielä kansallisosakepankki Suomessa, oli tämmöisiä kansallisharkkaita. Siinä oli Kopin logo, Orava-logo ja sai ostaa pieniä postimerkin kokoisia tai vähän isompia. Sitä kultahommaa yritettiin silloin jo tuoda Suomeen, mutta tänä päivänä voisi sanoa, että ihan muut tahot kuin perinteiset pankit tai private bankit hoitaa fyysisen kullan bisneksen Suomessa.
Jos haluat kultaa, niin melkein ne sanovat pitkihampaina, että osta sitten jotain kulta-ETF, mutta ETF-inkään ei mielellään voita. Se on heti sen pankin oman rahastonvalikoman ulkopuolinen tuote. Silloin kun mä olin private-hommissa viimeksi, niin siellä oli ihan selvä linja, että jos asiakas haluaa ostaa ETF, niin sanot, että meillä löytyy 4000 tuolta verkkopannista, katso sieltä, mutta meillä ei ole siihen mitään työkalua, millä sä poimittaa ja antaa neuvontaa.
Oli tämmöinen vähän niin kuin tylylinja, millä koitettiin saada se ikään kuin siirtyen tähän. Joo, mä voisin tuohon sen verran kommentoida, että siis suora vastaus kysymykseen, jos mennään mustavalkoiseen maailmaan, niin eivät auta sijoitusmielessä näissä asioissa. Sitten pankki kyllä, jos siellä on pankin lainaihminen, niin se kyllä mielellään niistä asunnoista puhuu, mutta se private bankeri sanoo sinulle, että osta mieluummin meidän asuntorahasto. Ja kryptoista ei, paitsi sitten, jos se pankki kehittää jonkun rahaston, joka sijoittaa.
ottaa kryptoihin, sitten ne rupeaa kiinnostamaan. Eli kyllä se karufakta on, että paitsi jos sä löydät semmoisen oikein rehellisen ja hyvän pankkiirin, niin se saattaa sparrailla sun kanssa näistä, mutta kyllä se karufakta muuten on, että sä saa sieltä sparrailukeskusteluakaan näihin omaisuusluokkiin lainkaan. No mites ymmärrä nyt, kuitenkin tavallaan, kyllä se varmaan kuitenkin vähän ymmärrystä on tavallaan, että se sillä la...
Niitä siellä on, niin ne osaa kuitenkin ottaa huomioon sen, kun suunnitellaan sitä loppuoppakkoa. Sillä vähän osaa edes ehkä tasapainottaa sitä. Joo, no se on totta. Kyllä se varmaan sijoitussuunnitelmassa, jos sellainen tehdään, niin huomioidaan se muun varallisuuden koostumus. Mutta siinäkin on varmasti hyvin paljon pankkiirikohtaisia eroja ja firmakohtaisia eroja.
Joo, niin miten se allokaatio tehdään, että mitä siinä odotetaan huomioon. Käteinen, okei se otetaan aina huomioon, sijoitusrahastot, osakkeet, strukturoidut tuotteet odetaan, kaikkea tämmöistä ja mielellään myyrää vakuutuskuoria ja kaikkea tämmöistä peruskamaa, mutta sitten niin kuin Klaus sanoi, niin kyllä se, jos sanot, että mulla on sitten 10 tonnella bitcoinia ja 5 tonnella jotain vankoinia, joka taisi jo mennä ja sitten on vähän kultaakin tuolla jossain ja niin kyllä se saattaa, no jädetään ne tämän suunnitelman ulkopuolelle monta kertaa vastaus. Ne on sun omia, pidetään ne erillään tästä, että heillä on helppo tätä allokaatioa tavallaan pyöritellä ja katsoa, että se pysyy niissä sovituissa riskipuitteissa. Joo, ja sitten tos itse asiassa vielä, kun monella, etenkin mitä isompi firma, sitä niin kuin...
prosessoidumpi se varainhoido on, eli viety bulkinpaan suuntaan, eli siitä ei pystytä tekemään yksilöllisiä poikkeuksia, niin joskus voi olla tilanne, että se määritelty allokaatio, sen varainhoitajan kanssa yhdessä määritelty, niin se ei vaan sitten kommunikoi sen muun omaisuuden kanssa, vaan varainhoitaja sitoutuu hoitaa sen tietyn mallin mukaan, mistä on yhdessä päätetty. Olisi sulla ihan mitä vaan muuta varallisuutta siellä. No toi on mielenkiintoinen toi, että kuinka pulkkia toi on välillä. Mulle, siihen mun asuntolainaan liittyen, eräs pankki, niin ne kysyi, että olisiko mä kiinnostunut tästä pitkäaikaista sijoittamista ja säästämisestä. Sitten sillä oli joku, mä en muista mikä se palvelun nimi oli, mutta se oli joku tämmönen private bankingista yksi alaspäin.
Tuli premium-tas. Joku tämmönen, koska siinä oli vaan niinku, tavallaan niillä oli ehkä näkyvissä vaan se, mitä mulla on omassa niikassa, mikä ei todellakaan niinku, mulla on melkein kaikki firmoilla. Niin sitten mä sanoin mielenkiinnosta, mä aina kun joku soittaa, että otetaanko aika, että puhutaan tästä, niin mä aina otan ajan, koska mua kiinnostaa nää. Niin sit niillä oli semmonen tuotteistettu semmonen joku, selkeesti semmonen joku tietokonetyökalu, mikä kyselee niitä asioita ja sit se antaa jonkun tuloksen sieltä.
Ja lopputulos oli se, mun muistaakseni mulla oli, että mulla on ylimääräistä rahaa, mitä mä en käytä, 10 000 kuussa. Sitten sieltä tuli suositus, että kannattaisi sijoittaa 2,5 tonnia johonkin rahastoon. Sitten kysyin, että mitä teet sitten näillä lopuilla.
Siihen ei ollut mitään vastausta. Se on joskus, että kyllä nämä aika linjalta tulee. Tietenkin ehkä private bankingissa ei tule ihan noin linjalta. Kyllä ne valitettavasti tulee.
Ongelma on Tiina asiakkaan näkökulmasta. Noin isommat pankit, ne on niin isoja, että siellä ei homma pysy näpissä, jos siihen ei ole. tarkkaan tehty prosessi, mitä kaikkien on pakko noudattaa.
Siinä on niin paljon niitä pankkiireitä. Ja jos jokainen tekee vähän omalla tyylillä, niin siellä ei johto saa pidettyä hommaa hanskassa. Se on pakko tehdä tosi prosessoisuutta. Soituun muotoon.
Tai pakko ja pakko, mutta he on päätynyt, monet firmat siihen, että näin se tehdään. Meillä on valmis putki, siitä ei saa poiketa. Mulle yksi erään ison firman pankkiiri sanoi, että Jos hän poikkeaa tästä putkeasta, niin hän saa foodut.
Hän ei saa poiketa siitä, mitä prosessi antaa suosituksia. Joo, tämä on mielenkiintoista. Tiedän kyseisen pankin, sillä taitaa olla joku pari 30 000 Private Bankin asiakasta.
Ja yleensähän nämä valtakirjasalkut puhutaan tämmöistä puulatuista salkuista. Eli se on käytännössä rahastojen rahasto. Niitä on eri riskitasolla, osakkeet 100 pinnaa, 75, 50, 25 tai kaikki koroissa tyyppisiä.
Ja sitten siinä... Samanlainen salkku saattaa olla sadolla tai tuhansilla asiakkailla, vaikka 50-50, mikä on ehkä se yleisintä puolet osakkeita, puolet korkoja. Niitä sitten se yksi varainhoitaja siellä jossain Helsingissä painaa nappulasta, niin kaikki salkut hyppää samaan aikaan, koska hän hoitaa sitä yhtenä massana. Se on hyvin helppoa, tehokasta, niin kuin pankin ansainnan kannalta myöskin loistava malli hoitaa sitä. Siinä on hyvät ja huonot puolensa.
Silloin kaikki asiakkaat... kattaa samantyyppisen varainhoidon, että se on siinä mielessä demokraattista, mutta siinä ei ole yksilölliseen poikkeamaan sitten varaa. Toki sitten aina voidaan tehdä sillä, että valitaan yhden strategian rinnalle toinen strategia, joka tekee sitten vähän erilaisen kokonaisuudessa.
Niin, tai sitten täydennetään sillä jollain omilla valinnoilla tiettyjä rahastoja, ETF-osakkeita, että sitten tulee näin, mutta kyllä bulkia myydään sanotaan näin pääosin. Suomi on oikeastaan suomalainen varainhoito. Toki varmasti... Tämä lainsäädäntö ohjaa myös siihen, mutta myös maan tapa on se, että aika lailla kaikki varainhoitajat, isommasta päästä keskikokoseen ja osa pienistäkin, niin niiden mallit on tosi bulkkia, että se yksilöllisyys on kyllä kadonnut sieltä. Sitten taas kun mennään esimerkiksi nyt vaikka Luxemburgiin tai Sveitsiin, mikä on ollut valitettavasti tämän eurooppalaisen sodan takia viimeisen kahden vuoden aikana yleistä, että me saadaan kyselyitä.
hei, voinko mä viedä vaikka pari miljoonaa turbaan Eurooppaa pahimman paralla? Niin siellä taas, siellä on semmoista vanhan maailman pankkiirimeininkiä, eli siellä tehdään räätälöidysti. Se sun oma yhteyshenkilö on se joissakin näissä taloissa, joka oikeasti hoitaa sitä sun salkkua, tekee sun puolesta valtakirjalla ne transaktiot.
Siellä ei ole yhtä kaveria pääkonttorissa, joka painaa sitä nappia, niin kuin Reimo kertoi, mutta tämmöinen varainhoito Euroopassa sitten, se on vähän kalliimpaa kuin kotimainen varainhoito. Mutta tietenkin siitä oikeasti kannattaa paremmasta palvelusta maksaa. Tuosta olikin kysymys, että jos tuo on tuollainen aika, joku ilmeisesti ymmärsikin, että se on aika pulkkia, niin tuli kysymys, että mitä sitten jos jotain henkilökohtaisia arvoja, että ei halua sijoittaa vaikka johonkin tiettyyn juttuun, onko nykyään noita kaikkia, mikä se on se? Niin, mutta jos vaikka on joku oma arvo, mikä ei noudata sitä ESG-juttua.
Esimerkiksi mä tykkään olla vastuullinen, mutta sieltähän tulee kaikki esimerkiksi vaikka Teslalla on huonommat numerot, kun ollaan tupakkayhtiöllä sen takia, että ne ei jaksa raportoida jotain tai maski on sanonut jotain tai mä en tiedä, mistä se tulee. Mutta jos on joku tämmöinen oma joku arvoihin liittyvä juttu, mikä vaikka vähän poikkeaa siitä normaalista vastuullista sijoittamisesta, niin pystyykö semmoista sitten räätälöimään? Joo, pystyy ja ei.
Joillakin varainhoitajilla pystyy, eli tämä on rakennettu senkin takia, että monesti näissä private bankissa ja family officeissa asiakkaita on sitten töissä jossain pörssiyhtiön johtavissa tehtävissä, ja siellähän on sisäpiirisäännökset, niin sen varainhoito täytyy, sen pitää huomioida se, että jotain osaketta ei saada ostaa sinne salkkuun, että joillakin on se, että sä pystyt määrittelemään ihan etukäteen. mihin sä et halua sijoittaa, mutta kaikkihan ei välttämättä taivu sitten taas tähän. Ja sitten on myöskin kysymys patterit, että jos asiakkaalla on omia mieltymyksiä sijoitusten suhteen, niin ne ei mielellään niitä.
Kyllä ne käy sen keskustelun. Onko sä oikeasti sitä mieltä, että sä et halua sijoittaa vaikka kosmetiikkayhtiöihin, koska sehän rajaa heti pois, että ei voi olla vaikka Johnson & Johnsonia sulla olemassa rahastossa, ja sitä rahastoa on valtakirjasalkussa tai jossain. Se tavallaan se sun hiakkalaatikko, missä niitä leluja on, millä sä voit leikkiä, se pienenee kovasti heti, kun sulla on tämmöisiä henkilökohtaisia mieltymyksiä sijoitusten suhteen.
ESG-juttu on tänä päivänä, että tosi monet rahastot on ESG-skriinattu, että on tasokasia tai jotain, jolla sitten vähän ikään kuin viherpestään sitä, että tämä nyt on sitten kaikin puolin asianmukainen tämä rahasto myöskin ympäristöön ja sosiaalisen vastuun. Säännösten noudattamisen ja muun suhteen. Sitten kun me on tehty asiakkaalle näitä henkilökohtaisia sijoitussuunnitelmia, me ei ole viimeksi sanonut, että sillä ei hänelle mitään merkitystä. Suurin osa sanoo, että ei ole merkitystä.
Tämä on niin kuin sillä lailla hassu, kun media töyttää sitä. Jos kaikille se on tärkeä asia, niin kyllä meidän kokemus on, että ei se tänä päivänä vielä niin kauhean tärkeä asia ole. Varmaan alle 10 prosenttia reilusti on semmoisia, jotka sanoo, että...
Sillä on joku merkitys. Ja nimenomaan yksityishenkilöstö. Sitten kun mennään yhteisöpuolelle, niin joutuu viran puolestakin sanoa, että sillä on merkitystä. Meidän saattaa olla säännöissä leijotusprosessissa, että pitää tämmöiset asiat huomioida.
Varsinkin jos puhutaan, että se on jonkun tällainen yleishyödyllinen säätiö. Ja muunlaisiahan nykyään enää saa perustaa, mutta jos leikitään, että se on yleishyödyllinen säätiö, niin kyllä siellä varmasti on, että pitää kohdalla kaikkia tasapuolisesti ja nätisti, että ei voida nyt vaikka sijoittaa asettelun. teollisuuteen, tupakka-alkoholi-kasinoteollisuuteen ja muuhun tällaiseen.
Tästä tulikin sitten hyvä pointti, kun mainitsit noin monet toimialat, mihin ei niin kuin ESG-politiikan mukaisesti sijoiteta. Osa varainhoitotaloista on mennyt niin pitkälle, että vaikka sä haluisit, vaikka ihan konkreettinen esimerkki, mun asiakas olisi halunnut ostaa tämän Euroopan sotatilanteen takia, niin... Rheinmetallia, Saabia, Kongsbergia, eurooppalaisia asenvalmistajia, jotka on tukemassa myös Ukrainaa, niin varainhoitaja sanoo, että vaikka sä itse haluat ostaa, niin hei toteuta aseyhtiöihin toimeksiantoa, koska ESG. Joissakin se on viety näin pitkälle. Kun suunniteltiin tätä aihetta, niin minusta tuli sellainen vaikutelma, että todellakin tiedätte, mistä tänään tullaan puhumaan.
Eli mikäs teillä on tausta? Mistä teidän osaaminen just tätä asiaa koskien on syntynyt? No tietysti omalta kohdalta, jos mä ensin vaikka tässä saavaan, niin mä oon ollut tietysti näissä alan hommissa parikymmentä vuotta ja itse sijoittanut 16 vanhasta asti.
Mutta tämä private banking-aiheryymä on ollut muun muassa taloissa, Aktiassa on ollut, Privateissa, Evelipankissa, Nordeassa, tämmöisissä, että oon tehnyt sitä työkseni. saanut siitä ihan palkan ja tiedän sisältä päin miltä se näyttää se maailma. Ja Klaus sillä on oma taustansa. Joo, eli mä oon ite aloittanut sijoitustoiminnan 90-luvun lopulla ja sitten alalle päädyin töihin 2001 vuonna.
Ja ihan ekat vuodet uralla niin käytännössä myin norjalaisen Uudinin edelleenkin hyviä osakerahastoja. Sen verran nyt mainostan tässä. neiden varainhoitoa ja positiivinen asia. Sitten ruotsalaisen East Capitalin Itä-Eurooppaan sijoittavia rahastoja. Sitten siirryin Aktiapankkiin Tampereelle, perustin Private Banking-yksikön sinne.
Siellä itse asiassa Reiman kanssa törmättiin ekan kerran ja sen jälkeen olen toiminut Private Bankin tehtävissä myös Finissä, joka sitten muuttui S-Pankiksi ja sitten myös tuo Taaleri varainhoidossa, jonka jälkeen sitten hyppäsin perustaa viisautta. Ja meidän CVthän löytyy siis meidän nettisivulta eli toiminta on täysin avoimesti viisaus.fi. Sieltä löytyy apinalaatikko, jossa on kaikkien CVt. koulutukset ja muuta.
Kyllä ja LinkedInissä on ainakin mulla profiili myös. Sieltä voi käydä katsomassa. Eli tässä on tavallaan, niin kuin voisi sanoa, että tässä on kaksi ketkään ollut alalla töissä kauan ja sitten on potentiaalinen asiakas.
Sillä kokoompaan alla lähdetään verkaan. Tuuli TikTokista myös kysymyksiä, että jos on osarahoista itsellä ja sitten on vaikka holding-yhtiö ja toinen yhtiö, niin auttaako... Private bankin kautta varaihoita ja tämmöisen kuvion vaikka verosuunnittelussa, että sun kannattaa nyt vaikka noin sijoitukset tehdä tonne ja noin vaikka teet omalle osakesäästötilille. Joo ja ei, on oikeastaan vastaus. Taas tullaan siihen, että riippuu, että mikä se sun yhteyshenkilön osaaminen ja intressi on.
Eli jos se on hyvin palveluhalukas ja tuntee nämä asiat, niin kyllä, mutta pääsääntöisesti varaihoitaja ei lähde. nimenomaan in-houseina toteuttaa tuommoisia verosuunnitteluita, että milloin kannattaa hyödyntää firmaa ja milloin ei. Mutta niin kuin sanoin jo tuossa aiemmin, niin varainhoitajat kyllä toki tekee yhteistyötä taas verojuristitahojen kanssa, joiden leipälaji on tehdä tämän tyyppisiä suunnitelmia, rakenteita sijoitustoimintaa varten. Onko se Reimalla lisätty? Niin, lähinnä...
Lähinnäkään ne pankit miettii sitä riskimielessä, että jos se lähtee antamaan neuvontaa, että he on kohta siellä oikeussutussa mukana, kun jotain menee pieleen tai heiltä vaaditaan korvauksia tai muuta sellaista, niin ne on rajannut aika lailla tämmöiset pois sieltä työpöyrältä, jota lähdettäisiin lähinnä antaa. Mutta toki niinkin pääsee private asiakkaaksi, kun sulla on vaikka firmassa 300 000 ja suorassa omistuksessa 200 000. Kyllä ne laskevat yhteen, että sitten molemmat tulevat ja se asiakasklusteri on sitten tämä. Siinä voi olla vielä muun perheen varat myös lasketaan. Joo, ja puoliso ja lapset. Ja varsinkin isot pankit mielellään ottaa sinun koko perheen sinne myöskin, vaikka sinulla on vaimo, jolla ei ole niin paljon rahaa ja lapset ja muu, niin puhutaan asiakasklustereista, että otetaan se nyt vaikka nyt vuohesillan klusteri sitten tänne asiakkaaksi ja hoidetaan sitä, kunhan siellä sitten jollain näissä klusterissa on niin paljon pätä.
Tuommoisen mä itse olen huomannut verosuunnittelusta, kun noita palveluita tarjotaan, että jos sulla on joku palvelu, missä syntyy kustannuksia, niin sitä kyllä myydään sillä veronkiertokulmalla tai verosuunnittelu. Täältä on korrekti. Mutta verojen optimoinnilla, että esimerkiksi noita tämmöisiä yrittäjälle ryhmäeläkkeitä, niitä tarjotaan tosi mielellään ja puhutaan kyllä tosi paljon, että saa veroja optimoida, että vähennetään.
että tämä kulu sinne. Se oli itse asiassa mielenkiintoista, että mikä talo niitä mulle myi. Ne yllätti todella paljon, kun mä laskin Excelistä, että mä oon liian nuori, että ne kulut on liian isot, että se verohyöty sulaa siihen. Ja sitten toinen, mitä kyllä myydään monessa paikassa, niin vakuutuskuoria. Siinäkin puhutaan siitä, että voisit vaihdella niitä jotain juttuja, jotta syntyy näitä veroseuraamuksia.
Kyllä ne veroista mielellään ainakin mulle on puhunut. En mä tiedä, mä oon kyllä varmaan leimaantunut siksi koko kansan verokoijariksi. Sehän on niin, että Suomalainen maksaa miten paljon tahansa, kun se voi välttää euronkin veroja.
Sen takia se on hyvä myyntivaltti, mutta täytyy muistaa, että kun tehdään tämmöinen joku vakuutuskuoriratkaisu tai joku ryhmäeläke tai muu vakuutusratkaisu, ne on pitkäaikaisia ratkaisuja sinulle, sitoumuksia, niistä on välillä vähän vaikea peruuttaa pois ja sitten mehän ei tiedetä oikeasti, mikä on tuleva veropolitiikka. Me tiedetään vaan, mikä se on nyt. Ja jos sä rakennat kuvion, joka on aika lukkoon lyöty ja sitten muuttuu lainsäädäntö, verolainsäädäntö tai muu lainsäädäntö, niin se voi olla aika epäedullinen se sun tilanne, missä sä oot sen vakuutusratkaisun kanssa. Ja sekin pitää huomioida.
Toki näitä tehdään paljon, ne on ihan hyviä tietyissä asioissa, mutta varmaksi ei voi luvata mitään. Kyllä, ja mä voisin sen verran vielä kommentoida tähän veroasiaan ja palata pari pykälää taaksepäin. Mä tiedän, että ainakin kaksi suomalaista varainhoitajaa, niillä on se yksi veroasiantuntija in-houssina, joka auttaa neuvoon niissä yritysrakenteissakin. Mutta monesti sitten niihin liittyvä työ, dokumentaatio sitten kuitenkin ulkoistetaan kumppaniyhtiöille, verojuristeille tehtäväksi.
Mutta poikkeuksia tähän isoon kuvaan löytyy. Ja sitten toinen asia, tämä mistä Reima puhui, niin sanotut vakuutuskuoret, lempiaiheitani, toinen on strukturoidut tuotteet. Eli molempiin suhtaudun siinä mielessä skeptisesti, että...
Niitä tarjotaan ihan liikaa ihmisille siihen nähden, että mikä niiden todellinen tarve oikeasti salkuissa on. Ja syy siihen on tietenkin se, että se on hyvää bisnestä sille varainhoitajalle. Palkkiot ovat kovat. Palkkiot ovat kovat ja vakuutuskuori sitoo sinua vuosiksi jopa. Jopa se on palkkiorakenteella rakennettu sillain, että sinä et ihan seuraavana vuonna välttämättä halua lähteä siitä.
Näistä tullaan tekemään omat jaksot. Olemme mielellään vieraaksi siihenkin videoon. Meillä on enemmän aiheita kuin maailmassa on aikaa.
Sitten tuossa on ollut aika paljon puhetta nyt, että jossain onnistuu ja jossain ei ja joku jaksaa ja joku ei. Niin miten ihminen sitten voi tätä lähteä perkaan? Jos tuntuu, että haluaisi varainhoitajan ja nyt ei ole missään asiakkaana tai vaikka olisikin jossain asiakkaana, mutta haluaisi paremman, niin miten sitten löydät hyvä? Niin, eli tarkoitat, että jos sulla on jo varainhoito, mutta sä et ole tyytyväinen siihen.
Tai sitten ei ole vielä. Kuvitellaan, että sä tarvitset hyvän varainhoitajan nyt. No tietenkin sen verran meijähän tämän ostan. Meillähän on todella hyvä käsitys suomalaiset varainhoitokentästä.
Jos haluaa ostaa meidän palveluita, niin mielellään autetaan siinä. Mutta tietenkin ymmärrän myös sen, että kaikki ei halua tai ei ole varaa käyttää palvelua. Eli siis teidät voi ihan vaan palkata, että mä haluan nyt hyvän varainhoitajan ja mä en osaa semmoista itse ehkä hankkia, että te olette vähän niin kuin... Me autetaan etsimään, täytyy käydä tietenkin keskustelu siitä, että minkä tyyppisiä omaisuusluokkia sinne tulisi, koska me tiedetään, että missä kukakin varainhoitajista on hyvä ja mitä ne pystyy tekemään ja mitä ne ei pysty tekemään. Mutta sanotaan, että jos se ei käytä meidän apua ja haluaa varainhoitajan, niin ehkä mun yleisneuvo on se, että...
Kysykää muualtakin kuin siitä teidän omasta isosta pankista, koska monesti nämä esimerkiksi Helsingin pörssissä pörssilistatut varainhoitajat, jotka on keskikokoisia, niin siellä on kuitenkin ihan tosi hyvää osaamista tarjota. Ja palvelukin voi olla jopa pykälän parempaa kuin siinä jättimäisessä pankissa. No ei ihan Suomessa oikeasti ole yhtäkään jättimäistä pankkia, mutta kohtuullisen kokoisia kuitenkin. Juttelee nyt varmaan kolmen tai neljän varainhoitotalon kanssa, tekee sen jälkeen omat johtopäätelmät ja haastaa niitä ehdotuksia, mitä se varainhoitotalo tarjoaa. Kyllä minä lähtisin myös hakemaan sellaista, joka tekee sen kustannustehokkaasti indeksirahastoilla esimerkiksi sen varainhoidon.
Ja sitten myöskin kannattaa arvioida, että kuka se sun yhteyshenkilö siellä olisi, minkä tasoinen kaveri siellä sitten on, kuka sua palvelee, toimiko sun kemiä sen kanssa vai onko... Tuntuuko se vaan, että se pyrkyttää kun lehdenmyyjä sinulle pitkää tilausta hesariin, että niitä omia tuotteita, että kyse pitäisi ennen kaikkea ajatella sinun asiaa ja mikä sinulle on hyvä. Ja sitten myöskin haastasin vähän, että kerron itse tästä pikkusen taustaa, että mikä sinulla on koulutus, missä sinä olet ollut aikaisemmin töissä ja mikä tämä sinun rooli tässä organisaatiossa tällä hetkellä täällä on ja niin edelleen, että vähän tiedät kenen kanssa olet tekemisissä.
Vähän niin kuin työhönotto haastaa. No pikkusen, koska sehän tulee sulle töihin. Ja sitten kaikillahan on tietysti hieno käyntikortti ja siinä on komea titteli, saat varaa hoitaa ja sijoitusjohtaja, sijoituspäällikkö, milloin mikäkin. Mutta se täytyy ymmärtää, että sisäisestihän hän on myyjä.
Kyllä. Missä talous. Ja se on monelle järkytys, kun me sitten avataan. Se on kuitenkin myyjä, jolla on vuosimyyntitavoitteet. Tietyistä tuotteista, palveluista, siitä paljonko hoidossa oleva varallisuus kasvaa, paljonko hän...
Mikä on se prosentti, minkä hän saa nyljettyä erityisessä hänen hoidossaan olemasta varallisuudesta palkkiota talolle ja kaikkea tällaista. Jos sä haluat vaikka vertailla pari eri toimijaa, niin onko ne mitenkään avoimia? Kerrotaanko noita, pystyykö noita näkemään, että vaikka minkälainen siellä se palkki on perustettu työntekijöille, että kuinka paljon se on myyjä ja paljonko se on sun tiimissä pelaava sijoitusneuvoja. Hyvä kysymys.
Lainsäädäntöhän muuttu jossain vaiheessa, kun ruvettiin Euroopassa pistämään pankkeja vähän ahtaammalle, että se ei voi olla... Se työntekijän palkkio ei voi pääosin riippua siitä, mitä asiakas tekee tai on tekemättä. Eli ettei se kannustinut vaan myydä mahdollisimman paljon ja anneta itselle palkkioon. Mutta kyllä se saattaa olla niin, että se pohjapalkan lisäksi saattaa tulla vaikka puolen vuoden liikse bonareina, jos menee kaikki hyvin.
Niitä on erilaisia malleja. Yleensä siellä on mallina se, että sulla on pohjalikso ja sitten sä saat jonkun bonarin siitä, että... miten sillä koko talolla on mennyt ja miten sä oot hoitanut oman leiviskäs.
Tämän tyyppiset rakenteet on aika tyypillisiä. Saattaa olla jotain optio-ohjelmia, että saat firman osakkeita tai muuta sellaista, mutta ne on vähän harvinaisempia. Siellä voi olla vuosiboonuksessa esimerkiksi mittarit, että paljonko sä tuot uutta rahaa, eli uusia asiakkaat, tai pumppaat lisää rahaa vanhoilta asiakkaalta varainohjelmasta. No jo nimenomaan niihin pankin omiin.
Joo, nimenomaan niin. Ja sitten toinen on se, että miten sun perälauta vuottaa, että paljonko on poistuvia asiakkaita. Ja siinä itse asiassa se on käsittämätöntä. Tämä on oikeastaan alalla vähän vitsikin, että jos sä tuot hyvän asiakkaan, niin se on taivaanlahja.
Ja sitten jos se hyvä asiakas ostaa vaikka miljoonan mökiä, nostaa miljoonan sieltä pois rahaa, niin se on sun syy. Ja se on niin kuin huomioidaan niissä palkkiomalleissa. Se on niin kuin vanha läppä, mutta osalla on edelleen sen tyyppisiä malleja.
käsitykseni mukaan. Pystyykö noita mitenkään vertailen? Onko ne sellaiset, että sä kysyt, niin kertooko ne? Välttämättä. Ympäripyöreästi sanovat jotain, mutta tyypillisesti nostetaan esiin, että asiakastyytyväisyys on yksi.
Se saattaakin olla monessa, mutta se on vain yksi osio. Ja sitten se, että kyllähän ne perustelee siitä, että meillä on tosi tyytyväiset asiakkaat tutkimusten mukaan ja me on voitettu vaikka viitenä vuotena vuoden Private Bankin palkinto. joka on siis ostettava palkinto oikeasti.
Kyllä. Kyllä hänen perustelee sillä, että tämä on laatutekemistä, mitä täällä meillä on tyytyväistä asiakkaat, että sä et ole heidän ainoa asiakas, etkä ensimmäinen, että niitä on paljon muitakin. Kyllä siinä tämmöistä on, mutta suoraan ei koskaan kerrota.
Se on vähän ehkä liikesalaisuus. No näin se varmasti on. Ja itse asiassa tuosta voisin taas nostaa ihan nopeasti yhden asiakkaan kanssa, kun tehtiin laaja varainhoitajien kilpailu.
Käytiin varmaan kymmeneltä varaihoitajan luona, niin siinä jossain kuuden-seittämän kohdalla hän oppi jo kysyä palaverin aluksi, että näytäis ne palkinnot, missä te olette Suomen parhaita. Aina jokaisella oli näytettävä joku pysty, että me ollaan parhaita varaihoitajia, mutta ei enää vitsiä. Sillä lailla voin kyllä sanoa puolustuksesta, että ei ole mikään pankkien oma juttu, että kaikki nuo palkinnot on rahaa vastaan. Kaikki media-alallakin, kaikki joku vuoden paras mainos ja näin, niin ne on kanssa rahalla sisään. rahalla palkintoja.
On hyvä vaan tiedostaa, että ei mene siihen ansaan, että uskoo, että se on oikeasti näin, että siellä on palkinno. Mulla oli muun muassa toinen näistä väliin maksullisista palkinnoista, jopa se kauppalehden menesty. Mä vuosia odotin, että mä pääsen sinne. Nyt mulla on numero, että mä pääsen kauppalehden menestyyn, niin en päässyt, olisin maksanut jonkun, en muista, 500 vai tonnin maksumaa.
Pitää tunkkiin ne sitten. Joo, niin kuin nää AAA-luokit, kun se pitää... Sertifikaatti joka vuosi ostaa seinälle virman koppiin, niin naurettava. Miten sitten tuollainen, kun on löytynyt toivottavasti hyvä varainhoitaja ja hyvä salkku, niin kuinka paljon sieltä ollaan asiakkaaseen yhteydessä? Minkälainen perusarkki on sitten?
Sekin vaihtelee tosi paljon ja siitä, että kuinka merkittävä asiakas sä oot ja mikä se sun asiakkuutes on siellä. Jos sulla on esimerkiksi joku aktiivinen konsultoiva strategia, niin että se pankki kirjautuu sulle osakeideoita tai meklari tarjoamaan, niin se voi olla hyvinkin aktiivista se yhteydenpito. Mutta jos sä valitset vaikka jonkun täydenvaltakirjan varainhoidon tai konsultatiivisen varainhoidon, missä sulle pistetään muutama bulkkivarainhoitorahasto, istutaan niiden päällä, koska se varainhoito tapahtuu siihen rahastoon sisällä, niin jos joku keskiarvo, niin...
Kolme neljä kertaa vuoteen, jos pankkiiri on yhteydessä, niin se on tosi hyvä. Yleensä ne on yhteydessä, kun niillä on joku strukturoitu tuote, mitä niiden on pakko myydä, niin silloin ne soittaa sulle. Mutta on reimoja päydennäksä. Niin, no se kahdesta neljään kertaan. Toki se on niin kuin, jokut asiakkaat haluat, hänen ei jaksa edes joka vuosi katsoa näitä.
Jokut sanoo, että no kerran vuodessa, jotkut haluat joka kvartteri. Että semmoinen kahdesta neljään kertaan on aika normaali. Juodaan kahvit, kadotaan raportit ja syödään ne kampaviinerit ja todetaan, että kaikki on hienosti. Ei muuta kuin nähdään sitten elokuussa seuraavan kerran ja näitä. Mutta kyllä mä sitten tietenkin uralta muistan sellaisia asiakkaita, jotka soittaa useamman kerran viikossa.
He on itse aktiivisia ja haluaa sitten inputtia. Minulta siihen. Ja jotkut halusivat istua alas kerran kuussa esimerkiksi. Pääsääntöisesti tämmöinen aktiivisempi oteksi tulee sieltä asiakkaan puolelta.
Sillä pankkiirilla, kun hän on paljon asiakkaita pääsääntöisesti, ei hän ole aikaa jatkuvasti olla suhun yhteydessä. Ja sitten se, että jos myydään sitä palvelua, että täällä ne varat on koko ajan hoidossa, ei ne ole täydenvaltakirjat salkkua katsoa joku koko ajan. Totta kai, kun on puulattu isoja salkkuja, mutta jos on konsultatiivinen salkku. Se pankkiiri katsoo sitä tasan tarkkaan vain silloin, kun olet siihen yhteydessä tai teillä on tapaa, niin se katsoo, että pitääkö tänne tehdä jotain.
Ja muun ajan se makaa siellä muiden salkkujen ohessa, koska hänellä tulee seuraava ja seuraava ja seuraava asiakas. Eihän niitä koko ajan seuraa. Eli konsultatiivinen salkku on kyllä aika lailla sun asiakkaana, sun vastuulla. Eli pankkiiri ei kato sen perään. Mutta toki taas poikkeuksia voi olla.
isossa kuvassa. Mutta jos sulla on 100 milliä siellä salkussa, niin varmaan se pankki rikistä seuraa, että sulla on salkkua, mutta jos sulla on siellä sitten puoli miljoona, niin kyppitonni, niin ei se silloin kato kyllä. Mitäs sitten tämmöinen varmaan yksityissijoittajalle Akilleen kantapää kulujen jälkeen isoin tämmöinen, että kun tulee jotain yllättävää, että alkaa vaikka osakkeet laskea ja siellä tulee sitten joka asiakkaalla hirveän hätä yhtä aikaa, niin miten tuota Koittaako pankki ehkäistä tavallaan sellaista paniikkimyyntiä tai sellaista hätiköintiä?
Ollaanko sinne henkisenä tukena? Vai miten tuolla joku paskaisuutuulettimen alkaa menee? Ei menekään sinne kohti ylänurkkaa, vaan menee alanurkkaa kohti ne käppyrät.
Mitä tuollaisissa tilanteissa tapahtuu? No sehän on taas jälleen sen sun yhteyspankkiiden periaatteessa vastuulla se, että miten reagoidaan. Ehtiikö hän, haluaako hän ja osaako hän edes reagoida siihen. Minulla oli itsellä tapa ja edelleen on viisaudessakin viisauden vuosiasiakkaille tapana se, että jos tulee tuommoinen tilanne, että täytyisi vaikka kaikkien 200 asiakkaan kanssa yhtä aikaa puhua, niin silloin minä lähetän informaatiomeilin, kerron, että tästä on kyse. Nämä ovat ne asiat, mitä pitää miettiä ennen kuin tekee mitään.
Ja sitten... Jos asiakas haluaa lisätietoja, silloin hän soittaa mulle. Monelle riittää se, että ne saa sen tiedon vaan nopeasti, silloin se maili tai joku muu digitaalinen kanava on hyvä, koska se pankkiiri ei pysty, jos on päiväaikaa reagoida, niin ei se pysty soittamaan 200 asiakkaalle ja vielä toteuttaa heidän salkuissaan niitä asioita.
Toki taas sitten, jos mennään siihen täydenvaltakirjan salkkuun, niin siellä salkuhoitaja reagoi, mutta tyypillisesti... Ne reaktiot on ehkä sitä, että jos sulla on vaikka normi osakepaino 50 prosenttia ja korot 50, niin viedään vaikka siitä 50-45 se osakepaino. Ei siellä oikeasti oteta rohkeita näkemyksiä siellä täydenvaltakirjan kanssa alkuun. Sillä et voi sanoa, että me ollaan kyllä tehty jotain asiakaskystäviä.
Mutta tavallinen yksityishenkilöasiakas, niin se olettaa, että tuossa tilanteessa vedetään sieltä 50-10 se osakepaino. Sitä ei pääsääntöisesti varainhoitajat tee. Ja toinen...
Toinen kysymys, mitä esitit, oli se, että koittaako ne jarruttaa, niin kyllä koittaa jarruttaa sitä, että rahat eivät lähtisi heiltä pois esimerkiksi tilille, joka ei silloin pääsääntöisesti pankille tuota. Se, mitä ne voi ehdottaa, että siirretään matalariskiseen korkorahastoon parkkiin, jolloin heille jää edelleen pieni ansainta siitä rahasta, mutta se, että jos se kokonaan siirretään tilille, mikä voi joissakin romahduksissa olla perusteltua, riippuu. tippuen asiakkaan riskinsiedosta ja strategiasta, niin jälleen se on pankkiirin syy tavallaan, kun se varainhoitotalon johto katsoo, että rahaa on lähtenyt meneen, niin se pankkiiri on vähän puu ja kuoren välissä siinä, että mitä hän sulle neuvoo, mitä tässä tilanteessa, kun hän ei saa sanoa, että ota nyt vaikka tilille ne rahat.
Joo, mä komppaisin Klausia hyvin pitkälle, että oma kokemus on, että jos on ollut vaikka 50-50-salto. Sitten näyttää, että nyt kannattaisi osakepainoa vaikka pienentää ja siinä on liikkumavaraa salkussa salkuhoitalla, että se voi olla 15 suuntaan. Osakkeet voivatkin olla 35-65 prosenttia neutraalisti, se on viidessä kempissä.
Mä en kahdeksan vuoden aikana nähnyt, että Nordeassa olisi yli 5 prosenttia alussa muutos, vaikka tapahtui mitä. Että ne ei edes kymppiä ottanut pois siitä tai sitten ollut voimakkaassa ylipainossa, vaikka heillä on se mahdollisuus siinä. Kyllä se on aika lainkieli keskellä suuta, koska siinä on myöskin sitten se, että ne miettii sitä, että okei, jos me nyt laitetaan osakkeet alipainoja, sitten tämä markkina kääntyykin äkkiä toiseen asentoon.
Me jäädään vertailuindeksistä jälkeen. Se on sitten 3-5 vuotta eteenpäin, se näyttää huonolta sun track-rekordissa. Niin sen takia ei haluta paljon poiketa indeksistä.
Tämä on se vanha kaappi-indeksointijuttu. Mutta toinen juttu, että jos sulla on vaikka vakuutispuori, ja sulla on siellä 50-50-salkkuja, näyttää, että tulee turbulentti kesä, ja haluaa tulla rauhassa kesällä, niin sä voit vetää sen siellä helposti kaksivitoseen tai kokonaan korkoon ja lähteä näin lomille ilman mitään veroseuraa. Mutta sitten se on taas vakuutusten hyvä puoli. Jos sulla on suora salkku, niin sieltähän voi olla, että sulla on seitsemän vuotta alueesi ylämäkeä, realisoitus kauheat myyntivoittoveidot, kun sä haluat vetää sen johonkin vähäriskisempään tuotteeseen.
Nämä on just näitä tilanteita, joissa pitää miettiä ja miettiä. Tämähän se usein siinä kohtaa varsinkin, kun se pionsijoittaja havahtuu, että nyt on hirveä tilanne, niin se alkaa myöhäistä enää sörkkiä mitään. Se oli viikko tai kaksi sitten. Ja tyypillisesti siis varsinkin rahastosijoittajalle puhutaan, että kun...
tulee tämmöinen joku markkinaheilunta, että no nyt kannattaa pistää jäitä hattu ihan rauhassa katsoa, että ei ole syytä missään paniikissa tehdä mitään. No sitten se markkina laskee vielä lisää oikein kunnolla. Sitten sanotaan, että ei nyt enää kannata mitään tehdä. Jolloin se pysyy se raha siellä rahastoissa ja sanotaan, että no nyt se lähtee nousumaan, että miksi sä nyt enää sitä lunastaisit?
Että miksi sä olet lunastanut tuolla? No kun te sanoitte, että ei kannata... Ja niin edelleen, että se on tämä peruskikka.
Yksi... Saanko mä vielä kommentoida vähän tähän? Mulla on pari case-esimerkkiä nyt tästä, kun 22-23 korot nousi tosi kovaa vauhtia. Sehän tarkoitti, että korkorahastojen arvo tuli kovaa vauhtia alaspäin. Siinä otettiin noin, nyt heitän vähän ulkomuistista, 20 prosenttia tuli korkorahastot siinä korkojen nousussa alas, mikä on korkorahastolle iso liike alaspäin.
Niin, mulla on pari yhteisöasiakasta, jotka tuli meille asiakkaaksi sen takia, että koko tämän... Korkojen nousun aikana heidän yhteyspankkiri ei ollut yhteydessä heihin, että jotain pitäisi tehdä, vaikka heillä oli korkopainotteinen salkku ja näkymä oli selkeä, että korot tulee inflaation takia vielä nousemaan. No se oli meille hyvä juttu, me kilpailutettiin ja saatiin sitten toivottavasti tyytyväinen asiakas. Ainakin toistaiseksi he ovat olleet tyytyväisiä siihen lopputulemaan, mikä tuli.
Mutta on niin käsittämätöntä, että turbulenssissakaan ei sitten isollekaan asiakkaalle niin olla yhteydessä. Siis tämähän on tyypillistä, että silloin kun menee vihkoon hommat, niin silloin sä et kuule sitä pankkiiristä, mutta mielestäni se on just niin, että siinä sä näet, onko sulla hyvä pankkiiri. Se on suhun yhten, että nyt näyttää huonolta, että istutaan salassa ja katsotaan vähän, mitä tehdään sun salkussa.
Moni on jo siitä tyytyväinen, vaikka ei sitten mitään edes päädyttäisi tekemään. Se oli yhteydessä, että se kertoi asiat rehellisesti ja oman näkemyksensä ja sen edustamansa pankin näkemyksen ja mitä vaihtoehtoja tässä olisi. Mutta sitten on näitä lurkkeja, jotka katoo jonnekin kummasti.
Sitten ne on kyllä yhteydessä taas, kun menee hyvin ja tyrkyttää sinulle lisää tuotteita. Joo ja toi on mun mielestä sellainen, että itse kun miettii mahdollista asiakkuutta, niin yksi asia, mitä mä mieluiten ostaisin, on se, että voisi sen stressin ostaa pois. Mun mielestä toi on kyllä tärkeä palvelu, että se on uutisissa asti. kovin hyvin, niin sitten joku soittaisi ja kertoisi, mikä tilanne on, että kaikki on ihan hyvin.
Mun mielestä se on asiakasta miettiä aika arvokas juttu. Ja toi muuten myös kannattaa sanoa sille omalle yhteyspankkiirille, että jos tulee turbulenssi, niin sä toivot yhteydenoton ja myös toivot, että salkus otetaan vahvasti näkemystä eikä sitä viilata muutamaa prosenttia, koska se on ihan yhtä tyhjän kanssa se viilaaminen. Sitten tulee taas TikTokista kysymys.
Tämä on sellainen, mitä olen itsekin miettinyt, että minkälaisia on tyypilliset asiakkaat. Se minulla on tullut ehkä selväksi, että en ole tyypillinen asiakas, koska aina kun näen jonkun pannerimainoksen tai jotain netissä, niin siinä on arvokkaasti vähän harmaantunut pariskunta jossain purjeveneessä tai jotain. Vastaako ne mainokset oikeasti sitä tyypillistä asiakaskuntaa vai minkälaisia ihmisiä ne ovat? Kyllähän ne mainokset ovat yleensä aika slipattuja. Kyllä meillä täällä Suomessa meillä on kuitenkin ehkä vähän semmoinen kulttuuri, että pidetään vakan alla se varallisuus.
Ja sitten toinen asia se, että iso osa meidän asiakkaista ja Private Bankien asiakkaista on yrittäjiä tai yritysvarallisuutta. On se sitten edellinen sukupoli, mutta jotenkin yritystoiminnalla on tehty se. Ja kyllä meillä Suomessa iso osa yrittäjistä on ihan tavallisia ihmisiä, ei ne ole tuollaisia slipattuja.
Kiilto. kiiltokuva miehiä ja naisia, vaan kyllä ne on ihan, ei ikinä uskoisi, kun tuolla kaupassa tulee vastaan, että jollakin on esimerkiksi 10 miljoonaa. Onko siinä siellä kunnon pakettia toukkoja? On itse asiassa niitäkin. Kyllä niitä on.
Ja sitten täytyy muistaa, että varallisuushan kertyy sinne vanhempaan ikäryhmään. Ne on suuri osa, siis se on keriatriaa se homma pariolti, että siellä on plus 60, ja se on suuri osa siitä asiakasmaissa. Sellaiset sanotaan oikeastaan privateissa, niin jos on alle 40 asiakas, se on aika harvinainen. Kyllä.
Että sellainen, tiedätkö, joku nuori IT-miljonääri, ne on niitä poikkeuksia siellä. Mutta sitten, että sä oot joku hyvä palkkainen johtaja jossain tai sä oot yhden exitin tehnyt, niin kyllä sä vähintään 40 yleensä oot. Ja sitten sinne on kertynyt nämä, jotka on perinyt ja säästänyt ja syönyt pärjousmaksalaatikkoa, niin ne on niitä vanhuksia ja niillä sitten on se 500 000 tai 2 miljoonaa tyypillisesti isoja osakesalkkuja, mitä heillä on. Ja sitten sinne pankki pyrkyttänyt jotain muuta, kun ne on siellä enemmänkin.
palvelun ja seurustelun ja sen tunteen takia, että he kokevat, että heillä on asiat hoidossa, he saavat jonkun kiinni ja kaikki perintöasiat on puhuttu valmiiksi ja tehty paperit. Se on vähän mikä millekin asiakasryhmälle on se juttu, minkä takia he ovat asiakkaana. Mutta kyllä se on juuri näin, että ne ovat aika vanhaa ihmistä monet niistä. Joo, toi on niin kuin itse huomasin vain, kun lähden 50. Kun 40 tuli täyteen, niin sen jälkeen alkoi osa kavereista nimenomaan eksittien kautta alkoi tulemaan meillekin asiakkaaksi. Kyllä se 40 plus on hyvin pitkälti.
Ja tietenkin siellä on ne poikkeukset, jotka on esimerkiksi perinyt isovanhempansa. Osa isovanhemmista antaa yhden sukupolven yli, koska lapsilla on jo asiat hyvin, niin sille kaksikymppiselle. Ja niitä itse asiassa tänä päivänä alkaa niitäkin olemaan. niitä alle kolmekymppisiä vauraita, jotka on nimenomaan saanut perinnön.
Joo, ja ne on myöskin sitten, jos saa omaa häntää nostaa, niin meille semmoisia, mehän myöskin opetetaan ja valmennetaan asiakkaita varallisuuteen ja sen kanssa elämiseen, miten se kannattaa järjestellä. Sama se on, että jos sulla on hyvä pankkiiri ja sulla tulee nuori, kyllä mulla oli siis semmoisia, että oli isä ja kolme lasta ja kaikilla oli rahaa kivasti, niin kyllä niitä nuorempia enemmän koutsattiin. ja opetettiin ja näin siinä myöskin siinä homman sivussa, että ei se ollut sitä, että jes, nyt pääsi kettukanalaan, nyt tyrkytetään noi täyteen kaiken näköistä, kun ei ne ymmärrä.
Että kyllä se niin kuin näin se vähän menee. Mutta semmoinen vielä tähän mainostenimit, sinnehän on ainakin ruotsalaiset tai tanskalaiset, niinkuin siellä viisikymppisiä, joilla on harmaa parta ja joilla on siellä purjenveneessä laimosakkaansa, heillä on kivaa tai ne on jossain viiniinallisella, niin Parkkouskentällä. Niin, just näin. Okei, nämä järjestää kyllä kerran kesässä golf-tapahtuman yleensä nämä private, mutta kyllä se on aika kaukana siitä, että kyllä sinne yleensä tulee ihan tavallissa vaatteissa.
Pankkiiri on se kellon puku. Mutta sekin on itse asiassa muutos viimeisen kymmenen vuoden aikana, että osa pankkiireistäkaan ei enää pukua välttämättä tai ei ainakaan kravattia käytä. Siellä on pikkusen vanhollinen toimiala saanut nuorta ilmettä. Joo, joo.
Mites tota, musta tuli kans TikTokista, että yleensä saa pankista hyvää palvelua, kun sissä on paljon velkaa, niin auttaako se, jos on hirveä mälli velkaa päälle, niin auttaako se pääsee asiakkaaksi, otetaanko sitä arvostetaanko sitä siinä jotenkin vai? Ei se auta, paitsi jos sä oot sijoittanut sen velkarahan arvopapereihin, niin silloinhan sä oot sitä kautta ikään kuin private asiakas, mutta jos sä oot vaan kovasti korvias myöten veloissa, niin et sä sillä pääse private. Tuossa on aika hyvin käyty perusjuttuja läpi.
Onko teillä jotain, mitä ehkä loppuun voi? Tässä ihmiset on hirveästi kysellyt, että kelle tämä on hyvä, että mikä tässä on se pääpihvi, minkä takia ihmiset ostaa tämän. Onko jotain, mitä halutaan ennen tuota vielä käydä läpi?
Ehkä se voisi nostaa, että vaikka ette ymmärtäisi hirveästi näistä asioista, niin ottakaa nyt edes vähän itse selvää ennen kuin menette sinne. oman pankin putkeen, koska jos te ette yhtään ota selvää ja ette yhtään... Katson kilpailijavarainhoitajan tarjoamaa, niin kyllä te olette aikaisen pankkiirin vietävissä, eli mitä sieltä tarjotaan.
Sitten toinen asia vielä, mikä tuli mieleen, mistä itse asiassa tuossa tauolla keskusteltiin, että mitä jos tulee se tilanne, että haluaakin sen pankkiirin vaihtaa. Eli minulla on esimerkiksi pari kertaa tullut nyt viisauden aikana, että asiakas on sanonut, että... He haluaa pysyä täällä varainhoitotalousasiakkaana, mutta kemiat ei toimi ollenkaan ton pankkiirin kanssa. Tännehän voi olla ihan yksinkertaisesti vain kemia-asioita.
Toki toisessa keississä oli semmoinen tilanne, että se pankkiiri ei tykännyt siitä, että minä istuin asiakkaan kanssa samalla puolen pöytää. Se koko ajan tökkivastaa ja väitti vastaan ja selkeästi koki minut uhkaksi. hänen myyntiprosessilleen, niin asiakas sanoi mulle sitten, että hän on valinnut sut luottomieheksi ja hän ei halua enää tuon pankkiirin kanssa asioida.
Prosessi menee käytännössä, jos se tehdään fiksusti sillä tavalla, että silloin me otetaan sen kyseisen varainhoitoyhtiön myyntijohtoon yhteyttä ja kerrotaan tilanne. Myyntijohtaja sitten hakee organisaatiosta uuden vastuupankkiirin. Ja jos ei meitä käytä, että on vaan asiakkaana eikä haluaa jostain syystä vaihtaa, niin sen voi ihan kertoa.
Joko hänelle itselleen tai sitten jollekin siellä hänen pomollensa, että haluaisin vaihtaa yhteyshenkilöä. Ei siihen tarvitse mitään syytä olla. Joskushan, tai itse asiassa useimmin se tulee pankin puolelta. Heitä nyt soittaa kaveri, että mä asun uusi private-yhteyshenkilö, edellinen jäi jälkkeelle vaihtotyönantaja. Tai me vaan vatkataan salkkuja vähän sekaisin täällä.
Että semmoista se... Monta kertaa siellä on se elämä. Siinä on monenmoisia syitä, mutta yleensä ne on aika fiksuja kavereita, hyvin miellyttävästi käyttäytyy ja niiden kanssa on helppo asioida ja tulla juttuun. Mutta tätä privateissa oli myöskin se, että kun tuli uusi asiakas ja vähän mietittiin, kelle se menee, niin kyllä sitä mietittiin jo siinä kohtaa kemiaan. Mulle tuli vähän semmoisia suoraan sanovia juntteja ja haastavampia asiakkaita.
Huomasin selvästi. Ihme, että me ollaankin tutut. Se varmaan joutui siitä.
Mutta siis se, että semmoisia, jotka jokut koki pankkiin, että toi on vaikea, ja se, että se sanoo mulle inhottavasti tosta tai muusta, ja mä taas koen sen neutraalina, että okei, kyllähän sä voit sanoa, ja mä taas käännän asian toiseen asettua, ja mä otan sitä henkilökohtaisesti. Se on vähän, että kyllä se kemia on hirveän tärkeä, kuten Klaus sanoi. jollei se toimittaa, tai jos sen yhteyshenkilön toiminnassa oikeasti on jotain selkeitä puutteita, se ei pidä yhteyttä tai se antaa sinulle jatkuvasti huonoja sijoitusneuvoja tai muuta sellaista, niin totta kai se on vahdettavissa.
Myöskin Private Bankin sopimus ei ole mikään ikuinen linnatuomio sinulle, että yleensä siinä on irtisanomis aika lyhyt, yleensä viikko tai maksi kuukausi, että sinä pääset eroon siitä ja näin ollen. Tyypillisesti, jos sä vahdat talosta A-taloon B, niin se B-talohan lähettää suoraan valtakirjalla irti, sanotaan A-pankissa oleva sopimus, ja pyydetään siirtämään varat, assetit sinne pankkiin B. Se tehdään sun puolesta.
Kyllä. Sun ei tarvitse sitten olla yhteydessä ja sanoa sille Eskolle, että sori Esko, että sulle ei ihan riittänyt taso hänelle tai mitä tahansa. No vähän joo. Näin se on.
Kyllä, joo ja missään nimessä niin... Edelleen korostan tuota, mitä Reima sanoi, että niistä pääsee aina eroon. Ainoa on, jos sinulla on sellaisia instrumentteja, missä olet sitoutunut vuosiksi, tai vakuutuskuori, missä on kulurakenne ulostulosta niin suuri, että sinun ei kannata heti lähteä. Ne ovat eri asioita. Senkin takia kannattaa kaksi kertaa miettiä sitä vakuutuskuorta.
Joskus se on tosi hyvä juttu ja joskus se ei sovi ollenkaan asiakkaalle. Mutta varainhoitajien mielestä se on aina kaikille hyvä, koska se on heille hyvää bisnestä. Mutta siis sanotaan, että tässä nyt on käyty ehkä vähän negatiivisiakin asioita.
Kyllä, mutta private banking on oikeasti ihan loistava juttu ihmiselle, joka haluaa jonkun toisen henkilön neuvoa ja opastaa, että mitä hänen kannattaa tehdä ja se vapauttaa häneltä aikaa ja muuta. Että sitten jotkuthan haluaa sinne statuksen takia, mikä on ehkä vähän väärä tapa tulla private asiakkaaksi. Jotkut arvostaa niitä, että viedään teatteriin syömään tai golfaan tai jotain kerran vuoteen tai muuta sellaista. Tai joku kokee, että he haluaisivat verkostoitua oman bisneksen kannalta näihin.
Varakkaisiin Private Bank-asiakkaisiin, niin eihän pankki sitä mahdollista, eihän pankki salaisuuden takia. Toki sä saat siellä asiakastilaisuudessa mennä juttelemaan, kenen kanssa haluat. Sehän on sitten jokaisen omalla vastuulla, että miten siellä käyttäydytään, mutta tällainen se kuvio on. Olen tuon kanssa itse miettinyt, minähän olen hoitanut itse aika lailla sijoitusasiaani, mutta sillä on harkinnut näitä erinäköisiä ratkaisuja.
Olen huomannut myös, että se on oikea ongelma itselle, että joskus on vain hirveä työkiire. Niin, sitten minä aina kysyn Hannalta, että hei paljon meillä on tilillä rahaa, sitten hän sanoi, että 85 000, nyt tämä helvettiä ne tekee siellä tilillä, että usein kyllä monella on vaan niin kiirejä, vaikka ei se niin iso homma ole, vaikka ostetaan indeksi ETF tai jotain, että kyllä sillä arvo on, että tavallaan joku muu miettii, koska jos ei kukaan mieti, niin aika kalliiksi sekin tulee. Kyllä ja taas komppaan Reimaa tuossa, että ehdottomasti.
Hyviä palveluita, pitää vain ymmärtää ne sudenkuopat, mitä siellä on, ettei mene väärällä oletuksella hakemaan palvelua. Miten jos me mennään vähän riskivesille, tällä koitetaan pysyä ihan superobjektiivisena. Miten te näette, että minkälaisen henkilön kannattaa ostaa joku ihan täysvarallisuudenhoito, tai jos haluaa vähän itse sorkkia, että missä se... meneessä semmoinen, mikä se oli konsultatiivinen tämmöinen on.
Jos miettii tuommoista konsultatiivista private bankingia, VSSit, riippumaton sijoitusneuvontaa, niin minkälaisille henkilöille ne sopii, tai mitkä niissä on hyvät puolet ja huonot puolet? No vähän osittain tavallaan päällekkäin se ajatus, että sulla on joku kaveri, joka ehdottaa ja suosittelee neuvoa. Mehän ei anneta viisauden puolella instrumenttikohtaisia suosituksia, vaan puhutaan enemmän allokaatiotasoja.
Niin omaisuusluokka. Pankkiiri taas saa antaa sijoitusneuvontaa ihan instrumenteista ja se tekee sinulle ehdotuksia ostaa sampoo myykkonetta tai mitä ikinä. Siinä se on se ero.
Se on lähinnä se, että miten paljon haluaa itse paneutua tähän sijoitusmaailmaan. Jotkut sanoo, että ei he jaksa miettiä tuommoisia, että heitä kiinnostaa enemmän matkustella ja tehdä jotain, olla mökillä tai mitä ikinä, kuin että he perehtyisivät sijoitusten verotukseen ja millä tavalla nämä... sijoitukset kannattaa tehdä ja muuta sellaista, niin semmoiselle se on ehkä hyvä vaihtoehto se private bankingin.
Eli menomaanko on sulta tiivinen? Niin kun on sulta tiivinen, joo. Tai sitten jopa täysvaltakirjakin, jos ei halua muuta kuin työntää rahat johonkin ja luottaa, että joku hoitaa niitä paremmin kuin mihin itse pystyisi. Ja haluaa sitten kuitenkin sen varmuuden, että mä saan jonkun kiinni tarvittaessa, jos mä sitten tulee joku tarve jossain jonain päivänä.
Aika usein ne yhteydenotot koskii jotain semmoisia päivittäispalveluasioita, että kortti hukkunut tai tililtä piti maksaa joku lasku tai mitä ikinä. Ja privateissa assistentit hoiti semmoisen puolen. Toki ne saattoi soittaa sitä pankkiirille, joka sitten nakitti assaria, että nyt tilaa uusi kortti, penalle se on taas hukannut se. Niin, tai joku oli ulkomailla ja kortti ei toiminut hotellissa, kun piti maksaa.
Sitten lähdettiin tutkimaan, mistä se johtui. Okei, sä oot ollut niin kauan ulkomailla, että sä et ole maksanut tätä luottokorttilaskua. No sitten se passari äkkiä maksoi hänen tilintään Blink-kortti aukesi.
Saatiin sitten Sheratonissa lasku hoidettua tai mitä. On siinä tämä puoli asista. Se on hirveän kiva, että tämmöiset asiat hoitaa niiden kanssa. Nehän ei semmoisia tehdä viisaudessa.
Joo, kyllä. Stoli. Tämä on varmaan, mä veikkaan, että tämä on chat-gptn kysymys, että onko jakaa jotain anonyymisti tämmöisiä onnistumistarinoita, että ihmiset on saanut asiansa hyvin hoitaa, ollut tosi tyytyväisiä? No mä viittasin tähän aiemmin jo tuossa tuommoiseen yhteisöasiakkuuteen oikeastaan pari esimerkkiä hyvin identtisiä, eli olivat just olleet pöttyneitä siihen, että miten aiemmin oli hommat mennyt ja ei ollut. aktiivisia on ollut ehkä ne pankkiin ritkaan.
Ja sitten tosiaan kilpailutettiin varainhoito molemmissa keisseissä ja myöskin kavennettiin vähän toisella. Oli niin paljon, että otettiin vain kolme varainhoitajaa kuuden sijaan. Ja toisessa sitten taas itse asiassa tehtiin toista päin, kun siellä oli niin paljon rahaa ja kaksi varainhoitajaa, niin nyt siellä on neljä.
Eli se puuttiin kymmenien miljoonien. ja varallisuudesta, mitä kyseinen yhteisö, niin nyt kun siitä on vuosi-kaksi aikaa, kun nämä jumpat on tehty läpi ja me ollaan siirty seurantavaiheeseen missä säännöllisesti. Useamman kerran vuodessa istutaan alas ja käydään se kokonaisuus läpi, eli me laaditaan sellainen kokonaisuusraportti aina esimerkiksi tyypillisesti kvartterin päätöstietojen mukaan, ja miten se jakautuu omaisuusluokkiin, ja mitä sieltä voi tuottoa odottaa, ja mikä on riskitaso.
Niin kyllä toisessa ihan näillä sanoilla sanottiin, että miten he ovat koskaan pystyneet tekemään informoituja päätöksiä ilman tämän tyyppistä materiaalia, mitä te tuotatte heille. Se on mun mielestä aika kiva palaute. Toinen itse asiassa, me tehtiin viisauden ensimmäinen asiakastyytyväisyyskysely.
29 vastaajaa, noin 70, kelle se lähti. Eli 70 asiakasta viimeisen vuoden aikana toiminut meidän kanssa suurin piirtein. Kaikki paitsi yksi oli erittäin... erittäin tyytyväisiä meidän toimintaan.
Ilmeisesti me ollaan saatu ihmisille salkut oikeaan asentoon. Tämä yksikin oli vain tyytyväinen, hän ei ollut erittäin tyytyväinen. Tämä oli teidän noita.
Kun teillä on asiakkaat tai kun itse työskentelee private bankingissa, niin onko siellä ihmiset keskimäärin tyytyväisiä kanssa? Onko sinä Reima? Kyllä ne on.
Siellähän mitataan ainakin niissä pankkeissa, missä miten... Itse olen ollut niin asiakastyytyväisyyttä ja sitten siellä oli tämmöinen NPS, tämmöinen Net Promoter Squad, missä katsotaan, että suosittelisitko tätä palvelua jollekin tutullisi. Ja sitten katsottiin, että jos sulla vaikka, no leikitään näin, että 80 prosenttia asiakkaista olisi valmis suosittelemaan ja 20 ei, niin se vähennettiin se 20 pois, että sun kore oli 60. Mä sain sen, mulla oli yleensä yksikön korkein, että se oli jotain päälle 90, mutta en mäkään kaikkia saanut niin tyytyvästi, jos valmiit suosittelee, ne oli silti tyytyväisiä ehkä. Mutta ainahan löytyy joku, joka kuvitteli saavansa jotain muuta tai kuvitteli, että se private banker pystyy peseen sijoitusmarkkinan indeksin tai antaa ihan loistavia sijoitusneuvoja jatkuvalla syötöllä ja kaikki onnistuu, mitä tehdään. Silloin ne väärät odotukset on ollut, että niitä ei ole kerrottu, mitä täällä oikeasti tehdään.
tehdään ja saadaan aikaiseksi. Mullakin mä pari kaveria tiedän, kellä on. Mä en tiedä, onko tämmöinen konsultointi vai täysvarainhoito, mutta tuntuu, että hän on tyytyväisiä. Sanoisin, että hänen ei tarvitse miettiä sitä. Tuntuu, että mun ikäisillä, jos on kiireinen yrittäjä, niin se on se pääarvo, että sijoittaa ja rahat on huolessa tallessa, mutta hänen ei tarvitse miettiä mitään.
Se on se ykkösjuttu. Siihen ollaan tyytyväisiä. Musta tuntuu, että Tulee niin paljon rahaa, että se on ainakin tällä hetkellä ihan sama, että se omaisuus karttuu lähinnä sen omien tulojen mukaan, eikä niinkään sijoitustulojen mukaan. Joo, kyllä se on itse asiassa monelle asiakkaalle on tärkeää se, mitä tuossa jo aiemmin sivuttiin kanssa, että on oikeasti se yksi ihminen, kelle voit soittaa ja ulkoistaa sen huolen sun omista raha-asioista.
Parhaimmillaanhan se private banker on sellainen. Onko Fimi mainostanut aikanaan, että yksi huoli vähemmän? Joo. Se on tavallaan hyvin kiteytetty se.
Välillä tuntuu, että noista on kyllä enemmän melkein haittaa kuin hyötyä, jos on paljon rahaa. Kyllä sitä tulee niitä huolia aika paljon. Se on kyllä arvokas, jos niistä pääsee eroon. Sitten on nämä päivätreidaajat, jotka päiväkaupaa käyvät, niin nehän sitten istuu siinä koneella ja pyörittää sitä salkkua ja hermoilee.
Se on ihan kamalan näköistä katsoa. Se on ilmusta ilmansa. Se on oma maailmansa ja 90 niistä onnistuu häviään.
Ja sitten on se 10 prosenttia, joka on niitä ihan kurkoja siinä ja pystyy vedättämään näitä robottikaupankäyntiä ja muuta. Ja että ne on hyviä siinä treidaamisessa. Mutta niistähän tehdään se saaka ja kerrotaan, että sinäkin voi treidaamalla sitä ja tätä. Se on pitkälti enemmän vedonlyöntiä kuin sijoittamista. Meidän täytyy tuossakin tehdä oma jakso.
Juu. Joo, täälläkään olen tämä aihe aika hyvin käsitelty ja mä en sano, että mä oon yllättynyt, kuinka hyvin me Reima ja Klaus on kyllä tosi hyviä tässä kameran edessä. Vain siinä kun päästiin vauhtiin ja isoin, tähän nyt vielä ulkona, mutta me ollaan saatu isoin kehu, mitä sijoitussisältö voi tässä maassa saada. Hanna sanoi, että tämä on mielenkiintoista.
Kiitos Hanna. Toivottavasti siellä myös kotikatsomoiset on koettu mielenkiintoiseksi. Mun mielestä se on myös tosi mielenkiintoista ja mä toivon, että tässä tulisi vähän semmoinen, että voi vähän tirkistellä sinne monelle vähän mystiseen maailmaan. Kuitenkin isojen osien suomalaisista sijoittajista ei ole varainhoidon asiakkaita, niin nyt te ymmärtävät vähän mistä on kyse.
Ja kuten olen tuossa monen kertaan sanonut, niin meillä on paljon lisää aiheita. Reima ja Klausin kanssa tehdään täällä. Siellä löytyy hurjasti asiantuntemusta aiheesta, niin mä en tiedä niin paljon. Ja voidaan pyytää vieraita. Mikä olisi seuraava jakso?
Mihin teillä syy hyvää sormita? Olisiko yrityskauppavideo? Tai verotus. Niin, nämä on semmoisia aiheita, että näin liittyy aina näin. Mä oon toki osakemies, että mä puhun mielellään niistäkin.
Joo, odotetaan sut ja Angerua. Ja siinä on myös makinnossa myös tommoinen, jossain kohtaa semmoinen, että kun tässä käytiin tätä private banking-asiakkuutta, niin sitten tuli tommoista tavallista ihmisten pankki-asiakkuutta. Että miten siinä menee vähän nämä samat ilmiöt kuin tässä. Niin ja mitä siinä voisi tehdä ja tehostaa ja parantaa sitä.
Sekin voisi olla aika mielenkiintoinen. Sen verran heitän vielä varainhoitoteemaa ja siihen, että jos sinulla ei ole sitä private banking-rahaa, niin tämmöiselle pienemmälle summalle joku varainhoitorahasto voi olla ihan hyvä vaihtoehto, mutta indeksisijoittaminen on vielä tehokkaampaa, mutta jos joku miettii, että mihin hän laittaa vaikka 2000 euroa. Just näin. Mutta me varmaan lopetetaan tähän.
Toivottavasti... Kuva oli hyvä, ääni oli hyvä, jutut olivat ainakin erinomaisia. Ja kirjoittakaa sinne alas niitä kommentteja, että mistä aiheesta haluatte.
Ja kuvauksesta löytyy linkki viisaudelle, jos tarvitte heidän apua jossain. Ja tilatkaa kanava täältä näitä PC. Morjes! Moro!