Noin, eli sitten ollaan Nilkka Nivelen osalta liikkeellä niin, että meillä on se lihaksinen tuki. Olisiko sitten se, että liitteemme tulee vielä? Meillä oli jo kluukka. Luiset rakenteet näihin lihaksiin liittyen käyty eilen, eikö vaan? Eli niitä ei tarvitse tuosta sitten sen enempää.
Ja sitten me käytiin myöskin nää, että miten ryhmänä mitkäkin lihakset tekee samaa asiaa. Ja aitiotkin käytiin. Eli sitten aloitetaan ihan täältä konkreettisempi, konkurioidisesta aitiosta, mitä siellä sitten asustelee ja mitä ne tekee. Edestäpäin oleva aitio. Ja tota niin, niin tähän lukee, koska siellä on...
Mikä voisi olla se funktio, mikä näillä on lähtökohtaisesti yhteinen? Siellä on aina jokaisella lihaksilla jotain muutakin, mutta lihakset tässä etupuolella ylittää nilkan tästä näin. Miten ne nilkan tekevät? Kumpaa näistä? Jalkaterä.
Jalkaterä liikkeitä, jep. Kumpaa suuntaan? Nostaa näin päin vai tuonne?
Torsifeksio suuntaan. Eli anterisoit ja lihakset ovat yhdessä. Torsifeksioita.
Sieltä löytyy Tipialis Anterior-niminen lihas. Tämä on tuolla tuossa kuvassa. Tämä on taas kynä mukaan. Ja sitten me tätä tehtäisiin.
Tämä lihas tässä jatkuu jänteenä sitten tuonne jalkaterämediaalipuolelle. Tärkeä lihas sillä lailla, kun ollaan siinä sen ihmisen liikkumisen ja toimintakyvyn äärellä. ja paljon esimerkiksi ollaan siinä työssä, että miten liikkumista koitetaan saada ihmisille lisää.
Ja kun ihminen aloittaa vaikka lenkkelemisen, kävelemisen, niin silloin usein tämä lihas täältä, että tämä etumainen aitio tulee yhtäkkiä suuremman kuorman alle, ja tavallaan jos on ehkä uutta se käveleminen ja juokseminen, niin silloin tulee helposti pidettyä milkaa dorsifleksi, jossa on turhan paljon, ja tämä aitio on siellä semmoinen, jossa sitten penikkatautiasiätti esimerkiksi saattaa sijaita. Mä laitan tuon oven kiinni. kun vähän ihmisiä käytetään koko viikossa.
Eli tähän aitioon kohdistuu se tyypillisesti penikkataudiksi kutsuttu se, että se aiti on tavallaan syndrooma. Siellä aitiossa itsessään sitten, kun lihas on sieltä yliaktiivinen, paljon tekee hommia, niin turvotus lisääntyy ja silloin siellä tulee sellainen paine siihen aitioon. Tämä lihas ja sen käyttäminen ja tällaisessa lenkkeily aloittamisessa...
mikä tulee paljon vastaan. Sitä auttelee extensio digitorum longus ja extensio hallukis longus. Näiden kahden lihaksen erona on, että extensio digitorum longus hoitaa mitkäsvarvaita?
Juuri näin, kakkosesta viitoseen. Hallukis longus viittaa siihen, että olemme ykkösvarvassa. Ne ovat sillä lailla paljon tibialisanteriorin alla. Melkein kannattaa lähteä täältä seurailemaan.
Mun silmälasien oma teho ei meinaa riittää. Kun lähdet itse seurailemaan täältä jännettä pitkin ylös, se häviää tuohon välikköön, tavallaan keskimmäisen. Ei paljon näy lihasmassallisesti, tuota extensor harrokkislongusta. Sitten tällä yhdellä yksittäisellä lihaksella, extensor ligitorun longuksella, sillä on neljä jännettä. Ne menevät kaikki sinne erillisiin varpaisiin.
Vähän liittyy. Riippuu taas siitä, kuinka taitavasti sitä lihasta osaa käyttää. Niitä on mahdollista erikseen sitä lihaston osia käyttää, kuten sormissakin.
Sen pystyy periaatteessa varpaajat liikuttelemaan erikseen, mutta on paljon siitä kiinni, mitä on tehnyt. Kuinka paljon taitavuutta löytyy siltä osa-alueelta. Eli tavallaan ei ole pakko meidän hermostollisesti ja lihaksen näkökulmasta nostaa aina varpaat kaikki ylös. Vaikka yksi lihas kaikki neljä varvasta se hoitaa. Sitten fibularis terttius on sellainen, joka vähän vaeltelee.
Joskus se laitetaan tähän aitioon siksi, että se ehkä sijainniltaan on enempi tässä edessä. Se sijaitsee tavallaan tuossa sivussa. Kunnolla näet tässä kuvassa. Toisaalta punktioiden puolesta tai ennen kuin se rupeaa olemaan fibulan puolella, niin se voidaan myöskin lateraaliseen aitioon sijoittaa. Malleolit oli semmoiset, mitkä me käytiin läpi jänteet näissä kulkeen.
Malle oli tavallaan välistä etupuolelta. Nyt tarvitaan lisävahvikkeita, kun on noinkin paljon pulmaa tässä nivelen alueella, miten 90 asteessa ollaan perusasennossa. Silloin jos ajatellaan, että lihakset kun supistuu ja oriko ja insertio lähenee toisiansa, niin siinähän kävisi suoraviivaisesti ilman mitään lisäjuttuja.
Niin, että varpaat nousee täältä ylös ja lihas oikeenee tähän kulkemaan tällä lailla. Eli jonkun täytyy pitää se tuolla kehon. lähettyvillä, pitää ne jänteet siellä nivelen seutuvilla, ja se tapahtuu retinakulmeiden kautta.
Retinakulum muskulorum extensorum inferius, eli alempi retinakulmi. Tämä on paksumpi kohta kaiken kaikkiaan siitä faskiasta, joka kiertää säärtä ympäri. Vastaaviin juttuihin ollaan vähän törmätty siinä, miten puhuttu siitä traktus iliotipiaaliksesta, niin sekin on tämmöinen kokonaista raajaa ympäröivän tai redealueella sitä ympäröivää faskian paksunnosta. Tukee siellä sitä polven toimintaa, ehkä vähän lonkkaakin polvea nyt erityisesti.
Ja sitten nämä retinakulmit on semmoisia samanlaisia. Siellä on semmoinen paksumpi kohta siitä kalvosta. Ja sen homma on nyt nimenomaan semmoiset pidäkesiiden, josta muista oikeasti suomeksi. Pitää siellä alla olevat jänteet paikallansa sillä tavalla, että ne liukuu siinä lähellä sitä niveltä.
Eivätkä nouse sieltä sitten tavallaan kohdalle. Milka ranteen alueelta löytyy näitä. selkeästi eniten ja merkityksellisessä roolissa. Mennään sitten pala kerrallansa lihaksi. Mitä olette löytäneet tibialis-anteriori kiinnittymisestä?
Oriko jälleen täällä punaisella läntillä ja insertio, nyt täällä on esitelty täällä videolla, mistä kuvat ovat, useampia lihaksia yhtä aikaa, niin sitten se, mihin joku kepukka osoittaa tai mihin olen nuolen laittanut tai jotain yrittänyt selventää sitä, että kaikki mahdollinen ei siinä ole sitä orikoa tai insertiota, vaan sitten se, mihin osoitetaan. Meiltä puhetta. Oriko-alue. Mihin minä laitan minun tilinohjaus.
Ja missä Luus? Pibia. Miten tuo paskia kruus ja membrana itse asiassa? Eli se membrana on siellä välissä, mutta...
Paskia kruurissa tarkoittaa sitä koko kalvoa, joka siinä sen säädön ympärillä on. Eli aina meistä sopottaa, en ole vielä päässyt siihen sen logiikkaan, että miksi ottaa välillä sen kalvoosa mukaan. Ympäröiviä kalvoja lihaksilla on enemmän vähemmän kiinnittymisiä vaskeen rakenteisiin yläpuolella. Sitä pintarakennetta, joka siinä on.
Olin sanomassa, että ei mitään, mutta ajatus menee siihen. Niin, että niillä on aina kiinnittymisiä myöskin sinne niihin pintakalvoihin. Sitä ollaan löydetty vielä nyt enempi, kun ollaan siihen Baskiapuolelle kiinnitetty enempi huomiota.
Ja huomioavauksissa tehty siihen liittyviä asioita lisää. Niitä ei vaan ihan hirveästi ole vielä kirjoissa ja kansissa esiteltynä laajasti, että ne on kaikissa kirjoissa. Enempi siellä on nuorikot ja insentiot tavallaan niiden aluisten rakenteiden kautta esitelty. Ja niin tekin voitte mun mielestäni ihan hyvin vielä.
tässä kohtaa miettiä. Kunhan teillä on selvää se, että mistä luisista rakenteista tai silloin kun siellä on se joku pohjakalvo täällä syvemmällä, mistä se lihas lähtee kiinni. Se on riittävä juttu.
Sitten kun mennään eteenpäin opinnoissa, niin sitten voitte ruveta miettimään sitä faskeaa enempiä. Kuinka paljon se kiinnittyminen missäkin lihaksessa sitten vaikuttaa siihen, että se on siellä ympäröivissä kalvoissa kiinni. Eli toi taski ja kruuris on se pinna, mitä... Vielä syvällä se välissä ole. Eli täältä.
Tipian, kun meillä oli se Marko Anterio terävä etukulma, jota voi vaikka palpoidakin, siitä saa hyvin fiinis sitä. Ollaanko me palpoitu jo jossain kohtaa? Muistatteko se?
Ottakaa kiinni oma etureuna tuosta tipiasta. Sitä kuljettaa sormia sitä pitkin tällä tavalla läpi. Lapsella se on ihan tavallaan sileä ja josileä, ei voi sanoa ehjä. Mutta mitä enemmän kaikennäköistä teet, täältä pystyy tekemään diagnoosin, että oletko sohvaperuna.
Vai oletko pyöräillyt ja pelannut jalkapalloa, tippunut puusta? Kaikki kolhut, mitkä tulevat tähän sääreen, jäävät muistoiksi. Sieltä voi vähän muistellakin, että toi oli se, kun löi.
Usein tämä on sellainen perunapeltoinen. Ollaan vähän aktiivisemmin tehty jotakin kaikennäköisiä. Jos pääsette lapsen sääriluuhun kiinni, niin siellä ei vielä niin kauheasti ole niitä runtuja, mitä se on ottanut.
Etenkin siellä lapsuudessa ja nuoruudessa kohdatut. polhut jää muistoiksi kun luo vielä vähän pehmosempaa. Ei oteta liian vakavasti sohvaperunan diagnoosiasiakin.
Aijai! Eli oriko siellä, sen margon, lateraalipuolella ja lateraalipinnalla tibiässä. Membrana interossa ja kruudiksessa, niin kuin tuohonkin.
on piirretty, että se ottaa sinne kalvoon ja aika ylhäällä täällä, ihan heti tuossa tuperosita stipien alapuolella. Siellä, eli ei ota koko matkalle kiinni. Ja sitten kulkee ristiin, poikki tuonne mediaalipuolelle, eli lähtee orikoon kohtuun lateraalisesti, insertio sitten taas aivan mediaalisesti, mikäs luutuolo oli, mihin se kiinnitty, insertio. Jep.
Ykkösmetatarra. Just ne. Eli siinä on, katsotaan, onko mulla joku nuoli siihen toiseenkin.
Ei. Eli no tuohon voi laittaa molempiinkin. Siellä tulee, tässä muistaakseni samassa yhteydessä esitetään fibulaarisluomuus, joka tulee tuolta toisella puolelta, ja niillä on hyvin samanlaiset kiinnittymiset siinä.
Uniforme mediaale. Siinä on aikaisemmin siinä se navikulaareluu, mitä ollaan. käsitelty se niveleosaat eilen, ja sitten seuraava luu, ja usein tosiaan menee myöskin tuonne ykkös-metatarsallipuolelle. Sitten päätellään se funktiot. Puhuttiin jo siitä dorsifleksiosta, pitäisi muuta.
Nimenomaan nyt tämä tämmöinen vino kulku, niin minkäliikkeen tämä tuottaa. E-versio tai sitten oikeastaan se inversio. Näin päin tapahtuva liike.
Kun laitan kuminauhan tiukalle ja katson, mitä tapahtuu, kun se löytyy, niin nilkka kääntyy inversioon. Eversio oli tämä toinen suunta. Näin oletankin, että liike varmaan hahmottui.
Nimet ennen kuin ne löytyisivät. Inversio. Jalkaterhän sisäpuolelta näkyviin. Pien santeri on siinä muiden joukosta oikein hyvä. sitä tekemään.
Eli funktiot oli siinä, inversio puolta. Sitten Extensor Digitorm longus. Katon pienenä, että oli tuosta semmoinen, että kaipaan nyt yhtä diaa, mutta ei ole, mutta puhun sen tuosta, se ei ole ihan onko. Jälleen yläkuvassa ja punaisella orikot, täällä insertiot ja sitten kirjailet funktioita. Tai jos olet jo kirjannut, niin hieno juttu.
Tästä sanallistetaan tuommoinen punainen lentti tuolla. Melkein jo tulee, aina tulee vaan. Vateraalis joku, eikö se tule sinne? Sivian puolelle asti? Mitäs meidän uuspaimossa, antaaksen semmoisen sinne?
Joo, sanoin, että painuisi vateraalisti. Joo, jep. Hyvä, että näin tekee.
Tuossa kuvassa ei ole ihan niin selvä, se näyttää melkein niin kuin sijaisi pipulan puolelle. Mutta siellä se isommalti tietysti on pipulan tuossa sillä pinnalla. Hanna lukee sieltä sujuvasti. Henna, anteeksi.
Anteri oli selvinnyt. Eli nyt tulee vielä lateraalisemmin kuin mitä äsken se tipiä olisi anterialla. Toki toi anteri massapikkusen sitä työntää vielä sivumallekin.
Ja nyt taas koko pitkällä matkalla. Aika pitkälle matkalle tulee toi orikopuhde. Ja insert jo niin, että se jakaantuu tosiaan jäyteisiinsä tässä jo aika ylhäältäkin osittain. ja jatkuu aina ihan varpaiden kärkeen asti. Periaatteessa täällä on samanlainen rakenne kuin mitä yläraajassa, ehkä korostan vielä enemmän, että jänteenä ajatellaan, että se ei niinkään mene ihan varpaiden kärkeen asti, vaan meillä on varpaissa kalvopinta tässä torsaalipuolella, ja sitten nuo ekstensoriänteet sulautuvat ehkä siihen kalvojänteeseen.
Tavallaan kiskomalla sitä kalvoa, niin sillä kautta me saadaan sitten noita sormia ja varpaita suoraksi. Sormesta on helpompi, kun teillä on ne kaikki vapaana. Kun viet sormetekstensioon, kuvittelet, että tämä on jalkaterä vastaavaltaan. Jänteen tunnet vielä tänne pyveen seutuville, vähän sen yli ehkä. Sitten se katoaa tasoittua.
Sinne jänne ei jatka loppuun asti, vaan se muuttuu ohuemmaksi kalvoksi. Sitten jänne sulautuu siihen. Kun lihas supistuu, kiskoa jänne, että sieltä on tiukemmaksi, niin sitä kautta varpaat. ja sorvet. Aponeuroosi, kalvo nimeltään aponeuroosi, johon sitten menee, tuossakin kuvassa näkyy sitä, miten ne jänteet tavallaan jää tänne tyviniveleen seutuville ja sitten jatkaa siitä.
Menee ihan sinne loppuun asti, jokaisessa varpaassa kärkinivelen yli asti. jolloin sitten tarviikin niissä funktioissa, jolloin voit miettimään. Onkin aikamoinen lista niveliä, mihin nämä lihakset vaikuttavat. Aloitetaan Nilkka-nivelästä. Nilkka-nivelästä löytyy...
Mitä? Saat meiltä jotain semmoista, että dorsiflexio. Jep, onko jotain muuta? Pystyykö se nyt jotenkin siihen inversio-eversio-liikkeeseen vaikuttamaan? Jos jompaa kumpaa, niin eversio.
Toivottavasti Uuspa ennuskin sanoo silloin. Se on vähän siinä ja tässä, että miten se kulkee sieltä nivelen liikeakselin yli, mikä on inversio ja eversioliikeakseli. Näihin mennään tarkemmin vähän myöhemmin.
Eli nilkkanivelen kohdalla tämmöiset. Sitten jalkaterässä, niin kuin siellä tulikin, siihen pronaatiosuuntaisesti samalla, kun se tekee sitä eversiota. Ja sitten varpaissa, siellä onkin monta niveltä.
Siellä on varpaitten se tyvi, metatarsofalangealinivelet, oli siinä ensin. Muistakset, kun me ei ole käytetty varpaita vielä ihan kunnolla tulossavasta. Sitten jatkaa siitä, sormista ehkä muistuu ne pippi ja dippi, mitä käytiin silloin siellä alkupuolella, nämä hauskat nimet. Eli proksimaalinen ja distaalinen interfalangealinivel. Kaikissa niissä ekstensiovarpaat.
ojentuu, nousee ylös kaikista omista nivellistään ja sitten siellä nilkassa jalkaterässäkin olevia puutioita. Eli monessa mukana. Extension hallukislongus muistuttaa hyvin paljon äskeistä lihasta.
tulee alemmas, edelleen ollaan siellä tibulan puolella ja membrana interosseassa kiinni anteriorisesti, mutta distaalisemmin. Ja insertiossa on nyt sitten täällä tämä jänteen avulla se jatkaa tuonne ykkösvarpaaseen, kun nuo äskeiset meni sinne kakkosesta viitoseen. Ja funktioltaan melkein samanlainen.
Mikäs ero löytyisi? No se tietysti, että ollaan ykkösvarpaassa, että se ei vaikuta noihin kakkosesta viitoseen, mutta siellä ne ekstensiot ykkösvarpaassa ja sormessa ei ole niitä interpalangeellisniveliä kuin yksi. Niin se on tietty ero. Entäs onko siinä inversio-eversio-liikkeessä?
Heikkona, jeppi. Nyt se ei kulje sen yli niin helposti ja niin hyvin kuin mitä se voisi vaikuttaa. Siihen se ei niinkään lähde mukaan.
Niilkassa dorsflexio ja extensio metatarsopalangealin nivelessä, eli ykkösvarpaan tyvessä ja palanksien välisessä nivelessä. jännitupetulehduksia joskus tässä jänteessä. tulee vastaan, jos tuolla kliinisesti miettii, että mitäs siellä sitten voisi olla mukana.
Ne oli nyt ne anterioolliset aitiolihakset. Mä en ottanut sitä, Jai-Koopi otinpas tämmösen, että tää oli se semmonen, mistä puhuttiin jo eilenkin, että fibularis terttius tai tää peroneus oli se vanha nimi. Se sieltä myöskin löytyy, tulee niinku tonne lateraalisesti fibulasta, sitten tonne vitos-metatarsaaliluun.
tyveen dorsalipinnalle. Mutta tämä on semmoinen, mistä juteltiin jo eilenkin. On osittain, tavallaan ajatellaan, että se voisi olla puitten lihasten osiakin, semmoisia erillisiä juttuja. Ei ole murhetta, jos ei tämä ole semmoinen teillä hirveän hyvin hallinnassa oleva. Mutta nämä toiset fibulaarikset kyllä.
Musculus fibularis longus ja brevis. Lateraalinen äänti. Laitoin tuohon sulkuihin, että että tänne tosiaan sitten joskus se tertti luetellaan mukaan.
Mitäs nämä sitten yhteisesti voisi tehdä? Tulee täällä sivulla. Inversio vai eversio? Eversio, eli sitä jalkaterä ulkosyrjää ylös. Jep.
Ja nyt on taas sellainen kulkuun liittyvä tärkeä juttu. Me ollaan mietitty muutamia niitä lihaksia, että jos ei ymmärrä sen kulkua kunnolla, niin sitten ei ehkä ymmärrä sitä funktiota. Sartorius oli yksi näistä. Ja nämä on nyt tärkeitä, että miettii, että lateraalimalle oli.
Se on siellä, niissä mennään oikein kunnolla noihin erikoinsertiokuvien. Fibulasta, niin kuin nimi sanookin, niin fibulaaris longus. DVD-sarjakin on niin vanha, että siellä käytettiin noita peroneussanoja, mutta se on sitten taas muuten materiaalia niin hyvä, että olen jättänyt mukaan. Eli fibulasta tuolta lateraalipinnalta, ihan fibulan pään altakin, sinne jää tuollainen, niin kuin tuossakin on tyhjä alue välissä, niin semmoinen hermonkulkupaikka. lihaksen välistä ja massa on, niin kuin tuosta piirroskuvasta voi katsoa, enempi täällä ylhäällä.
Tällainen päällimmäinen näistä on fibulaarislongus. Sitten jänne kulkee, tuolla on tärkeä kohta. Lateraalimalle oli takaa. Pysyy siellä semmoisten jälleen niiden retinakulmeiden avulla.
Ja sitten jatkaa tällainen täältä jalkaterän alta, menee sieltä ristiin tuonne medialipuolelle. Eli plantaareista. jännästi häviää tuonne alle, näkyy tuollaisena haaleana kuvana sieltä läpi. Ja sitten tuossa on nyt nilkka tavallaan plantaaryfleksiossa alhaalta päin tai inferiörisesti alhaan päin katottuna.
Tulee hyvin samoille paikkeille kiinni kuin se tibelis anterioli. Siinä on ykkösmetatarsali, cuneiforme mediale, keutuville. Mutta toi, että se kulkee tuolta lateraalimalleolin takaa, niin tekee näistä lihaksista plantaarefleksoreita.
Eli ne ei, vaikka ne tänne päätyykin tänne jalkaterään, tavallaan niin, että voisi ajatella ensimmäisenä, että nämä on dorsfleksoreita. Pitää tietää, ja sitä ei sopottaa yleensä, kun sinne on kirjannut aika mikään muuka kirja usein näissä orikosen instituutioissa puhunut tästä kunnusta sen enempää. Lateraalimalle oli takaa, jänteet kulkee tuolta, kun ne kulkee sijaintoliikeakseli on sen etupuolella, ne tekee niihin kanssa plantaarefleksiota. Longus on pitkä kaiken kaikkiaan.
Alkaa täältä proksimaalisemmin ja menee distaalisemmaksi suhteessa fibulaarisprevikseen. Seuraavana. Se lähtee muuten samalla tavalla fibulasta lateraalisesti, mutta alempaa.
Jälleen kulkee samalla tavalla tuolta lateraalimalleolin takaa, mutta ei meistä jalkaterän kautta, vaan jää tuohon lateraalisyrjälle. Siinä on vitosmetatarsaalissa tuommoinen. Tuperositas ossis metatarsii quintti on hänen nimensä. Tuperositas on myykköiksi, ossis tarkoittaa luuta, metatarsii viisi on, että missä luussa se on.
Kuulostaa pahemmelta kuin ne onkaan, mutta tämä oli hyvä loitsu, jos jotain loitsuja tarvitsette halloweenille. Tuperositas ossis metatarsii quintti. Eli brevisko tarkoittaa lyhyttä, niin tosiaan on lyhyempi kaiken kaikkiaan. Tulee distaalisemmaksi oriko ja ei mene niin pitkälle insertioltansa revisi. Samalla tavalla nyt se kontekstiversio siellä nilkassa ja plantaarifleksio on ne liikkeet, mitä ne pystyy tekemään.
Ja peroneuslongus, fibulaarislongus näistä, kun otetaan takaisin vielä tänne päin, niin mennään jalkaterään myöhemmin, mutta nyt jo tässä kohtaa, niin kun se menee tuolta jalkaterän alta. Tämä lihas on tärkeässä roolissa siinä, miten meidän jalkaholvin rakenteita tuetaan jänteiden avulla. Okei, olisiko niistä jotakin hämmästyksiä ja kummastuksia?
Asia selvä. Se oli lateraalinen aitio. Sitten kun mennään taakse, niin löydetään posterioriallinen, pinnallinen aitio. Siellä kaikkein pinnallisimpana on se gastrocnemiuslihas, joka me käytiin polven kohdalla läpi, koska se on sellainen, jota vaikuttaa polveen. Eli tuli tänne feemoriin asti kiinni, lateraalinen pää.
Lateraalisia epikontilukseita ja kontilukseja ja sitten mediaalinen tänne mediaaliseen ja sieltä tuupe-kalkanen. Pinnallisena lihaksena, tavallaan kaksiosaisena lihaksena ja yhteisellä jänteellä. Nilkassa, jos nyt ajatellaan, niin meidän tärkeä lihas siinä, että miten me tehdään nilkassa nyt mitä liikettä. Lanta, refleksio.
Tällä me noustaan varpaille, työnnetään kävelyssä jokaisella asteella vauhtia eteenpäin ja ponnistetaan. On tavallaan massaansa nähden tosi voimakas lihas. Tarvitsee koko meidän kehon painoa pystyä liikuttamaan ja nostamaan. Siellä on sellaisia, kun puhuttiin alkuun jo vähän siitä, että lihaksen voimantuottoa.
liittyen, niin voitte katsella minkä mallisia ne lihakset on. Tässä ei ole selvä sukkulamaisuus tässä lihaksessa, vaan se menee enempi poikittain, jos säikeet, se vaikuttaa siihen lihaksen voimontuottoon oleellisesti. Tämän alta löytyy se soleus, joka on sitten se toinen tai kolmas osa siitä trichepsureesta. Tendokalkaneus oli tuo jänne, jonka avulla ne kaikki kiinnittyy sinne tuberkalkaneihin.
Ja sitten muskulusplantaaris on tuolla, tämäkin käytiin jo sen polven kohdalla läpi, se oli tuo pieni lihas, joka tuolla polvitaipeestä kurkistelee ja sen pitkä jänne kulki tuossa lateraalisesti. Periaatteessa tässä tämä erikseen piirretty valkoinen jänne on plantaaris, ja sitten yhdistyy tähän sen valhaneikin ja jatkaa sinne yhteen. Ja tavallaan toi plantaariskin voidaan kenties, ja joku sen luetteleekin tuohon trikepsiin. Mitä Castrocnemiusen aalta löytyy, niin on soleus.
Se ei enää ylitä polvea, siksi ei käyty sytäläpi sen polven kohdalla sen tarkemmin. Se on nilkkaavaikuttava lihas. Plantaaris tuli paremmin esille, kun Castrocnemius otettiin siitä pois.
Eli pieni massa polvitaipeessa. Sitten näkyy jännettä proximaalisemminkin vaalean viiva jälleen medialin reunalla. Kastroknemius jo käytiinkin, mutta otetaan taas toi soleus. Tuossa piirroskuvassa soleus on nyt tuonne tuommoisena läpikuultavasti piirretty tuonne alle, eli tuolla menee soleuksen reuna. Eli tuolla proksimaalisemmin se on kastroknemiuksen päiden alla, mutta nyt mä piirsin just semmoisen kohtaan.
mistä olisin halunnut näyttää. Sitten täällä disstaalisemmin. Kastukynyys vähän tapenee niin, että soleusta tulee täältä nämä reunat näköisellä.
Tämä on meille sellainen olenne, että kun me halutaan testata kastukynyystä ja soleusta esimerkiksi erikseen, kun mennään manuaaliseen lihastestaukseen, niin tänne kun mä laitan sormia, niin mä olen vain soleusta koskettelemassa täällä ylempää. Kastukynyys peittää soleuksen niin, että mä en saa sieltä sormia puhtaasti pelkästään, kun on niin samanlailla toimivia lihaksia. Jos tätä halutaan erotella jotenkin, että miten se soleus siellä yksikseen pystyy toimimaan. Eli soleuksen on vähän niin kuin joku pisaranmallinen muoto. Mikä se oli semmoinen oma kiinnittyminen sillä tuolla ylhäällä tibiassa posteriorisesti?
Tämä kohta täällä, kyllä ihan oma nimensä. Linea, hyvä. Linea Muskuli-Solei kulkee sillain vinosti siellä ylhäällä ja sitten tibiaa tuonne posteriorivinnalle kaiken kaikkiaan.
jatkaa kiinni enemmän vähemmän. Ja sitten jälleen kalkaneuksessa siellä posteriallisesti tuupertalkkuri. Eli näiden kahden ero on fysioterapiassa oleellinen, että me voidaan penyttää näitä kahta erikseen, voidaan testata näitä kahta erikseen, ja silloin erona on se polvi. Gastrofremius vaikuttaa myös polveen, soleus ei vaikuta sinne, eli semmoinen tavallaan polvea voidaan joko hyödyntää laittamalla puukkia, tai ojentaa sen mukaan, kumpaan näistä haluamme olla tekemisissä.
Jälleen plantaari, flexioon, soleutuksella on tietysti se funktio. Inversio- ja eversiosuunnan osalta ne ovat jälleen hyvin keskilinjassa. Jos jompaankumpaan, niin ehkä inversioon puolelle kuitenkin.
Tämän olen itse huomannut kliinisesti sillä lailla, että... Kun katselee ihmisten pohkeita, niin näkee, miten he jalkaterää käyttää. Puhuttiin tästä muistaakseni jo silloin, kun Mirkakin oli tuntia seuraamassa. Se vaikuttaa paljon siihen, minkälainen asento siellä jalkaterässä on ja minkälainen asento polvessa. Miten näitä lihaksia pääsee käyttämään.
Onko ne sitten inversio- vai eversiosuuntaisesti mukana liikkeessä. Tämä on tietysti kohtuullisen keskilinjasta kulkeva kerro. Inversio, mieluusti.
Ei vaikuta jalkaan. Joo. Niin, sitä minäkin vähän ihmettelen.
Se on, kuten äsken koitin selostaa, hyvin keskilinjassa. Ei haittaa, sinä ajattelit jotain muuta. Me paljon tehdään.
Se on hyvin anatomisesti keskilinjassa kulkeva lihas. Niin, vaikuttaako se kuitenkin kantaluomuksiin hyvin lihassa? Joo. molemmin puolin tavallaan keskelle, että jos jotain.
Ja sitten se on tärkein. Joo, ei ole tärkein lihas siinä, sen saa viivata yli. Joo, ei. Semmoista painoasiaa en hyväksy sinne. Ja minähän olen aina oikeassa näissä.
Mutta sillä lailla siis puhutaan, että inversio on jos jotakin, mutta melkein voi ajatella, että se ei ole niissä, ei ainakaan vahvana ole niissä kummas, kun me löytyy ehdottomasti lihaksia, jotka kulkee paremmin inversiosuuntaan alttia. Solleuksen ruskipaino näin painossa puhuu nilkan liikkeelle ne stronaatiosofinaatiot. Mojilla ja muistakaa siinä se meidän oma päätös, että miten me meillä kutsutaan.
Tai se ei ole edes meidän oma päätös vaan fysioterapian alalla. Koitetaan saada sitäkin yhtenäistymään samalla tavalla kuin niitä fibulaariksia. Ehkä siinä on tavallaan se pikkuinen vinaus, mikä tuolta orikopuolelta sitten lähti. soleuksesta, niin sillä lailla se nyt voisi aatella, että se sieltä voisi olla mukana syynä siihen teoreettisesti. Nyt herätti keskustelua.
Onko jotain, mistä me voimme iästi? Ei kun sitten tuota, konfliktioita soleuksesta. Täällä on sitten tämä alemman nilkanivelen osalta just se supinaatiomain.
Joo. Laita siihen, että inversio. ja heikko. Okei, mutta tähän ei ole laitettu kummi kuin eksitys alemmas, mitkä olisivat kaksi osaa. Joo, hienoa, että sä muistit, että ne on kaksi osaa.
Mutta toiminnallisesti puhuttiin siitä, että ne on anatomisesti erilliset. Toiminnallisesti, että ne on yksi, niin sitä ei useinkaan eritellä taas funktioiden kohdalla. Miksei edes olisi pain. Niin, sitä tuossa... Pikkusen ehkä siitä logiikkaa voisi saada, että se lähtee kuitenkin lateraalisesti ja menee tavallaan kiinnittyminen pikkusen vinosti, jos jotain.
Mutta niin kuin kerroin sen perään heti, että siihen vaikuttaa niin paljon jalkaterän asento, polven asento, miten ihminen liikkuu, että onko se niistä kumpi. Se voi jopa kääntyä melkein eversiota tekeväksi silloin, kun on oikein huono vilkan asento ja polven asento sinne vihtipolvisuuntaan. Tässä on muutenkin vähän... ja jos on vaanikko, triceps ja urae, niin sen paikista kolmesta ei ole editellyt. Okei, no toi oli tärkeä asia.
Tässä on sen verran, että kastusneviö on plantaarisuudessa vain kolmen puolella pleksoidiksi. Joo. Mutta niitä ei ole sen enempää, niitä nilkaniveliä. Erot niissä.
No nilkanivellissä siellä ei ole niin isoa eroa olekaan. Se inversio voi sieltä tulla kumpaankin, jos tuleekaan. Eli ylemmäs nilkkanivellys plantarifleksio, se on selvä.
Ja nyt herätti keskustelua se inversio-eversiopuoli. Tonne kun mennään esimerkiksi manuaalisen lihastestaukseen, niin siellä kyllä nämä testataan hyvinkin sillä lailla anatomisessa liikesuunnassa, sakittallisuunnassa. Siellä ei hyväksi käytetä sitä inversio-eversiopuolta, kun koitetaan hakea sitä, että miten lihas saataisiin puhtaasti työskentelemään sillä lailla, että sinne muut lihakset apunut. Sitten pieni plantaaris.
Otettiin tosiaan polven kohdalla jo mukaan, siksi että se ylittää polvenkin. Polvesta tuolta lateraalipuolelta, peemurin puolelta lähtee, konduluksenkin vielä yläpuolelta usein kuvataan, että se lähtisi. Sitten kulkee poikittain heti tuossa polvitaipeessa mediaalipuolella siirtyen. Taas asia, mitä siellä ei usein kerrota, kun ei puhuta. kulusta vaan kerrotaan vaurioita insertiottipiikkejä, pitkä jänne siellä medialireunassa, gastrofimiuksen ja soleuksen reunamilla ja sitten se tuuperkalka.
Mutta toi kulku, että se menee tollain poikittain tuonne toiselle puolelle, niin vaikuttaa. Noin heikko lihas kaikessa, mitä se tekee, auttaa polven refleksiossa, auttaa plantaarefleksiossa sitten siellä ylemmässä nilkkanivelessä, mahdollisesti auttaa. polvessa rotaatiosuuntaan.
Mutta siihen tulee taas, tämä on tämmöinen syvällä oleva lyhyt pieni lihas, että se ennen niinkin tavallaan niinkuin tukee, eikä niinkään ehkä tee niitä funktioita. Onko siellä se meniski-asia kuvattuna siellä uudessa painoksessa poppiliteuksesta? Poppiliteuksesta ja plantaariksesta?
Se voi olla, että se on poppiliteuksen pohdan. Jompaa kumpaa me puhuttiin, se oli varmaan poppiliteuksessa kuvattuna. Se on kattu semmoisesti vielä syvemmälle. Ei, unohdetaan tämä plantaariksen pohja. Popliteos oli semmoinen, mikä tässä mulla ei enää ole, kun se ei vaikuta nilkkaan.
Hyvin samanlainen kulkea, että on vinosti siellä vielä syvemmällä samanlainen kiinnitty. Ja vinosti kulkee. Mutta ei tule tänne nilkkaan asti, vaan jää sinne sitten sellaisiksi lyhyeksi pihakseksi. Eli pinnallisessa aitiossa on nyt, kun tavallaan se tricab suree, sitten tämä plantaris.
Sitten kun mennään sinne posterioriseen syväaitaan, niin siinä se pohjateos tulikin nyt näkyviin tuolla ylhäällä, tuo minostipulpeva, mutta se ei kuulu nyt meille tähän aitioon, vaan sinne menee nyt sitten nuo varpaiden fleksorit. Eli ihan vastaava kolmikko kuin mitä oli siellä anteriorisessa aitiossa, niin löytyy posteriorisesta syvästä aitiosta. Flexor digitorvulus, joka jälleen menee niihin.
Kakkosest viitosvarpaisiin, pleksoreita, mutta ihan sama nimi muuten. Toisella puolella se oli extensor digitaalilongus. Sitten fleksor hallukislongus, ykkösvarpaaseen etupuolella anteriorisesti oli extensor hallukislongus.
Edessä oli tipialis anterior, ja nyt meillä on tipialis posterior. Tibialis posterior on kiinnittynyt hyvin samalla tavalla kuin anterior sieltä, eli tulee aika proksimaalisesti tuonne sääree, mutta nyt sinne posterioripuolelle. Tämä on myös vähän niin kuin sinne fibulan ja tibian välimaastoon.
Tibialis anterior ehkä ihan noin lateraalisesti menne, kuin mitä tämä tässä. Eli posteriori on noilla tibiassa ja fibulassa ja siellä membrana interosseassa kiinni. Ja nyt on taas kulkujuttu. Kun katselette kuvaa, tässä on kiltta tavallaan, niin kuin vantaan refleksiossa ihan rajustikin. Ja mediali-malle oli jo tuolla, lateraalimalle oli tuolla.
Nyt nämä kaikki kolme lihasta kulkee, sieltä mediali-malle oli takaisin. Lateraalisesta aitiosta puhuttiin, että ne on lateraalisen malleolin takaa kulkevia, se on tärkeä niiden kulun kannalta. Nyt tämä posterinen syväaitio, kaikki sen lihakset kulkee mediali malleolin takaa.
Sieltä me niitä haetaan sitten kun mennään palpaatiopuolelle, kun tämä on niin syvä aitio, että me ei pystytä menemään sinne lihasmassan päälle, mutta me löydetään sormiimme noin jänteet tuolta mediali malleolin takaa, niin se on sellainen oleellinen juttu. Nyt se ei niinkään funktioihin ihan suoranaisesti vaikuta, mutta sitten taas meidän ammatilliseen osaamiseen kylläkin. Oriko tuolta ja sitten kulku laitetaan se jotenkin tämmöisenä, että muista se suolta media-limalle oli takaa.
Sitten täältä löytyy taas insertiot. Tutipielis anterior tuli kiinni sinne etupuolelta. jalanmeriaalisyrjälle, kun ei formeja ja metatarsali ykköseen, niin melkein samoille huudeille tulee. Tämäkin saattaa jäädä vähän kauemmas sinne jalkaperän takaosaa, eli naviculaare, kun ei forme, ei välttämättä mene sinne metatarsaliin asti. Näyttäisi siltä, että tuonne taakse, proksimaalisesti, lateraalisesti.
Mediaalimalli oli takaa ja jänni ja anku mediaalimalli oli temppuilemaan ja sitten tuonne mediaalisesti. Näin. Tipialisen anterioreiden kanssa yhteistä on sieltä se nilkaninversio, mutta nyt se ei ole dorsifleksori tietenkään vaan plantaarifleksori siellä ylemmässä nilkanipässä. kuvailtu sitä. Proksimaalisesti tuolta, ehkä joku puolikasvi, jos sinne haluaa lisäillä sitä.
Ei tule koko matkalle kuitenkaan. Sitten kun tullaan Flexor Digital-luomukseen, niin tullaan selkeämmin sinne tipian puolelle taakse, mustiryypintatipiasta. Jälleen ulku, medialimalle oli takaa, ja insertio menee sinne kakkosesta viitoseen.
Siellä jokaisessa kärkinivelessä on nyt sitten plantaarisesti kiinni. Tällä puolella se onkin jänteisempi. On pehmustetta sen verran siinä varpaiden päällä, että niitä ei tunne samalla tavalla kuin sormessa. Se menee enemmän jänteisesti tuonne pitkälle asti. Sormien kohdalla täällä on sellainen jännejärjestelmä, mikä käydään läpi, mutta semmoista siellä ei varpaiden kohdalla niin voimakkaasti ole.
Sillä tavalla varsinaisesti olisin täällä korostanut. Tulee nyt paljon lisää funktioita niiden nilkan funktioiden lisäksi, eli ollaan edelleen ylemmän nilkkanivelen lantaan refleksiossa, niin mahdollisesti kun se kulkee täältä sisäpuolelta, niin se saattaisi inversioonkin saada vaikutuksiansa. Sitten se kulkee sen metatarsopalangien nivelen, prosimaalisen ja distaalisen intervalangien nivelen yli, eli ne varpaitten kaikki nivelet sieltä, ja niissä se tekee fleksio.
Varpaat kippuu. kulkee koko pitkän matkan jalkaterän alta, niin täällä on myös lihaksistoa, joka sitten jänteiltänsä tukee siellä niitä jalkaterän rakenteita, kun mennään niille vähän myöhemmillä. Ja sitten flexor hallucis longus, niin meneekin tuonne fibulan taakse kiinni, ollaan selkeästi siellä alempana.
pipulassa, mutta posteriorisella pinnalla. Jälleen kulku sieltä kääntyy ristiin kulkemaan tuolta medialimalleolin takaa. Ja nyt sinne ykkösvaapuan kärkinivelle yli ja ihan viimeiseen luu. Tämä pystyy sitten voimakkaammin tulemaan siihen inversioliikkeeseen, mutta jälleen ylemmässä niittonivellessä plantaarefleksio. Alemmassa inversio.
Sitten metatarsopalangeelinivel ja interpalangeelinivel. Ykkösvarpaassa on ne, mitä ne tekee. Ja taas kulkee siellä pitkänä jänteenä koko jalkaterän, läpi nyt on huono sana, mutta pitkin jalkaterää, vaikuttaa siksi siellä semmoisena tekiraketeenä.
Tuonne ykkösen asti loppuu mulla sormet ja kädet ja kaikki. Tässä näkeekin hyvin, että miksi me tarvitaan sinne semmoisia retinakulmeita pitämään ne jänteet tuolla. takana ne ei pysy siellä, mutta tulee sieltä pois. Eli tuohon tulee päälle sitten kulkemaan kuvat on mulla, koska myöhemmin materiaaleissa semmoinen, missä näytetään miten ne retinakulvit kulkee siinä pitäessänsä niitä paikkoja.
Eli täällä on tämmöinen tavallaan epäloogisuus, että plexor-digitorum-loomuus menee pisteen sillä lailla, että hallukis-loomuus on enempi täällä pikkuvarpaan puolella. En tiedä auttaako tämä teitä, mutta olen itse tätä joskus koittanut sillä lailla hahmotella, että luovistolliseksi, vaan että se kulkee samalta puolelta samalle puolelle. Ei tämä mene niin, vaan menee nimenomaan niin, että ykkösvarpaaseen menevä lihas on lateraalisesti ja sitten se kulkee sieltä ristiin tänne ykköspuolelle.
Ja taas muuten varpaat kiinnittyy tibiassa eli medialisesti ja sieltä tulee sitten taas ristiin tavallaan tänne ja se aiheuttaa sen, että kulkee täällä ristikkäin täällä maureolin takana. Eli Lexodigiton nuolluksen jänne ylittää tipiallisen posterioryyn jänteen ja kulkee sen posterioryyn puolella tuolla medialimallejoinnin takana. Tässä kohtaa ei mikään sellainen maailman tärkein tieto vielä, mutta hetken päästä loppukeväästä, kun mennään palpoamaan näitä jänteitä, niin sitten pitää tietää, missä järjestyksessä ne jänteet siellä kulkee. Tämä on nyt väitän olevani oikean lihaksen päässä.
Jänteestä me pystytään palpoimaan sitä, kun lihas supistuu, niin jänne liukuu ja liikkuu siellä. vetääkseen sen liikkeen aikaiseksi, saadakseen sen liikkeen aikaiseksi, mitä sen on tarkoitus tehdä, niin palataan tähän sitten vielä, että missä sijastuksissa ne olikaan siellä. Nyt on ihan hyvä, kun te tässä vielä tällä kurssilla valmistaudutte siihen, että ne nyt on siellä takana ja kulkee ristiin.
Jollain tavalla ne meni ristiin. En nyt muista, mitä yrittää tässä kohdassa. Noin. Sitten ollaan käyty lihakset läpi.
Pistetään tähän varmaan ihan hyvä...