Viimeisin käänne Liiteskin tarinassa oli joulukuinen yritysosto, jolla yhtiö tukevoitti asemiaan Pohjoismaissa. Muuttuuko yhtiö nyt nopeassa käänteessä kassavirtakoneeksi? Morjesta Antti. Moro Mikael.
Tosiaan Liiteski, voitaisiin käydä vähän läpi nopeasti noita liiketoimintoja alkuun. Eli siellä on Contact Center-ohjelmistoa, siihen liittyy asiakaspalvelu, Outbound ja... inbound-myyntiä, niin miten yhtiö palvelee asiakkaita?
Joo, siis perusidea bisneksessä on se, että Lidlis tarjoaa tämmöisen asiakaspalveluohjelmiston, eli se käyttäjä on siitä asiakaspalvelija tai sitten myyjä yrityksessä, eli käytännössä sulla voi olla asiakaspalvelukeskus, missä tulee asiakkaat viestejä vaikka WhatsAppilla tai Facebookin messengerillä tai chatista, portka soittelee ja sitten siellä tulee sähköposteja. Eli sen ohjelmiston idea on se, että sä tuot kaikki nämä yhteen käyttöliittymään ja sitten se asiakaspalvelija voi sieltä... Hyödyntää näitä eri kanavia ja palvella asiakkaita. Eli vähän yksinkertaista ja monimutkaista viestintäkenttää, mistä asiakkaat yrityksille viestii. Ja sitten toisin, että siellä on se myyntipuoli, missä sulla voi olla vaikka puhelinmyyntikeskus, missä myyjät sitten soittelee asiakkaille ja sitten se ohjelmisto hoitaa sen soittamisen.
Ja jos sulla on vaikka 20 työntekijää siellä, niin ne voi soittaa vähän etukäteen seuraavia puheluita, että ei jäädä odottelemaan sitä tuuttailua siellä linjalla, vaan saadaan tehokkuutta siihen toimintaan. Eli tämmöinen tota... Ja asiakaspalvelun tehokkuuteen ja sen tukemiseen tähtävä ohjelmista.
Ja tässä löytyy varmaan myös, jos tekoälyintegroitu chatbot-tyyppinen ratkaisu löytyy myös. Kyllä, kyllä. Ja tässä on itse asiassa iso mullistusmarkkinoilla käynnissä sen takia, että tämä on kuitenkin yhden tekoälyn, jolla voidaan sekä täydentää että osin korvata sitä asiakaspalveluja.
Ehkä sanoisin, että eniten asiakaspalvelutyötä tällä hetkellä on myöhemmin myös sitä myyntiä. Eli tässä on aika iso semmoinen tehokkuusaalto nähtävissä toimialoilla, mitä tämän tekoälyn myötä. voisi tulla.
Kyllä. Ja on tosiaan, jos ymmärsin oikein, niin aika korkeakattoista liiketoimintaa ja matalakuluista myös. Kyllä, kyllä.
Eli puhutaan, kun tässä on kyse ohjelmistotuotteista, niin lähtökohtana on se, että sulla on kiinteät kulut on suhteellisen vakaat, ja sitten sitä mukaan, kun kasvu tulee sisään, niin se korkeakattainen myynti, lintieskin taitaa olla noin 75 prosenttia myyntikatteet, niin se sitten valuu tehokkaasti alarivelle. Ja tässä on myös tosi hyvä kassavirtaprofiili tämän tyyppisessä bisneksessä, eli asiakkaat usein maksaa isommankin. pätkän heinän sopparikaudesta etukäteen, jolloin sitten siihen liikavaihtoon nähden, jota kirjataan pikkuhiljaa, niin tuotaan myös hyvin kassavirtaa. Eli tämmöisen yhtiön tulos itse asiassa konvertoituu tosi hyvin kassavirrakseen. Jopa voi tulla enemmänkin kassavirtaa kuin se tulos sen takia, että se käyttöpääoma profiili on tosi hyvä.
Kyllä. Tuon viimeisimmän tison kaupan myötä Norjasta tuli suurin markkina-alue liitteiskille. Onko ideana nyt fokusoituu... Pohjoismaihin vai Manner-Eurooppaan?
Joo, ehkä tuon voisi jakaa kahteen osaan, mutta siis niin kuin sanoin, että pitää täysin paikkansa, että nyt Pohjoismaista, ne on siis ollut liitteelläkin tämmöinen kotimarkkinoja aiemmin, ehkä vahviten Suomi ja Ruotsi aiemmin, mutta nyt kun tämä G-sonaustotuli, missä painoin erityisesti siellä Norjassa, niin myös Norja sitten on selvästi keskeinen markkina liittyskille, ja sitten taas tullut liittyskin suurin markkina nyt. Jos mietitään kansainvälistyvää ohjelmista, bisnestä Suomesta, niin se on ihan kiva, että tällainen pieni virstanpylvä on saatu yhdestä ulkovaisesta markkinasta yhtiölle suurin. Mutta Pohjoismaat on liityskin tämmöinen kassavirtamarkkina tällä hetkellä.
Se on ehkä sitä kypsempi markkina. Se on ehkä sitä kypsempi, joo. Jos mietitään ehkä sitä markkinatason kuvaa, niin Pohjoismaissa yritykset on ottanut käyttöön pilviohjelmistoja huomattavasti enemmän kuin tuolla Manner-Euroopassa ja Itä-Euroopassa. Eli me ollaan sellainen.
Jokseenkin digitaalisesti aika edistyneitä täällä Pohjoismaissa, vaikka muista näkökulmasta välillä tuntuu, että ei täällä hirveästi tapahdu, mutta tosiaan täällä puolella ollaan vahvoja. Sen myötä se kasvu Pohjoismaissa on selvästi hitaampaa markkinoilla, kun sulla vähemmän tapahtuu siirtoa näistä maallisista paikallisesti asennetuista ohjelmistoista tuonne pilvipuolelle. Tämä on markkinoiden liityskirja, on tosi vahva markkina-asema ja täällä he pystyvät tehdä jo hyvää kassavirtaa. Varmasti pientä kasvua tehdään, mutta sitten se fokus on siinä kannattavuuden vahvistamisesta. Ja sitten Manner-Eurooppa on oikeastaan se keskeinen kasvumarkkina Liddeskille.
Ja se pohja on siinä, että Liddeskillä on sekä pieni markkinasema siellä nyt, että sitten se pilviohjelmistojen eteneminen ja pilvisiirtymän tapahtuminen on siellä huoltajasti varhaisemmassa vaiheessa. Eli sitten Manner-Euroopassa on ne paikat, missä Liddesk kyskyy kasvamaan sitten selvästi. tietysti vahvemmin kuin Pohjoismaissa.
Eli tässä on ihan kiva yhdistelmä, sitä, että pystytään samaan aikaan tuottaa kassavirtaa Pohjoismaissa, että sitten investoimaan kasvua tuolla Manner-Euroopassa. Kyllä. Millaiselta toi kilpailukenttä sitten näyttää? Voisi ainakin ajatella, että varsinkin Manner-Euroopassa varmasti löytyy myöskin toimijoita tämmöiselle alalle. Niin vähän just näistä kilpailijoista, mitä sieltä löytyy, ja myöskin, että mitä on liittyiskin kilpailuedut sitten.
Joo, joo. Ehkä voisi vähän kuvata tuota markkinaa, niin päästään... juttelemaan kilpailukentästä.
Eli niin kuin tuossa alussa tuli puhetta, puhutaan asiakaspalveluohjelmistoista. Nämähän on ohjelmistoja, mitä sä voit käyttää melkein millä tahansa toimialalla, missä sulla on kuluttaja-asiakas, jota sä palvelet, tai missä sä teet puhelinmyyntiä. Eli puhutaan ohjelmistosta, jonka markkina on sitten myös tosi iso, koska sulla on tosi paljon eri sektoreita, mitä sä voit palvella. Sulla on verkkokaupat, sulla on erilaiset taksipalvelut, ja oikeastaan kaikki tämmöiset kuluttajabisnekset on mahdollisia. Ja se dynamiikka, mikä tulee ison markkinan mukana, on se, että sitten sinulla tulee toki paljon kilpailua.
Jos mietit, miten helppo esimerkiksi eri maissa on toimia tässä sektorilla myös, niin lähtökohtaisesti sinulla on sama softa toimija eri maissa myös, eli sinulla ei ole myöskään suuria maantieteellisiä ajatteita. Toki kieli on yksi sellainen asia, mikä tässä vähän rajoittaa sitä, mutta laajasti katsoen, jos miettii, miten kilpailu syntyy, niin kun sinulla on iso markkina, näyttäisi, että voit aika helposti......kielipalvelut. tehdä globaalin bisneksen, niin totta kai sinne perustetaan paljon firmoja.
Ja se kilpailutella isossa kuvassa on aika tiukka. Mutta sitten jos miettii Leaddeskin näkökulmaa, niin he ovat fokusoineet tähän Eurooppaan. Eli ne suuret globaalit pelurit oikeastaan tällä markkinoilla, niin ne ovat kaikki tosi Yhdysvaltoihin painottuvia.
Se on tietysti yksi iso kielialue siellä, ja ne ovat ehkä britteihin ja Auseihin. Niin tavallaan se englanninkielinen alue, niin se on... Niin, kyllä, kyllä. Se on vetänyt sitä...
Kirjantakilpailu ja Euroopasson vähän ehkä se esteisempi tilanne, että on toki pelureita on tosi paljon. Sulla on tosi paljon paikallisia firmoja, jotka palvelee yhdellä kielellä ja vähän rajallisemmalla ohjelmistolla. Mutta Eurooppaan on syntynyt tämmöinen kourallinen, pikkasen isompia pelureita, jotka toimii useammassa maassa ja on rakentanut itsellään vähän suuremman toiminnan mittakaavan.
Mutta kun miettii niitä kilpailijoita ja miksi tällä pienten ja isojen toimijoiden dynamiikalla on väliin, niin tässä on... on tosi vaikea saada kestäviä kilpailuja tuossa markkinassa. Lähden sen takia, että sä pystyt aika nopeasti rakentamaan jonkinlaisen tuotteen, jolla sä lähdet toimimaan. Ja tässä ei ole siinä ihan ok myös se, miten helposti sä voit vaihtaa sitä ohjelmista, varsinkin jos on myyntipuolikäytössä.
Eli se lähtökohta ei ole hirveän helppo. Mutta mikä tässä on keskeistä, on se, että tämä teknologia ja ne... tarpeita, ne tehokkuushyöryt, mitä sekä asiakas saa siitä ohjelmista, niin ne vaatii jatkuvasti investointeja ja siihen, että sä ylläpidät sitä tuotteen kilpailukykyä. Ja se, mitä tää tekee, on se, että tässä on aika selviä suuruuden ekonomioita.
Sekä siellä tuotekehityksen puolella, missä nyt tällä hetkellä keskeisimmät asiat on ehkä se tekoälykehitys ja se, että sä pystyt tuomaan automaatioita ihan seuraavalle erilaisilta tasoilta, mitä joku pieni firma ehkä pystyy tässä sektorilla tekemään. Ja sitten... tulee myös kulupuolella.
Eli nämä firmathan ostaa aika paljon telepalveluita, tekstareita, puheluita. Eli mitä isompi sä oot, niistä parempi neuvotteluvoima sulla on eri markkinoilla, kun sä ostat tukkuna näitä palvelut teleoperaattoreilta. Eli sieltä saadaan myös sitä myyntikatetta hilattua ylöspäin, ja saat hinnoittelu-ja kustannusetuja. Ja nyt mietitään sitä Liiteskin asemaa, niin hän on kasvanut tosi paljon tässä viimeisen kymmenen vuoden aikana ja tehnyt yritysostoja.
Se on ollut tosi hyvä strategia, koska he ovat pystyneet nostamaan heidän omaa kokoluokkaa. Ja nyt tämän CISOn oston myötä liikapahdus menee yli 40 miljoonaa euron. Ollaan itse asiassa tosi relevantti eurooppalainen toimija.
Ja kun hirveän monta paikallispeluria, joka on liittiskin isompi, ei löydy. Ja jossain määrin näen tämän tilanteen siinä, että siellä on paikallisesti suuri määrä firmoja, jotka ovat vähän viivytystaistelussa tuolla markkinassa, koska liittien tuote ei pysy. kehityksen mukana ja riittävä iso ehti pysty investoida.
Ja Liddesk taas on sitten siinä ryhmässä, joka pystyy investoimaan. Esimerkiksi tämä AI, eli tekoälykehitys on lähtenyt kovalle vauhalle viimeisen kahden vuoden aikana. Liddesk on pystynyt tuomaan paljon tähän liittyviä ominaisuuksia sinne tuotteeseen ja pitämään sen tuotteen kilpailukykyisenä.
Jos on määräisen kilpailu, se on tätä jatkuvaa kilpajuoksua ja se, että sä pysyt siinä mukana, niin sulla pitää olla riittävä kokoluokka. Ja Liddesk on sitten siinä kokoluokassa. Ehkä jos katsotaan sitten vielä sitä tarkempaa dynamiikkaa Euroopassa, niin joo, noi pienet tosiaan siellä ehkä vähän tämmöisessä viivytystä taistelussa, ja ne voi...
tuottaa hintapainetta liittyskin kautta siihen toimijoille, kun ne yrittää pitää kynsiä hampain kiinni siitä markkinasemastaan. Mutta sitten kun mietitään näitä globaaleja isoja pelureita, jotka joo, ne on enemmän näillä englanninkielisiä markkinoilla, mutta kyllä nekin sitten pikkuhiljaa Euroopassa availee markkinoita, niin näitä kiinnostaa ehkä eniten enterprise-asiakkaat ja tämmöiset suuryritykset. Ja liittyskin fokus on tällä hetkellä Pohjoismaissa täällä enterprise-asiakkaissa ja sitten pienemmissä yrityksissä, että heillä on vahvempi markkinasema Pohjoismaissa ja heillä on...
tietty sellainen, no sen koko luokan mukana ja kun sä oot pidempään toimijan markkina, niin sun on tietty brändi, jolla sä pystyt voittamaan näitä isoja pelureita. Ja täällä he pärjää tosi hyvin siinä Enterprise-kilpailussa. Ja sitten Manner Euroopassa, niin niitä täällä hetkellä myy enimmäkseen pienille ja keskisuurille yrityksille.
Joko se voi olla sitten pieni asiakaspalvelukeskus, tai sitten sulla on tämmöinen myyntikeskus, missä sitten tehdään esimerkiksi sitä puhelinmyyntiä. Tällä puolella ei ole niitä isoja globaaleja pelureita kilpailemassa samalla tavalla. Sitä kautta Lindesky on menestynyt tosi hyvin tuolla monere-Euroopassa. Jokaisen markkinoilla ovat saaneet kassavirta näkökulmasta plussalle varsin nopeasti sen investoinnin aloituksen jälkeen. Eli siellä heillä on aika hyvä tilanne.
Joo. Sitten jos mennään vähän tuohon strategiaan tuon kasvun kautta ajatellen, niin tosiaan yhtiö on tehnyt viiden vuoden sisään noin seitsemän vuotta. tämän yritysostoon, ja jos muistan oikein, niin melkein kaikki tai lähes kaikki on tullut tuolta Pohjoismaista. Onko ideana kasvaa nimenomaan epäorganisesti myös jatkossa, vai onko tämä tavallaan Pohjoismaissa ehkä haukataan tuollaisia isompia markkinaosuuksia yritysostoilla, ja sitten taas sitä organiska kasvua Manner-Euroopassa?
Miten tämä menee kustantajastrategiassa? Joo, siis tähän asti se on näyttänyt enimmäkseen tuolta, että Pohjoismaissa ollaan ollaan kasvattu yritysostoja organisasti sitten Manneren Euroopassa. Mä ajattelisin niin, ja muun muassa yhtiö on myöskin viestinyt niin, että ei tässä ole mitään selvää rajaa, että miksei siellä Manneren Euroopassa myös voitaisiin kasvaa yritysostoja.
Mutta jos palataan siihen logiikkaan, miksi tehdään yritysostoja, niin tämä suuru dekone, se kilpailuasema ja kilpailukyvyn ylläpitäminen vaatii tiettyä kokoluokkaa, ja sen takia on ollut tosi tärkeää, että Liitysko on tehnyt yritysostoja. Ja mä sanoisin, että nykyisestä kokoluokasta, niin vähintään kolmasosa puolet on tullut yritysostoilla. Se on tosi tärkeässä roolissa, että he ovat tehneet yrityskauppoja, että he ovat saaneet riittävän koko luokan, että he ovat pärjänneet tässä kilpailussa.
Liitiskäymä on ostanut sekä täydentävän teknologiaa siihen tuotteeseen, että saat vaikka chatbotit sinne, niin kuin he ostivat GetChainin pari vuotta sitten, että sitten markkina-asemaa, milloin ostetaan käytännössä kilpailija. Tässä on heidän kilpailukyvyn kannalta, niin sitä markkinaa. osuudenostoista on tärkeää tehdä ja toisaalta sillä he saavat sitä paikallista läsnäoloa vahvemmaksi ja pystyvät sitten tästä enterprise-segmenttiä palvelemaan paremmin. Eli molemmantyyppisiä yritysostoja on ollut tärkeää tehdä, mutta uskoisin, että nyt kun mietitään sitä heidän asemaaan Pohjoismaissa, niin jos ei seuraavan muutaman yritysoston joukossa ole yhtään Pohjoismaiden ulkopuolista yhtiöä, niin olisin yllättenyt, että kyllä Manner-Euroopasta on niin paljon kasvutilaa liittäsikin yllä. Ja näin, että kyllä siellä kannattaa myös yritysostoja tehdä.
Mutta se perustyynomiikka on nyt se, että kun sulla on iso markkinaosuus Pohjoismaissa, niin sulla on isompi kustannus organisesti ottaa sitten viimeistä palasta sieltä markkinaosuudesta verrattuna sitten siihen, että sulla joku kilpailijalla saattaa olla pikkasen kilpailukyvyn kanssa haasteita, ja sä pääset yritysostolla houkuttelevilla arvostustasolla ostamaan tämän palan markkinasta ja myös sitten kassavirrasta itselleen, niin kyllä se on varmaan Pohjoismaissa, että se siirrelleen jatketaan kauppoamme jatkossa. Joo, kyllä. Sitten voitaisiin mennä vähän tuohon kassavirtakonemuutosaiheeseen. Niin tosiaan korkeakatteista bisnestä, nyt on myöskin tämä viimeisi yritysosto taas kasvattaa yhtiön koko luokkaa aika paljon. Niin mihin yhtiö fokusoi noita pääomiaan jatkossa?
Puhutaanko me nyt osinkoyhtiöstä vai puhutaanko me enemmänkin, että nyt on taas uusia paukkuja isompiin yritysostoihin? Miten sä ajattelet, että mihin yhtiö fokusoituu pääomamielessä? Joo, fokushan tällä hetkellä on edelleen kasvussa ja kun ollaan juteltu näistä yritysostoista, niin se on edelleen tärkeä alue Lidyskille ja varsinkin kun miettii sitä arvostustasoa, niin sillä kassavirralle on selvästi käyttöä siinä, että sä teet sillä yritysostoja.
Lidyskin käyttöä on aika paljon osaketta yritysostoissa, mutta nyt kun valoitettu maatalammalla, niin sä pelmin käytät sitä kassaa, että sä dilutoit tällä arvostustasolla sitä sun osakkeen kantaa. Et uskon, että nyt esimerkiksi sulatellaan tämän vuoden Jisson-ostoa ja sen jälkeen ollaan sitten taas sellaisessa tilanteessa, että sulla on vielä nottokapasiteetti paremmassa tilanteessa ylipäänsä. Mutta liittyskanan on nyt lyhyellä aikavälillä heillä ollut aika heikkoa tämä liiketoiminnan kasvu. Etenkin organisasti aihe on keskittynyt siihen, että he ovat nostaneet kannattavuutta pikkuhiljaa. Ja nythän tämä Jisson-osto tietyllä tavalla tuo heille harppu.
kappauksen eteenpäin. Siellä on koko ajan ollaan tiedetty ja nähty, että siellä on se kannattavuuspotentiaali, mutta se on vähän pintautunut hitaasti, koska sulla on ollut heikkoa organista kasvua viimeisinä vuosina, etenkin sen takia, että Pohjoismaissa se markkinoin on kypsynyt ja sitten myös tämä taloustilanne on ollut suhteellisen heikko. Tuosta ehkä pitää mennä nyt vähän tangentilla, mutta täytyy mainita tästä markkinasta myös, että vaikka lähtökohtaisesti tämä on jatkuvaa bisnestä, niin tässä on tietty syklisyys siellä asiakaskysynnässä ja asiakasinvestoinnissa, koska se ohjelmiston käyttö, Se on myyntityötä, se on asiakaspalvelutyötä ja nämä molemmat kasvaa talouden aktiviteetin mukana. Että sulla on enemmän asiakkaita tai sulla on enemmän halua panostaa myyntiin, kun asiakkaat on valmiimpia ostamaan.
Eli me nähdään jonkin verran semmoista pientä heiluntaa, markkinasykleisiä tähän liiketoiminnalle. Mutta joo, palataan sieltä tähän kassavirta näkökulmaan. Mutta tosiaan nyt tällä Gison-ostolla, niin Lidlis pystyy nostamaan, ottamaan pienen harppauksen eteenpäin esiin kannattavuudessa.
mikä olisi tapahtunut varmasti hitaammin, jos olisi organisesti vaan tässä kasvanut. Tässä tulee tosi selvästi esille se liiketoiminnan kannattavuuspotentiaali, että sitten kun ruvetaan kypsyttämään tätä bisnestä ja sitten kun sulla on sitä koko luokkaa, jolloin saat niitä skaalaintuja, niin sitten tämä tekee tosi hyvää kassavirtaa tämä liiketoiminta. Ja nyt on tärkeää huomata, että Lidlshän ei ole lähelläkään sitä pitkäaikavälin kannattavuuspotentiaalia vieläkään.
Että kyllä tässä on vähintään tuplataan vielä tämä nykyinen taso. Jos sulla on ennusteissa jotain 7,5 prosentin epitaa vuodelle 2025, niin kyllä tässä pitäisi pystyä 15-25 prosenttiin. Tämä liiketoiminnan oli se kassavirta, se alkaa näkyä sieltä, mutta me ei olla lähelläkään kypsen bisneksen vaiheessa.
Mutta kassavirta yritysostoihin, se on käytännössä se, mitä sun on tarkoitus tehdä. Tosin koe mitään järkeä jakaa, kun siellä on kohteita ostettavana. ja ilmeisen järkevillä arvostustasoilla, niin kuin tuo Gison-kauppakin oli.
Ja sitten toki siellä Manneri-Euroopassa, niin siellä voidaan tehdä tulosaskelman kautta investointeja, eli kyllä tämä on vähän myyjiä, tehdään pikkasen vähemmän tulosta, mutta sielläkin sitä kasvutilaa on, että ei ole mitään järkeä tässä kohtaa tehdä koko bisneksestä, varsinkaan osinkokonetta. Että kasvavirtakone kyllä pohjoismaisella markkinoilla ehdottomasti, mutta siellä tällä hetkellä kannattaa sitä koko luokan kasvattamista jatkaa ja rakentaa sitä asemaa, että tästä saisi firman, joka on yksi niistä Euroopan huipuista ja niistä, jotka... pidemmällä tähtäimellä pystyy sen markkina-aseman pitämään. Kyllä. Mennään vähän noihin riskeihin.
Mitkä sä näet keskeisenä riskinä liittäsikin se tällä hetkellä? Ainakin voisi ajatella, että just toi yritysostojen nimenomaan se valuaatio, että millä hinnalla ostetaan niitä yrityksiä, niin se voisi olla ainakin yksi riski. Mutta mitä sä näet?
Joo, mä ehkä ajattelen, että riskit tulee ehkä siitä toimialan teknologian kehityksestä, tässä tekoälypuolesta ja sitten jossain määrin tämän markkinakysymyksen. kehityksestä. Toki riskejä voi olla regulaatioita, YMS aika paljon enemmän, mutta tuolla ne keskeisimmät on.
Ehkä jos ottaa ensimmäisen markkinakysynnän, niin viimeiset pari vuotta, kuten tuli sanottua, on ollut aika heikkoa tässä markkinaa, etenkin Pohjoismaissa. Meillä on ollut energiakriisejä, meillä on ollut koronan jälkeen, siirryttiin fyysisen asiointiin, ei tarvinnut enää niin paljon tehdä asiakaspalvelupuhelimit siellä digitaalisilla kanavilla, näin poispäin. Talouden aktiviteetti on heikolla tasolla etenkin Suomessa. Eli se, että jos toi markkina...
jatkaa tuommoisella tasolla, niin on se vaikea kasvattaa sitä organisista kasvua Lintiskillä. Vaikka heillä on samanen Euroopan markkina, niin kun se iso paino on Pohjoismaissa, niin se vaikuttaa sitten sen konsernitason kasvuun. Ja sitten jos miettii sitä teknologian puolta, niin kyllä ne on tapahtunut ihan hirveän nopeat kehityst viimeistä kaksi vuotta generatiivisessa tekoälyssä, eli siinä, että pystytään ohjelmistolla käytännössä tuottamaan sitä asiakaspalvelijan tekstiä ja puhetta ja käymään keskusteluja asiakkaiden kanssa.
Ja toki tämän ohjella tekemään paljon tämmöisiä erilaisia tehostusasioita. Tuli aluskin mainittua, mutta esimerkiksi tämä Leaddeskin AI Dialer, missä voidaan aloittaa puheluiden soittaminen ennen kuin sulla on kaikki aiemmat puhelut päättänyt, että asiakaspalvelu pysyy siinä luurin päässä tehokkaammin sen työpäivän ajan. Mutta tämä on semmoinen alue, missä tapahtuu tosi suuria tehokkuusloikkeja tuossa markkinalla, ja tosiaan se, että jos Leaddesk jäisi tässä kehityksessä jälkeen, niin se... Olisi pidemmän päälle tosi heikko juttu ajankielipalkinnon kannalta. Tällä hetkellä ei ole nähnyt kyllä, että tällaista tapahtuu, että on ollut aika nopeata, mutta tietysti on jonkinlainen riski olemassa, että kilpailijat menisivät tuolla puolella ohi.
Yritysostoista on aina mahdollista, että tehtäisiin huonoja pääoma-alkoitipäätöksiä, maksaisi liikaa, mutta jos katsoo Lindyskin historiaa ja ostaa, mitä tähän asti menee, niin kyllä se on aika hyvä. Niin track on aika hyvä, jos katsoo niitä arvostustasoja, että millä arvostustasolla on printattu oma osake. ja mitä ollaan samaan aikaan maksettu kohteesta ja milloin on käyttö osaketta ja milloin on käyttö esimerkiksi käteistä ostoissa ja sitten arvostustasot tässä tietysti myös. Kyllä se on, toi peli on asuttu pelata, se siitä rekisterikäytännössä näkyy.
Se mikä riski tietysti jää, että jos sulla on pääomaallokointi, ajatukset on kunnossaan, niin sitten tietysti se, että miten sä integroit ne yritysostokohteet. Ja nekin on onnistunut tähän asti hyvin, että on ollut jotain. tapauksia, että sulla on vähän asikas poistumaan, kun on yrityskauppa tehty, mutta näin isossa kuvassa, niin kyllä ne yritysostot on ollut tosi onnistuneita. Mutta aina tietysti varsinkin, kun tekee ison oston, niin siinä on riskejä.
Tämä decision-osto viimeisimpänä oli kuitenkin liittyiskin historian isoin. Vaikka he ostivat pari vuotta sitten tuon Loxisoftin, mikä oli samaa kokoluokkaa, karkeasti vähän pienempi, niin on helppo kokemus tästä, että miten tämmöinen isompi osto integroidaan, mutta aina voi tapahtua jotain. Et ihan kaikkea sä et saa siinä.
due diligence-prosessissa, kun käydään sitä ostokohdetta läpi, niin kuitenkaan sitten selville. Kyllä. No tosiaan siirryttiin nyt lisäsuosituksesta ostosuosituksen, niin miltä tuo arvostus näyttää nykyisillä ennusteilla?
Joo, ehkä jos miettii sitä isoa muutosta, mikä tapahtui nyt tässä lajaraportin päivityksen yhteydessä verrattuna siihen luokkakuun raporttiin, mikä kirjoitettiin, niin Lidysk myi ProFinderin, mikä oli tämmöinen vähemmistöomistus heillä, ja sieltä tuli selvästi enemmän. Enemmän rahaa kuin mitä oltiin odotettu, eli kassa vahvistui sitä kautta. Ja sitten tosiaan tämän jyssen oston kautta saatiin nyt sitä kassavirtaa tuotua vähän lähemmäs ja näin lyhyen aikavälin tulosmultippeleihin. Eli sieltä saatiin parempaa tukijalkaa siihen arvostukseen. Se on ollut jonkinlainen dilemma Lidliskin arvostusta jonkun aikaa.
Sulla on kasvelta pohjasti yhtiö on ollut usein tosi halvan näköinen ja pitkään sen näköinen. Mutta sitten samaan aikaan meillä on ollut lyhyellä aikavälillä tosi huono markkinatilanne, matala organinen kasvu ja sitten se kannattavuus tulee vielä matalalla tasolla, että sieltä ei ole saatu tulostultipeleistä tukea. Ja sitten on koko ajan näyttänyt siitä, että joo tämä on halpa, mutta kuinka vahvan ajurit on nyt sinne, että tämä harrastus lähti korjautumaan. Ja nyt se muutos, mikä tapahtui tämän sisöni myötä on se, että ne tulostultipeleitä alkaa näyttää lyhyellä aikavälillä selvästi houkuttelemammalta. Ja nyt jos katsotaan oikeastun liikevoita kautta.
niin 13-9 oli nyt sitten 25 ja 26 vuoden multiplit. Ja kun muistaa jälleen, että me tullaan tosi edelleen aika matalista kannattavuustasoista, jotka skaalautuu sitä mukaan, kun tätä pohjoismainen kannattavuutta tässä optimoidaan, niin siellä on myös erittäin hyvät tuloskasvunäkymät edelleen. Ja sä ostat tavallaan tämmöistä jatkuvaa, aika ennustettavaa liiketoimintaa, jossa on tosi hyvä kassaviran generointikyky.
Sitten sä saat sitä vahvan tuloskasvun näkymään ja muotollilla multippeleillä. En mä oikein keksiä, miksi mä en ottaisi tässä vahvemman näkymistä suosituksen kannalta. Tosiaan tulosmultippeleillä näyttää lyhyellä aikavälillä jo hyvin houkuttelevalta ja etenkin kun katsoo vähän tuloskasvua eteenpäin, niin se näyttää tosi houkuttelevalta arvostus. Ja sitten kassavirta pohjaisesti pidemmän päälle. Näyttää arvostus tosi houkuttavalta.
Se riski edelleen, mikä tässä on, on se, että jos toi organinen kasvu tässä liiketoiminnassa jää heikolle tasolle, niin edelleen ollaan kuitenkin, mietäisiin pikkasen meidän tuloskasvu-odotuksesta, ja voisi kestää vähän pidempään ne ajurit korkeampaan arvostukseen, siinä pintautus, että se on tässä olemassa. Jos miettii viimeistä kahta, kolmea vuotta, niin on... jatkuvasti oikeastaan tullut yllätyksiin, että se kasvu on jäänyt heikommaksi kuin mitä me ollaan odotettu. Ja sen takia meidän positiivinen näkemys on ollut myös väärässä viimeisen parin vuoden aikana.
Mutta nyt tosiaan, kun se ei vaadi sitä kasvua ihan hirveästi, sä saat joitain prosentteja organista kasvua, niin jo sillä se kannattavuus, että skaalautuu eteenpäin, niin kuin Liitesko näyttänyt viimeisen kahden vuoden aikana. Ja sitten sulla ei ole nyt ihan hyvä kassavirta tuottaa sillä tuloksella, mitä seuraavan 12 kuukauden aikana tehdään. Että ei tässä myöskään semmoisia...
Ihan valtavia riskejä mun mielestä matalan arvostuksen laskuun myöskään näy. Kyllä se on nyt aika poljettu se arvostus tässä. Ehkä se negatiivinen skenaario, millä mä voisin jollain suhteellisen fiksulla todennäköisyydellä nyt peilata, on se, että kasvu jäisi vähän itäammaksi ja arvoajuudet ei pintautuisi yhtä nopeasti, kun me odotetaan.
Muuten päättyy. Lähtisikö osake silloin alas tästä nykytasolta, tällä nykyisellä kassaviran tuottokyvyllä, niin olisin aika yllättänyt. Totta kai sitten puhuttiin näistä isommista riskeistä, että pysyisikö tuota kilpailukyky sinne ja tämän tyyppiset jutut, niin siellä toki voi sitten tulla lunta tupaa. Jos tuo positiivinen kasvu kääntyy yhtäkkiä negatiiviseksi jostain syystä, niin sitten totta kai sitä riskiä matalan varustukseen löytyy. Mutta kyllä nyt kun miettii sitä odotusarvoa, että mitä sijoittaja voi tästä osakkeesta odottaa tällä.
Nykyisellä kasvavirta tuotolla ja sillä tuloskasvun näkymällä. Ja näin kyllä se selvästi, mun mielestä hyvin houkuttelua, näyttää suhteessa niihin riskeihin, mitä tässä on peilottavissa. Kyllä, ehdottomasti.
Mielenkiintoinen keissi. Jätä seuraamaan, mitä yhtiö kehittyy. Kiitos haastatusta, Antti. Kiitos. Kiitos myös videon katsojille.
Muistakaa käydä lukemassa laajaraportti interest.fi-sivustolta. Lukekaa analyysiä ja tehkää hyviä osakepoimintoja.