Vallan kolmijako-oppi

Yleiskatsaus

• Perustuu ajatukseen vallan jakamisesta:
  • Tuomiovalta
  • Toimeenpanovalta
  • Lainsäädäntövalta
• Tarkoituksena on estää vallan keskittyminen ja suojella kansalaisia vallan väärinkäytöksiltä.
• Taustalla valistusajan ajatukset 1700-luvulta.

Historian taustaa

• Montesquieun teos "Lakien henki" keskeinen teos vallan kolmiakoon kehityksessä.
• Aiemmat ajatukset vallan hajauttamisesta mm. Niccolò Machiavelli ja John Locke.
• Tavoitteena välttää keskitetyn vallan haitat ja autoritäärinen hallinto.

Vallan kolmijako käytännössä

• Puhtaana ei esiinny missään.
• Poikkeamat:
  • Parlamentaarismi: lainsäädäntö ja toimeenpanovalta kytketty toisiinsa.
  • Presidenttijohtoiset järjestelmät: presidentillä laajat valtaoikeudet, esim. USA ja Ranska.

Esimerkki Suomesta

• Toimeenpanovalta: Presidentti ja valtioneuvosto.
• Valtioneuvoston on nautittava eduskunnan luottamusta (parlamentarismi).
• Valtioneuvoston jäsenet yleensä myös parlamentin jäseniä.
• Eduskunta edustaa kansaa, jonka yläpuolella toimeenpanovalta on.
• Riippumattomat tuomioistuimet kriittinen osa vallan kolmijakoa.

Tuomioistuinten rooli

• Tuomioistuimien riippumattomuus tarkoittaa, ettei poliittinen johto puutu niiden toimintaan.
• Oikeuslaitoksen toiminta perustuu voimassa oleviin lakeihin.
• Poliittinen johto ei saa kommentoida tuomioita tai antaa ohjeita tuomioistuimille.
• Jos tuomioistuimen toiminta ei miellytä, lainsäädäntöä on muutettava, ei ohjeltava tuomioistuinta.