Luento: Arkkitehtuuri ja talous

Johdanto

• Arkkitehtuurin ja talouden suhde ei ole uusi asia.
• Vitruvius kirjoitti jo ensimmäisellä vuosisadalla ennen ajanlaskun alkua arkkitehtuurin ja talouden yhteydestä.
• Suomalaisia väitöskirjoja arkkitehtuurin ja talouden alalta:
  • Ulle Gripenberg (1938): Asuntorakennuksen muoto ja tuotantokustannus.
  • Pärulo Järlen: Vuokra-asuntojen arvo ja arvomääritykset.

Arkkitehtuurin ja talouden suhteen historiakatsaus

• Arkkitehdit ovat perinteisesti tutkineet taloudellista tehokkuutta ja talouskriittisyyttä.
• Taloudellisen tehokkuuden ihanne:
  • Hans Pölzik, Adolf Loos, Le Corbusier ja Mies van der Rohe edustavat tätä ajattelua.
  • Korostetaan taloudellista tehokkuutta ja modernin arkkitehtuurin roolia.

Talouskriittisyys

• Alvar Aalto ilmaisi huolensa rakennetun ympäristön taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista.
• Aulis Blomstedt ja Juhani Pallasmaa kritisoivat teknillistä ja taloudellista ajattelua.
• Pallasmaa näki arkkitehtuurin taiteellisena ja kriittisenä ilmaisuna.

Kohti arkkitehtuuritaloutta

• Talouden ja arkkitehtuurin suhde voidaan nähdä positiivisena.
• Arkkitehtuuri voi omata taloudellista arvoa taidearvon lisäksi (Timberlake).
• Taloustieteilijöiden näkemyksiä: Arvot kapitalisoituvat, hintamekanismi määrittää arvon.

Nykyaikaiset lähestymistavat

• Bjarke Ingels: Ekolomia, talouden ja ekologian yhdistelmä.
• Arkkitehtuurin arvon numeerinen mittaaminen (Tanskan arkkitehtiliitto).
• Patrik Schumacher: Talous on arkkitehtuurin järjestelmän tärkeä ympäristö.

Keskustelua

• Arkkitehtuurin ja talouden suhteen monitahoisuus.
• Eri aikakausien lähestymistavat ja niiden vaikutukset nykypäivän ajatteluun.

Yhteenveto

• Arkkitehtuurin ja talouden suhde on monimutkainen ja monimuotoinen.
• Luento tarjoaa kolme pääasiallista näkökulmaa: taloudellisen tehokkuuden ihanne, talouskriittisyys ja kohti arkkitehtuuritaloutta.
• Nykyaikaiset näkökulmat painottavat sekä taloudellista että kulttuurista arvoa.