Sitten me ollaan siirrytty vartaloa liikuttaviin lihaksiin. Saatiin luisat rakenteet ja niveltymiset ja ligamenttirakenteet aikaisemmilla tunneilla kasaan, niin nyt vielä sellaiset lihakset, jotka tätä vartaloa liikuttavat. Nimenomaan nyt puhun siitä, mitkä liikuttavat vartaloa. Vartalon alueella sijaitsee paljonkin lihaksia, jotka eivät sitä vartaloa liikuta, vaan liikuttavat. etenkin yläraajapuolta, mutta nyt me mennään niiden alle sinne, jotka sitten liikuttaa itse vartaloa.
Vartalossa lihaksia esitellään sillä lailla omalla logiikallaan, kun raajoihin mennään, niin siellä on aina selvästi oma lihaksensa kummallakin puolella. Vartaloalueella ne on esimerkiksi suorat vatsalihakset ihan vierekkäin, mutta sama logiikka sielläkin, että meillä on vasemmalla ja oikealla puolella olevia vartalolihaksia. Se miten ne siellä sitten supistuu, niin se on vähän semmoinen ehkä toisenlainen logiikka kuin mitä siellä raajoissa, että kun oikeanpuoleinen hauisliha supistuu, niin sitten se supistuu ja toisella puolella tavallaan ei voi välttämättä tapahdu yhtään mitään. Mutta vartalossa siellä on aina jonkunnäköinen yhteys sinne toisellekin puolelle, että ne joko supistuu molemmat yhtä aikaa tai sitten jos ne ei supistu yhtä aikaa, niin sitten ehkä tapahtuu jotain toisenlaista liikettä ja sitä mä nyt koitin tähän alkuun ensin vähän kuota.
Ja sitten semmoista logiikkaa kaiken kaikkiaan siitä, että miten näitä lihaksia olen tässä. mitä opintojaksolla on koostanut ja miten niitä pitäisi yrittää opiskella omaan päähänsä. Eli sekä niin, että koostatte yhteen, että mitkä kaikki lihakset esimerkiksi on varpalossa fleksoreita, mitkä kaikki lihakset tekee ekstensiota.
Ja semmoisista mulla on siellä tuommoisia kuvasettejä tässä alussa. Mä oon laittanut ne nyt tähän alkuun. Tämä on tämmöinen palautteen muodostama, että miten ne sitten laitetaankin. Me opiskelijat ollaan aina erilaisia.
Toiset oppii kokonaisuuksista lähtien ja sitten menee yksityiskohtiin. Toiset aloittaa yksityiskohdat ja koostaa niistä kokonaisuuksia. Kumminpäin ikinä sitten teetkin sitä, niin ne nyt vaan on tässä diasarjassa niin, että siinä on ensin kooste ja sitten mennään yksittäisiin lihaksiin.
Jos sä oot sieltä yksityiskohdista aloittava, niin sitten vaan loikkaat näiden yli ja palaat niihin sitten, kun sulla on ne palaset kohdillaan. Nämä on myöskin ihan tämmöisiä listoja, eli en näitä niinkään tässä tunnilla aio käydä läpi, vaan ne on semmoisia apu... apukoonteja sinulle, että mitkä kaikki lihakset tekevät kuitenkin samaa hommaa.
Näiden kuvien, suurin osa näistä kuvista on sellaisesta vanhasta kirjasta kuin Lokomotorsystem, jonka kautta olen itse fysioterapeuttina aloittanut anatomian opiskeluja. Sitten ne viivat, tuolla nuo väriviivat, tuossa on esimerkiksi rectus abdominis, kulkee orikoneinsertion välillä. Tai jos se ei ole kokonaan siinä kuvassa, niin siinä voi olla esimerkiksi nuoliosot.
ottaa sieltä, että mihin suuntaan se on siitä jatkamassa. Nämä ovat ihan hyviä kertauskuviakin siitä, että miten se lihaksisto siellä sitten kulkeekaan. Sitten jos puhuisi vielä siitä Sopotan vihkosesta, piti se ottaa mukaan, mutta se nyt unohtui.
Eli nyt tarvitaan sitä. Siellä on ne lihaksistoon liittyvät tiedot. Ja nyt Vartalon osalta mennään vähän helpommalla logiikalla kuin mitä Sopot. Siellä on ehkä semmoinen kahdeksan sivua paljon kuitenkin näitä lihaksia erikseen laitettuna. Olen niitä ryhmitellyt täällä.
Tässä kohtaa vartalolihasten kohdalla riittää ryhmittely ja orikoisertiologiikka, mikä minulla on täällä dia-materiaalissa. Se on ainoa poikkeus. Kaikissa muissa mennään ihan kunnolla. Täällä ei ole niin merkityksellistä se, että tiedänkö ihan tasan tarkkaan jonkun lihaksen kiinnittymisen, koska se ei kuitenkin vaikuta niin suuresti siihen, että onko se juuri nyt L4 ja L5-vitosta väliä.
liikuttava lihas vai mikä se on. Sellainen logiikka täällä riittää. Etenkin täällä extensori puolella.
Muualta sitten taitan ollakin laittanut ihan niitä orikointeja ja inserttejä kunnon. Eli siinä vähän helpommalla pääsee. Se ei ole ihan mahdottoman tärkeä se tieto siellä, mihin ne juuri yksittäisesti kiinnittyvät.
Ja sitten kun siellä on sitä nikamavälikköä niin paljon, niin siksi sitä tekstiä tulee siellä kanssa myös paljon. Olisikohan jotain, olisiko teille jotain sellaista, mitä te olette nyt hämmästelleet, kun sitä sovottaa vihkosta, ootte luonut enemmän käyttöä? Sellainen ehkä, kun se on englanniksi, niin silloin englantilainen tavallaan kääntää asian eri järjestykseen kuin suomalainen.
Jos mä puhun teille, niin mä aloitan siitä, että se on vaikkapa humeruksessa ja siinä olevalla etupinnalla, niin englantilainen kertoo, että se on etupinta humeruksessa. Eli tavallaan asiat voi aloittaa sieltä. perästä päin lukemaan sitä kuvausta, jos on semmoinen, mikä ei ole joku tietty tarkka nypylä, mihin se lihas kiinnittyy, vaan siinä on kerrottu jotenkin tarkemmin tai laajemmilla veamit.
Silloin se saattaa auttaa, että aloittaa asiat perästä. Meidän ajatuslogiikka siinä on vähän erilainen. Tähän liittyen olen sitkeästi tätä taidan tarjota.
Olen joka vuosi suunnilleen, kun olen opintoja täällä. En ihan silloin alkuun. Monta luotta sen jälkeen olen tarjonnut mahdollisuutta, että pistetään tiedosto itselleen, jota te yhdessä työstäte.
Jos niitä haluaisi vaikka suomennella ja jotenkin laittaa niitä kuvauksia sinne. ja sen sopotan avuksi rinnalle, niin sitä voi sitten työstää. Jonain vuonna olin pitkällä sairaslomalla, kun ääni hävisi kokonaan, niin aloitin semmoisen, että mulla on jostain raajaista tehtynä semmoinen, mutta en päässyt loppuun asti. Mä voin sen laittaa kyllä tarjolle ja te voitte sitä työstää, kun Karvi me tähän asti ei ole työstänyt sitä, mutta laitan sen sinne. Voitte työstää, jos sillä tuntuu, että se olisi hyvä tapa tehdä.
Niin monta kuin teitä on, niin siihen osallistuisi kovin iso duuri. Kun yksin rupeaa sitä tekemään, niin se on aika iso duuri. Tämmöisiä nyt ehkä yleisiä.
Eli tosiaan nuo koosteet aina ensin, ja sitten mennään tarkemmin alueittain, että mitä lihaksia siellä sitten on. No sitten siihen tarkemmin vielä, että miten ne lihakset siellä vartaloalueella tekee töitä. Ja tätä tekstiä taas löytyy sieltä Sopotasta, niin siksi olen tätä tähän nyt koettanut selventää. Eli vartaloalueen lihakset tekee yhteistyötä. Joko sillä lailla, että sama lihas supistuu yhtä aikaa sekä vasemmalle että oikealla puolella.
Silloin siellä kun sanotaan se sanatelalle bilateraalisesti, kahdenpuoleisesti, kummallakin puolella. Flexio ja extensio on käytännössä tämmöiset liikesuunnat. Eli esimerkiksi sieltä se rectus abdominisiminen lihas, kun vasen ja oikea työskentelee bilateraalisesti, niin silloin mä meen suoraan flexioon. Tavallaan kontrolloin myöskin sitä, että kun meillä vartalossa tapahtuu niin paljon niitä erilaisia liikkeitä, niin silloin kun sieltä...
että kummaltakin puolelta yhtä aikaa tapahtuu jotakin, niin silloin saadaan tavallaan nämä puhtaat ja näitä omiset liikesuunnat. Eli bilateraalisesti sama lihas kummaltakin puolelta, niin mennään suoraan fleksioon, suoraan ekstensioon esimerkiksi. Saman niminen lihas.
Tai sitten voi olla tällainen tilanne, että lihakset sopistuu eri puolilla unilateraalisesti vartaloa ja saa silloin aikaan jotakin samansuuntaista liikettä. Tässä voidaan hyödyntää tällaisia termejä kuin kontralateraalinen, eli vastakkaisella puolella, tai ipsilateraalinen, eli samalla puolella oleva. Nyt puhutaan lateraalifleksioista ja rotaatioista.
Jos puhutaan esimerkiksi rotaatiosta, niin meillä on sellaiset kuin obliukuseksternusabdominislihas ja obliukusinternusabdominislihas. Kun nämä kaksi lihasta työskentelee, niin käännyn tuonne vasemmalle. Silloin puhutaan rotaation puolelta samalla puolella kuin se on. Eli yksilateraalisesti työskentelee internuslihas ja kontralateraalisesti, eli vastakkaiselta puolelta, työskentelee externuslihas ja sitten tekee yhdessä. Silloin saadaan rotaatioaika, päinvastoin toinen rotaatio.
Tämä tarkoittaa sitä, että kummalla puolella suhteessa liikkeeseen lihassiäkeen. Tai sitten toisin päin, niin se voidaan kirjoittaa sopotassa niin, että obliquus externus abdominis tekee rotaation. kontralateraaliselle puolelle, eli vastakkaiselle puolelle, kun missä se lihas sijaitsee. Lähtikö aivan heti maanantajahunet mukaan? Hyvä.
Lateraalifleksio tapahtuu taas sillä tavalla, että edestä ja takaa on yhtä aikaa tekemässä lihaksia. Täältä esimerkiksi taas niitä obliuslihaksia tai sitten täältä semmoinen aika lateraalisesti sijaitseva erektospineen osa. Kun ne tekee yhdessä töitä, niin mä meen suoraan tonne sivulle.
Jos vaan täältä puolelta se sama lihas tekisi töitä, niin mä meen tavallaan vähän vinosti sinne välisuuntaan. Eli tämä on tämmöinen tavallaan rengas, mitä täytyy vähän kontrolloida useampaan eri suuntaan, että saadaan sieltä tapahtumaan niitä anatomisia liiketoimintoja. Ne tulee lisää, mutta tuossa noin termit. Eli sitten nämä koosteet.
Ensin vartalofleksio, extensio. Mä muutaman lähteen sieltä. selannut ja katsonut niitä yhteen.
Se mikä täällä tekee sitä hankaluutta, että lähteet on vähän erilaisia, eri tietoja, niin kuin ollaan puhuttu tähän astikin, niin ne ei ole täydellisiä ne listat siellä, mutta siinä yrittää nyt olla kuitenkin aika hyvä kooste. Ja sitten siellä on jotakin tämmöisiä värikoodia. Etenkin tuo locomotor system silloin kun mä aloitin anatomiaopiskelun, niin paljon puhuttiin siitä, että mitkä lihakset on niin sanottuja prime-movereita, eli tekee erityisesti sitä työtä siinä liikesuunnassa.
Ja mitkä on sen sitten tämmöisiä assistant-movereita, eli auttaa, tuottaa vähempi voimaa. Ja se on ihan hyvä logiikka siellä pohjalla, mutta se ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu siitä, että mitä me ollaan tekemässä. Nykytietämys tietää, että aivot paljolti koodaa sitä, että mikä toiminto on käynnissä, niin niiden lihasten roolitus saa.
ja siitä lihaksesta tullaan aika lailla eri osatkin työskentelemään. Mutta kyllä se tietty jotain pohjaa edelleen osoittaa siitä, että millä on esimerkiksi hyvä voimatuottomahdollisuus siinä nivelessä, niin sellaiset siellä listan kärjessä sitten on. Eli tuolta etensiä esimerkiksi flexio, niin sieltä löytyy tuollaiset lihakset kuin rectus atrominis ja sitten oblius interus ja externus lihakset.
Ja sitten piirateraalisesti supistuen kummaltakin puolelta. Ja sitten psoaslihakset, ne on varsinaisesti lomkan fleksoreita. Tässä tavallaan hirveän oleellista onkin sitten, kun te olette fysioterapeutteja ja opiskelette anatomiaa ja kehon liikkeitä, niin erottakaa mielessänne se, että mitä on vartalonfleksio ja mitä on lonkanfleksio.
Mä meen esimerkiksi tämmöisessä asennossa näin. Nyt mulla vartalossa ei tapahdu juuri mitään liikettä, se menee aika lailla samassa asennossa koko ajan. Tämä onkin lonkanfleksiota.
Ja sitten kun tehdään vartalofleksiota, niin siellä vartalossa pitäisi tapahtua jotain. Eli ranka liippuu vartalofleksiossa. Nämä menevät välillä sekaisin. Kun olette jossain salilla ja katsotte ihmisiä, jotka tekevät perinteisiä sitappeja, niin se tuleekin usein niin, että vartalossa onkin pito, ja sitten lonkankoukistajalla tehdään sitä liikettä. Eli sillä lailla tarkkana.
Joku ihminen ei pysty edes tekemään sitä vartalofleksiota, on vaikka niin madaltunut tuolta ne välilevylt sieltä Lanninrannasta, että se ei juuri liiku. Se on semmoinen rautakanki sieltä, että silloin ei saapunnolla käytettyäkään, vatsalihäkset ovat heikot esimerkiksi sen takia. Eli mielessä se ei ole lonkafleksio.
Vartalofleksio, ne on tosi lähellä toisiaan ja usein ovat yhtä aikaa työssä, mutta silti eri asioita. Eksensio oli sitten tuonne taaksepäin ja siellä on sama homma, että lonkka tekee sielläkin yhteistyötä. Lonkassa tapahtuva eksensio ja vartaloekstensio on taas eri asia.
Taas kun mä meen sillä vartalon suoralla tänne alas ja täältä nostaa, niin nyt on pakara, joka mut nostaa täältä ylös. Ja sitten kun mä kumartelen selän kanssa, nyt mä teen vartalo. Vielä sama homma, mutta tuolla vatsan puolella se tulee ehkä vielä selkeämmin.
Erector spinae on tämä sellainen lihasryhmä, ja tähän on eroteltu muutama lihas sieltä erector spinaesta, ja minä olen siihen kirjoitellut lisää, että muutkin transversospinaaliset lihakset, kun sieltä nuo esimerkit, tulee näitä lisää tuossa kun mennään eteenpäin. Ja tosiaan pakara on siellä sitten isossa roolissa auttelemassa. No sitten on ne... rotaatiot.
Eli meiltä löytyy tämmöiset vinot, vatsalihakset, jotka tekee töitä yhdessä vastakkaisilta puolelta eri lihassa, jotta me päästään rotaatioihin. Palataan näihinkin sitten tarkemmin, kun mennään niitä lihaksia sieltä läpi. Ja ihan niin kuin toi lateraalifeksiokin sieltä, mitä äsken näytin, niin tossa on piirretty nyt vielä sitä enemmän sitä vatsan puolta, mutta sitten sieltä selän puoleltakin löytyy niitä lateraalifeksoreita, jotka on tässä seuraavassa.
Eli nämä olivat niitä koosteita. Eli kokoa yhteen myös mielessäsi, että mikä listaa siitä, mitkä kaikki lihakset sitä hommaa tekee. Ja sitten siitä jokaisesta yksittäisestä lihaksesta opiskellaan se nimi ja mitä on se oriko- ja insertio, missä funktioissa se on mukana.
Ja sitten keväässä ja syksyllä te opiskelette herkotuksen, että mikä tuo liikekäskyn sille lihakselle. Sellaiset asiat te täällä opiskelette. Sitten teen aina näin, että mulla on siinä näiden koosteiden jommalla kummalla puolella lisää luisia rakenteita, jos sieltä esimerkiksi jotain puuttuu, mitä ei vielä osata, sen takia, että saadaan ne lihakset sinne kiinni.
Nyt meiltä puuttuu kallonluista tarkemmin tuommoinen kuin prokessusmastoideus, eli tuolla korvan takana sieltä löytyy tämmöinen luinen myhkyrä, jonka nimi on prokessusmastoideus. Sinne tulee täältä kaulalta lihaksia kiinni. Sitten täällä tallon pohjassa, takaraivon uussa on kaksiharjainen viiva, linea nukkaalis.
Sitä vähän eri lähteet eri tavalla hajottelee osiinsa. Sopo tässä siellä taitaa olla niin, että siellä on linea nukkaalis superior ja inferior. Ja sitten jossakin on vielä semmoinen suprema, joka tulee tähän yläpuolelle. Linea nukkalissa on kaiken kaikkiaan se kaksiharjainen viiva, joka on täällä aika raivolla. Jotkut lähteet puhuu siitä yhtenäisenä viivana ja jotkut tavallaan hajottaa sen. Tästä taitaa joku sananen vaihtaa kahteen osaan.
Sopotta puhuu siitä niin kuin sitä viivaa. Sitten voidaan jakaa osiin, että onko siinä lateraalisessa kolmanneksessa vai mediaalisessa kolmanneksessa joku kiinni. Eli semmoiset.
Sitten tällaisia yleisiä juttuja vielä, joita tarvitaan, että päästään eteenpäin. Vaatolalla on toiset kalvorakenteet, joihin lihaksia paljon kiinnittyy. Selän puolella on nimeltään Fascia toragolumbalis. Se on Salmiakin mallinen muotoinen kalvorakenne täällä. Silloin se on tällainen suomenkielinen väännös tästä.
Ehkä ei. Tuo on jo latinankielinen ja näin päin. Eli senään puolelta löytyy tuommoinen vahva kalvo, johon paljon vartalon lihaksia kiinnittyy. Kun päästään tästä eteenpäin, niin tavallaan lihas massaisesti ei tule vaikka niinkään tänne lannerangan luisiin rakenteisiin asti kiinni, vaan siinä on tuommoinen kalvo, johon lihakset nappaa tuolta reunoiltansa ja sitä kautta kiinnittyy. Se on hyvä tämmöinen ikään kuin tukirakenne vartalolle sitten, kun...
Siihen moni lihas kiinnittyy, niin se antaa sellaista korseptimaisuutta osaltaan tukemaan selkää. Sitten vatsan puolelta löytyy tämmöinen tässä suorien vatsalihasten päältä löytyvä tämmöinen kalvopussi. Rectus tuppi, rectus sheet on semmoinen, mitä se sopottavuus taksani siitä käyttää. Sieltäkään ei löydy latinankielistä, joka on vagina muculidecti abdominis. Lakina tarkoittaa sellaista putkea, että mitä siellä sisällä on, on määritelty siihen perässä.
Se on tosiaan vähän niin kuin miekan tuppi. Onko tuppi sanana? Noissa kummossakin ei taida olla. Eli semmoinen kaksiosainen tuppi, jonka sisällä on lihaksia ja jonka kalvorakenteisiin tänne sivuille kiinnittyy taas lisää lihaksia. Eli peittää nuo suorat vatsalihakset sekä edestä että takaa tuommoinen kalvorakennus.
Sitten vatsinaisia lihaksia. Kuvissa täällä on usein tehty niin, että siellä on eri puolilla vartalossa eri syvyiset kuvat. Eli tässä on nyt otettu tänne oikealle puolelle pinnallisempi kuva.
Siinä on sitä rektusabdominista vasemmalta puolelta, se on leikattu. poikki päistänsä ja päät on käännetty ylös ja alas sivuille. Eli tuo oikean, kuten te katsoitte noin, niin vasemmalla on pinnallisempi ja oikeanpuoleinen on mitenkään.
Tämä on nyt tämä maanantai-aamu ja huonosti nukuttu täällä puolella on sublimiooli-seppi. Ja tuo on syvemmällä sitten tuo toinen. Eli tästä löytyy musculus rectus abdominis, koko tämä lihas täältä.
Kun äsken piirsin sen tupen, niin se on tässä nyt poistettu. Siellä sisältä löytyy tuommoinen lihas. Niitä lihasten muotoja opiskeltiin, niin tämä on tämmöinen erityismuoto semmoisesta tavallaan niin kuin sukkulavaisesta lihaksesta.
Sillä on tuommoisia jännealueita tuossa välissä. Se on se semmoinen pyykkilauta-asia, minkä kaikki varmaan arjestansa on kuulleet jollain tavalla. Eli meillä on vähän yksilöllisesti noita poikkisiltoja siinä välissä. Kolme, kaksi tai kolme, neljä. Riippuu vähän minkälainen se sun rakenne on.
Ja se tuo sen sitten, että onko meillä sixpack vai kasipack vai minkälainen. Treenaamalla niitä ei toiseksinsa saa. Eli se on anatominen rakenne, mitä sulla siellä on tai sillä kaverilla kenen kanssa olet. Ja joskus on kuullut nimittäin, että mulla on sixpack ja haluaisin siihen kasipäkin, että mitäs mä saisin treenattua. Ei mitenkään.
Mä olen ottanut tämän. Se liittyy voimantuottoon, ne välialueet, saadaan sitä kautta voimatuotto välitettyä paremmin. Ja nyt tässä alkuun, niin mä oon kirjoitellut tänne dioihin näitä orikoiden insertioita, ne tippuu mulla siitä pois. Ajatus on, että mä hiukan autan teitä alkuun, ja sitten rupeatte itse tekemään vielä enempi hommia.
Nyt siellä on toi oriko- ja insertio. Tarpillaanpa postaalissa. Tässä tuommoinen juttu sitten olisi. Niin.
5-7 tarkoittaa siis niitä alimpia kylkiluita. Nyt kun puhuttiin viimeksi siitä kylkiluiden määräjutuista, niin se vähän riippuu, että onko se sitten tuommoiset vai eikö ne ole. Ja nyt tosiaan te olette ulkopinnalta. Täällä vartaloalueella on tyypillistä, että määritellään, että onko se ulkopuolella vai sisäpuolella vai ulkoreunassa vai sisäreunassa, kun täällä on monessa eri kerroksessa lihaksia. Ulkopuolella.
Progestus xiphoideus on mikä, oli tämä tässä välikössä. Siinä on lähene likamentti, jota en ole teille opettanut, koska se ei ole liikkeeseen vaikuttava. Se on täällä seutuvilla. Sitten synfyysispuppika ja sen reuna on sen toisen pään kiinnittyminen.
Se oli tuo liittymä tuolla. Tähän kiinnittyy rektusabdomenissa yhdelle puolelle ja samanlainen versio toiselle. Sitten olen sinne laittanut niitä bilateraalisesti ja niin edelleen. Eli kun se tekee työtä... piilateraalisesti.
Tämä nyt harvoin pystyy tekemään vain toispuoleisesti hommia. Tietysti jos on toispuolihalvaus, niin silloin siellä käy sellainen väli, että se tuosta kohtaa menee poikki ja toinen puoli ei työskentele, mutta jos ei ole mitään tällaista pulmaa, niin piilateraalisesti saadaan vartalofleksiota. Tukee rankaa. Kaikki vatsalihakset on mukana vatsaontelon paineen kasvattamisessa, jota me tarvitaan sitten esimerkiksi ulostamisessa tai yskimisessä.
Ja sitten kun tarvitaan uloshengityksen ja apulihaksia, niin siinäkin kaikki meidän vatsalihakset on auttaneet. Eli rectus abdominis suora, batteriassa. Sitten mennään siitä reunamille, niin löytyy obliuslihakset, tämmöiset finot vatsalihakset, oblius externus abdominis ja internus abdominis.
Toinen on ulompi ja toinen sisempi. Externus tarkoittaa ulkopuolella olevaa ja internus sitten sisäpuolella. Täällä kuvassa on exterrus, sen suunta menee aika lailla tuolla lailla vinosta, ja internus, siihen vaikka eri väriin, internuksen kulkusuuntaa mieti enemmän näin, sitten se kääntyy tuolla päissä, mutta suojea saa tässä opiskelulaiheessa, että miettii sitä selkeämmin tuolla lailla vinoiksi. Ja opetuseksternus on näistä kaikista uloin, eli se kiinnittyy tuonne nyt, olisi koste, useampiin, alempiin ulkopinnalle.
Ja sitten Krista Iljaakassa labium externum, mitä semmoinen tarkoittikaa? Lonkan huuli, kuinka loogista. Koko juttu oli Krista Iljaakka, eikö niin?
Sitten se jaettiin niihin labiumeihin. uloin, mikä tässä on nyt, tuo labium externum. Sitten meillä on linea intermedia ja sitten labium internum.
Eli tämä tulee tänne ulkorehunaan. Ja koko matkalle, ja täällä kylkiluissa tavallaan koko matkalle. Nyt mulla on hankala näiden mun kuminauseni kanssa, kun tämä on vaan tämmöinen.
Nyt me lähtemme tuossa vain edestä olevan lihaksista. Ja eksternukset kulkevat tosiaan vinostiin näin päin. tässä koko välikössä.
Tuossa ne jatkaa tuonne vatsalihaksiinkin kiinni, ligamentum ingvinaaleen kiinni, joka oli siellä se ligamentti tässä, spina iliakkaanteriosuperioria ja symphyysis pupica välillä, sinne ottaa kiinni, ja sitten tätä koko kristaa täällä. Eli ajatteletko semmoista vinoa, lihassäikeistöä, koko matkalla täyttämään tämä kaikki tyhjä väli, mikä tässä kallella on ihan ilmaa. Eli kulkusuuntaa, vähän niin kuin laittaisit kädet taskuun.
eli tuohon rectus tuben ulkoreunaan se myös kiinnittyy. Peittää koko tämän. Mulla on tuolla sellainen hyvä kuva, jos katsotaan poikkileikkauksena, niin sitten ehkä hahmottaa sitä vielä.
Kun se tekee unilateraalisesti töitä, niin rintakehä rotatoituu vastakkaiselle puolelle, missä se on. Sä ajattelet kuminauhan piukaksi, ja se löystyy sieltä, niin tämä on se, mitä se tekee työnä, eli vastakkaiselle puolelle rotaatio. Sitten siellä etenkin tuolla Alhaalla alaosasta se rupeaa menemäänkin enemmän tällä lailla suoraviivaisesti alaspäin, niin se tekee lateraali fleksiota samalle puolelle, missä se lihas sijaitsee.
Rotaatio vastakkaiselle, lateraali fleksio samalle puolelle, silloin kun se on vain unilaterallinen. Sitten tarvittaisiin lisäkäsiä. Kun meillä olisi kummallakin puolella oleva oblikuseksterus, niin se saa aikaa fleksioon.
Eli silloin kun se on bilateraalisti työskentelyssä. Ja usein bilateraalisuuteen liittyy se, että tulee rangan tuki ja vatsa-antelon paine. Nosto, aktiivinen uloshengitys. Ne on ne kaikki, mitä tulee jokaisella vatsaliharrassa.
Optikusenteronusabdoministit ovat sitten alla. Ja ihan vastaavalla tavalla kulkee. Säikeet ovat nyt vain toiseen suuntaan. Tällä lailla.
Samansuostisesti. koko tätä välikköä peittää. Tulee ensimmäiset tuppeet kiinni paskia- ja torakolumbaalikseen siinä kristassa keskivaiheella.
Tämä on keskimmäinen lihas, joka tähän kerroksittain tulee. Hiukan täällä eroaa, että mitkä sinne on listattu, mutta se ajatus siitä koko välikön peittämisestä on hyvä. Sitten rupeaa miettimään, mitä kaikkia rakenteita siinä sitten onkaan. Kylkiluissa, jos äskeinen kiinnitytään ulkopinnalle, tämä on sen alla ja menee vähän alareunaakin.
Kylkiluissa. Siellä on oma paikkansa, mihin se pystyy kiinnittämään. Jos exterros oli näin päin, interros on vastakkaiseen suuntaan.
Siinä rotaatio tapahtuu samalle puolelle kuin missä se lihas sijaitsee. Siellä on, kun se tekee unilateraalisesti töitä. Siis bilateraalisesti siellä on saatu...
Se, että se tekee niitä fleksioita, painetta, tukee selkää ja lateraalifleksio on jälleen sinne tavallepuolelle. Kurkataan jo tässä vaiheessa tätä poikkileikkauskuvaa. Eli tällaiset massallisesti nämä lihakset, mitkä me ollaan nyt käyty läpi. Meiltä löytyy oblius externus abdominis, on tuo uloinen, ja internus on sitten tuo keskimmäinen. Meillä on vielä yksi lihas ottamatta mukaan, joka on sitten tuo viimeinen transversus abdominis.
Niiden lihasmassat on tuolla lateraalisesti täällä reunaan. Sitten niiden kalvojen, sen faskiatorakolumpaaliksen ja sen rectustuben avulla ne kiinnittyy tavallaan tänne keskilinjaan asti. Ne kulkee siellä kristassa, kulkee kylkiluissa.
Ja inguinalillikamentti on siellä semmoinen oleellinen kohta, mihin ne kaikki kiinnittyy. Siellä on pikkusen eroja siinä, että kuinka hyvin ne kiinnittyy sinne mihinkin kohtaan, mutta täällä sä pääset kauhean pitkälle tällä ajatuksella. Eli täältä kun seurailee, niin tavallaan tuosta alkaa se rektostuppi jatkuu tonne asti, niin kaikki nämä lihakset muodostaa sitten yhdessä näillä kalvorakenteilla ikään kuin voi ajatella tuota rektostuppia. Ja taas täällä päässä, niin tuolta näkyy se sininen, teille mulle se näkyy vähän huonosti. Täällä olisi prokessus, pinosus, lannenranga.
Sinne asti tulee. Tässä on faskia torakolumpaalista. Tuolla on rektostuppitolerissa. Keskusta on tyhjää täynnä, mutta se on suoliston ja sisäelinten paikka, mitä vatsaontelossa sijaitsee. Eli vinot.
vatsalihakset ja sitten se sisin sieltä on tällainen kuin transversusabdomin, eli poikittainen vatsalihas. Jälleen kaikki nuo samat hommat, mutta nyt täällä sisäpinnoilla. Ylkiluiden sisäpinnolla, kristassa, siellä se kaikkein sisin reuna, labium interna.
Ja tämä kulkee kuvassa tuolla täällä puolella nyt, eli menee ihan tällä lailla poikittain nämä säikeet. Kun ne poikittain menee, niin sillä ei varsinaisesti funktioissa olekaan mitään liikettä. Se pystyy vain tiukemmin supistumaan ympärilleni tai olemaan löysempiä.
Sitä kautta tämä on semmoinen korsetti, mistä puhutaan, tai syvistä vatsalihaksista, kun puhutaan, niin usein viitataan transversukseen siinä kohtaa. Eli se pystyy nyt oikeinkin hyvin kasvattaa vasta vatsa-antalon painetta, olemaan aktiivinen ulos hengityksen lihas ja sitten sieltä sitä kalvoa kiskoessansa. Yleensä taas poikittaisi kuvaa. Nyt kun tämä transversus supistuu, lyhenee, niin se kiskoo kumpaakin kalvoa sieltä tiukemmaksi.
Ja sen puolelta tuo korsettimaisuutta siihen paskia torakolumpaan, niin se saa sen kiskottua tiukemmaksi ja tukea. Eli ei saa aikaa varsinaisesti fleksioita tai mitään liikkeitä. Joo. Transversus on... Okei.
Kiva! Vatsakirurgi toki niitä availee paljon ja tämähän on ikään kuin sellainen sopimus vaan, että miten siellä niitä säikeitä ollaan ruvettu nimeämään. Eli hän on sitä mieltä, että siellä ei ole kolmessa kerroksessa todennäköisesti lihaksia.
Ei ole sitä. En mene väittämään, minun avauksissa on ollut kolmessa kalvokerroksessa. Minä olen käynyt käsittelemään, kysynyt rajattopaikassa sanotaan ja...
Joo. ...varmaan hyvä huomioida silti, kun niitä leikallaan ihmisiä. Tämä on semmoinen ilmiö, mitä tulee.
Ja sitten nyt on tavallaan joitakin uusia lihaksia löydetty. Ollaan vaan sovittu, että nimetään joku lihaksen osa erikseen, mikä on todettu, että on jollain tavalla. Kyllä nämä kaikki tavallaan löydetty on, mutta se on todennäköisiä sopimuksia, että miten niitä sitten nimetään.
Kyllä uskon, että siellä on tämmöinen. Hän ei nyt uskonut. Trans versus abdomensi, eli kolmessa kerroksessa.
vielä uskotaan näin. Sitten vartaloa vielä liikuttavia lihaksia on niin sanottu vatsa-ontolon dorsaliset lihakset. Eli ollaan ihan täällä vatsa-ontolossa takana.
Siinä ollaan jännässä kuvassa, että siinä on vartalo ekstensiossa. Katsotaan alhaalla edestäpäin kyllä, mutta se tyyppi tuossa kuvassa täytyy olla ekstensiossa, kun palleja näkyy tuolla ylhäällä. Aika merkillinen kuvakulma.
Tämä kaikki täällä on palleaa, joka on vaakatasossa silloin, kun se iso. Nyt kun se nähdään noin, niin se täytyy olla ekstensiossa se ihminen. Se mitä me täältä ollaan katselemassa, on tämmöinen kvadraattus lumborum lihas. Kvadraattus viittaa sen muotoon, se on tämmöinen vähän kantikas.
Se on joku lannelihas, mikästään suomeksi, jos joku haluaisi sen. Kierojat tai? Ei, nelikulmainen lanne lihas. Noniin, hieno.
Nelikulmainen lanne. Hän tuolla. Kristassa.
Krista Iljaka, Labium Internum. Ja mä haluaisin, että kirjoittaisitte siihen perään, että se ei mene koko matkalla sitä, vaan ihan vaan täällä ehkä viimeinen kolmannes. Posteriorisesti. Ja sitten tonne alimpiin kylkiluihin.
olisi koste 12,11. Täälläkin puhuttiin, että oli niitä luitten eroavaisuuksia kovasti, että jos minun esimerkiksi 12 on vain tämmöinen pieni, niin minä uskoisin, että minun kvadratuslumpuorun kiinnittyy sinne yhteen toista. Ja siinä matkan varrella tuonne progressustransversuksiin tai progressuskostaaliksiin, niin se oli se, että Lannerangan alueella voidaan kutsua niitä sivulle suuntautuvia ulokkeita jommal kummalla sanalla.
Ja se tekee lateraalifleksiota, ipsilateraalisesti. Mitäs se sitten tarkoittaisikaan? Jos meillä on nyt oikeanpuoleinen kvadratus lumpuorum täällä mielenkiinnon kohteena, niin mihin suuntaan lateraalifleksio tapahtuu?
Oikealle, samalle puolelle. Samalle puolelle, kun mistä se lihas on. Ja lateraalifleksio nyt ehkä arjesta tapahtuu, ja etenkin kvadratus lumpuorumin näkökulmasta, niin nyt kun me ajatellaan lateraalifleksioon, niin tyypillisesti tulee mieleen joku tämmöinen viike. Mutta pystyasennossa voi tehdä myös lateraalifleksio niin, että lantio nouseekin sieltä.
Tämäkin on lateraalifleksio. Se kun palautetaan tuonne, niin se on ihan sama liike. Ja sitä se kadrattus lumborumpali tekeekin.
Kun kävellään esimerkiksi, niin tarvitsee vähän lantiopuoliskoa nostaa, jotta heilahdus pääsee sieltä. Mahtuu kulkemaan siinä. Jokaisella askeleella tulee pieni lanteen, vanne ranga, lateraalifleksio.
Tai toinen, mistä tulee paljon vastaan fysioterapiassa pyörätuolipotilaat, istuma-asento on esimerkiksi tipahtanut sinne alas ja tarvitsisi pyllyä saada vietyä taaksepäin. Niin kuin vaikka rattoisluunpormilla nostetaan se lantio ja sitten sitä työnnetään sinne taaksepäin. Eli enempi tavallaan niin päin, että lantiota nostetaan.
Toki tietenkin sitten kun ollaan jossain muussa asennossa kuin pystyasennossa, niin sitten se saattaa tuota yläosakin liikuttaa. Ja tietysti kiva on sitä lannerankaa, mutta kun muu ranka seuraa perässä, niin sitten se tavallaan ajatellaan, että se on koko rangan. Lateraalifleksori. Sitten kun mennään tänne poikkileikkauskuvaan, niin täältä se löytyy sitten tuosta kohdasta.
Tuo on loukkaaliikuttava iliopsoas, tuo toinen tuossa vieressä. Mennään ääneen sitten myöhemmin. Okei. Nyt meillä olisi niin sanotut vatsalihakset käyty läpi. Sitten vähän tämmöisiä dorsaalisia apulihaksia.
Leveet, litteet lihakset peittää tuon koko tyhjyyden, mitä tässä näyttäisi, että on tyhjää. Eli täällä meillä ei ole suojaa, kun luittien tehtävistä puhuttiin silloin aluksi, että niiden tehtävä on suojata, niin nehän suojaa nyt tosiaan kylkiluut siellä, keuhkot ja sydämen, mitä siellä alla on. Mutta sitten taas meidän sisäelimistö, joka täällä vatsa-antelon puolella sijaitsee, niin siinä ei ole muuta kuin tämmöinen lihaksistoinen suoja. Toki meillä on vähän sellainen refleksi olemassa, että kun esimerkiksi pelästyy, niin harva tavalla pelästyessä se menee tähän suuntaan, vaan ennemminkin supistaa niitä vatsalihaksia ja koittaa sitä kautta suojata sitä.
mutta siellä ei ole luista suojaa näille rakenteille. Sitten mennään posteroillisiin lihaksiin, extensuilta lähestytään. Kuten sanoinkin, Vartalon alueella sijaitsee paljon lihaksia, jotka ei liikuta rankaa suoranaisesti.
Siivotaan ne siitä nyt ensin pois. Eli nämä lihakset käydään läpi tarkemmin myöhemmin, näihin ei tarvitse nyt vielä paneutua, mutta jotta pääsette kartalle. missä ollaan vartaloa liikuttavissa lihaksissa, niin annetaan oma. Eli pinnallisimpana on muskulus trapezius tuolla harfiaseudussa, se on tuossa, ja sitten täällä alhaalla latissimus dorsi. Tämä on molemmat hartia, toinen liikuttaa hartiarengasta, toinen olkaniveltä.
Otetaan ne pois, ne ei liikuta vartaloa suoranaisesti. Sitten kun ollaan otettu tässä seuraavassa kuvassa trapezius pois, Sieltä löytyy levattoriskapulea ja romboideuslihakset. Ja vielä niiden altakin löytyy serratusposteriorilihakset.
Ne rupeavat sentään jollain tavalla vartaloa liittymään. Ne ovat hengittämisen apulihaksia, serratusposteriorilihakset. Ne taitaa taas olla. Romboideukset ja levattoriskapulea ei ole vielä ollut.
Romboideukset eivät ole vielä osunut levattorisoa seurakunnan. Eli nämäkin ovat hartiarengasta liikuttavia lihaksia. Ei käydä niitäkään tässä sen tarkemmin läpi.
Mutta sitten tosiaan on jo nämä serrattus posteriorit, superior ja inferior lihakset. Eli täällä nämä säikeet ylhäällä ovat serrattus posteriorit, superiorit ja nämä täällä inferiorit. Tässä on taas tätä sanaparia.
Kun on superior, niin on inferior eli on vastapari. Ja nyt kun tuossa on serrattus posterior, niin sitten meillä on myös serrattus anterior lihas, joka liikuttaa jälleen sitä hartiarengasta tarkkaan. ja hän ei vähän myö kylkiluihin kylkiluun kohottajia tai laskijoita. Riippuu siitä, kummasta lihaksesta puhutaan. Ylempi superior on siellä taularangan ja rintarangan siirtymäalueelle.
Tuverkilinit rakennuskinosuuksiin C6 ja C7. TH1 ja TH2, eli näyttää välikköä suunnilleen. Siitä kostat suunnilleen kahdesta liiteen.
Angonuskosteen oli täällä tämä kulmakohta, josta lähti taipuminen enempi eteenpäin. Siinä kohtaa mennään tuonne lavan alle, eli tämä taitaa saada tuolla suunnilleen kiinnittymisalue. Nämä ovat sisähingityksen apulihaksia, eli DOS-taut. kohottaa kylkiluita. Sitten se saatus posterior inferior tulee sitten taas toiseen suuntaan.
Nämä vähän niin kuin nuo obliquus externus ja internus, mulla tulee mieleen, että kulkusuunnista, kun ne poikkeaa toisistaan. Lannerangan alaosassa tai yläosassa, rintarangan alaosassa ja sieltä sitten taas niin kuin alempiin kylkiluihin. Ja laskee kylkiluita.
Depressio tarkoittaa sitten laskemista. Eli on silloin sitten uloshengityksen apulia, apulihaksia. Teoriassa niillä olisi jotain tuommoista vartaloliikettä mahdollisuus tehdä, mutta harvoin niitä siihen liitetään ja linkitetään.
Ja kun nekin kaikki otetaan tuosta vielä pois, niin sitten löytyy lihasryhmä, johon me ollaan menossa ja mitä meidän nyt vartalon liikuttajalihaksina on tässä opiskelemassa. Tämä on monesta lihaksesta muodostama ryhmä, jotka ulottuvat tavallaan koko pään ja vartalon tai lantion välisellä alueella. Ja ne kaikki on yhdessä pään ja valtava asetoo ylläpitäviä lihaksia. Jatkuvasti, kun mäkin päiväni seison, niin koko ajan näiden lihasten pitää tehdä töitä, että mun asento pysyy yllä.
Ja sitten tietysti liikuttaa vielä sinne ekstensiosuuntaan. Ja täällä nyt sitten tämmöinen ryhmittelylogiikka on se, mitä mä haluan, että teille päähän jää. Eli koko settion elektrosfiine löytyy tuolta.
Erector spinae on lihasryhmä. Koko tämän lateraalisen osan, meni pikkuisen pidemmälle kuin oli tarkoitus. Erector spinae on tuosta poikki oleva ja lateraalinen osa.
Tämä on erector spinae. Se on pinnallisempi lihasryhmä, joka liikettä tuottaa enemmän. Sitten sen alla on musculi transversospinaales, joka on tämä pieni alue täällä sisällä. Nimi tarkoittaa sitä, että se on prokessustransversusten ja prokessuspinosusten välissä, eli tämän pienen pienen alueen täältä sisältä syvältä tavallaan täyttää. Ja sitten siihen päälle ja tähän sivulle tulee tuo erektrospin.
Ja ne syvällä olevat on tosissaan pieniä. Mitä syvemmälle mennään, niin sitä pienempiä lihaksia mennään. Ne on semmoisia lihaksia, jotka liikuttaa siellä sitten rangan toiminnallista yksikköä, vain sitä paria.
jotka ovat siellä vierekkäin tai muutamaa nikamaa. Mitä pidemmäksi se siellä menee, niin sitä useampi nikama tulee liikuteltavaksi. Samalla on niitä vartalotukilihaksia.
Sitten nämä pidemmät lihakset ovat niitä, jotka tuottavat sinne sitä isoampaa, näkyvämpää liikettä. Tästäkin ollaan tästä logiikasta puhuttu monestikin jo tähän mennessä ja puhutaan jatkossakin paljon. Eli tämmöiset ryhmät ekstensoreina. Jos me aloitetaan niistä. Erector Spine-osista.
Kirjoitin tuohonkin vielä, että älä lue nyt, tai siis tietenkin saa. Ehkä ei tarvitse lukea sitä koko orikoinertiolistaa siellä sopotassa, että riittää tämmöinen logiikka. Erector Spine voidaan jakaa kolmeen osaan, sekä sivusuunnassa että ylä-alasuunnassa.
Lateraalisin juoste siellä kaikkein eniten sivulla on nimeltänsä iliokostaalis. Se viittaa siihen, että se on iiliumia ja kylkiluitten välissä. Eli täällä kaikkein uloimpana sivulla löytyy tuommoinen osa sitä erektospineettia. Jos mennään nämä osat ensin. Sitten tulee longistimus, joka on siitä lähempänä keskustaa.
Ja sitten tulee mediaalisin osa, eli muskuluspinaalis, joka on sitten ihan tässä rangan vieressä. Jossa on noiden prokessuspinosusten vieressä. Eli se on tämmöinen sivusuunnassa oleva joko. ja vastaavat lihakset sitten tietysti toisella puolella.
Ja sitten nämä on tosiaan pitkiä lihaksia tavallaan sellainen ryhmänä, mutta me voidaan ajatella, että siellä on sellaisia pätkiä, joista se koostuu. Iliokostaalis lumborum, sana viittaa siihen tuolla langerangan alueella. Eli tämä on osa tästä.
Sitten olisi iliokostaalis torakis, joka on sitten rintarangan osalla. Ja sitten olisi iliokostaalis kerviikki, sitten se rupeaa kääntymään vähän lähemmäs tänne keskikohtaan, eli usein tämmöisen vähän kaarentaa iliokostaalis osio. Kerviikkis viittaa siihen, että se jää kaulan alueelle, ei mene päähän asti.
Sitten kun siellä on sana kapiittis, se tarkoittaa sitä, että se kiinnittyy ihan päähän asti. Samalla tavalla myös kaikissa muissa. Longissimus voidaan jakaa torakis-, kerviikkis-, kapiittisosiin. Se ei tule lumbormiin asti, eli se ei ole ihan koko matkaa peittävä. Ja sitten tuo spinaalis on samanlainen torakis-, kerviikkis- ja kapiittisosat.
Eli lumboorumosa löytyy vain sitten tältä iliopuolelta. Mutta tämä on se, mitä te voisitte tästä ottaa hanskaan. Miten se jakaantuu sivusuunnassa, miten se jakaantuu ylä-alasuunnassa. Tuo ylä-alasuunta nyt on jo aika helppo, kun muistaa ne luut sieltä pohjalta, niin sitten se antaa jo vinkin tähän, että missä kohtaa rankaa se sitten olisi.
Ja sitten olen yrittänyt, tämä on mun ihan oma, tuo oriko- ja insertioselostus tuolla, yritin laittaa siihen, että miten se voisi jotenkin koostaa koko vaikenton. Eli siellä on tosiaan tuonne yhteinen leveä jännealue, joka kiinnittyy tänne kristailijakkaan posteriorisesti, tulee tuohon osakrumin päälle ja sieltä S1-15 tuonne keskilinjassa ylöspäin. Sieltä on lannerangan alemmat prokessusvinosukset. Se on kaikille sitä yhteistä aluetta siellä alhaalla ja sitten on erikseen selostellut, että miten se iljokostallis tulee sinne kylkiluihin. ja transversus sitten, mihin kohtaa, spinaalismilla vai...
Mutta ei ole tosissaan, älä opettele ihan joka ikistä yksittäin. Tämä tällainen hahmottelu täällä kohtaa riittää. Ja siihen hahmotteluun avuksi otin vielä toisestakin lähteestä, Muoresta, joka on sellainen ihan hyvä kirja, jossa on sitten tekstiosioita enemmän, jos sitä tarvittiin silloin, kun puhuttiin. Tässä nää nyt nää osat erikseen, että se jeesailee sitten opiskelemaan niitä.
Iliokostaalis löytyy tuolta, longissimus ja sitten spinaalislihakset. Ja sitten poikkeleikkauksena kun katsotaan, niin nää keltaiset lihakset täällä on näitä lihaksia, eli ne on tossa sivusuunnassa nyt näytetty se sivusuunta ja sitten pystysuunta. Okei Nämä funktiosieltä nyt itse asiassa vähän niin kuin puuttuukin, onko se täällä jossakin aikaisemmin. Puhutaan siitä, kirjotappa tätä, jos sen on tänne minnekään muualle laittanut.
Kaikki on nyt niitä ekstensoreita. Etenkin taas sillä, että se tekee bilateraalisesti töitä. Kummallakin puolella, kun ne lihakset työskentelee, niin mennään suoraan ekstensioon.
Mitä lähempänä keskustaa olevan... tätä keskilinjaa oleva lihas on kysymyksessä, niin sitä vähempi se pystyy tekemään yhtään mitään muuta. Mutta sitten se iliopostaalisosio, joka tulee tänne sivummalle, niin mikäs nyt voisi tulla muu liike mahdolliseksi? Siellä on tuollaisia ehdotuksia, lateraalifleksio esimerkiksi. Rotaatiotakin se voisi varmaan hiukan olla tekemässä, ainakin sitten apuna.
näiden vatsalihasten puolella, mutta lateralyfleksioidut ainakin selvästi, kun se rupeaa menemään tuonne sivummalle ja sieltä sitten supistuu. Ja silloin tietysti vain toispuolisesti. No sitten tosiaan näiden lihasten alla, tää on tämmöinen hankala kuvasetti, missä on yritetty kaikki mahdolliset lihakset sinne syöttää. Älä hervostu, mennään taas pala kerrallaan. Sama logiikka.
Taas on kolmessa kerroksessa syvyys- ja pystysuunnassa. Tavallaan löytyy kolmea osiota pääsäännöllisesti. Aloitetaan taas logiikalla. Koko ryhmän nimi on transversospinaalis. Musculus, tuossa on nyt monikkomuoto, pitäisi olla M.
Tonnekin katsoin. Eli nyt ollaan edellisten alla, lähempänä keskustaa ja vain siellä pienen matkaa. näiden processus spinosusten ja sitten transversusten välissä.
Eli nämä on tällaisia pienempiä syviä lihaksia. Niiden syvyyslogiikka menee niin, että semispinaalislihakset ovat pinnemmalla, sitten tulee multifidukset ja rotatoorekset. Jos mennään taas tänne poikkiliikkauskuvaan, niin nämä ovat nyt täällä näitä punaisia lihaksia tuolla.
Kaikkein syvimmältä eli kaikkein lyhyimpiä ja pienempiä on rotatooreslihakset, sitten multifidukset, jotka eivät ole ihan koko matkalla. Sitten semispinaalikset, sama homma siinä näkään. Eli syvyyssuunnassa noin. Ja sitten ylä-alasuunnassa semispinaalikset, vähän niin kuin semifinaalikin, että on puoli välierät, niin ei ole koko matkalla.
Eli löytyy enempi tuolta kaula- ja rennetarangan alueelta. Eli sieltä löytyy kapiittis-, kerviikkis- ja torakisosat. Logiikka näissä kaikissa on vinous sisälle päin.
Progestus transversuksista ylempänä oleviin progestusvinousuksiin. Ja tällaisina vähän pidempinä täällä ylhäällä. Matka on tavallaan, että ne on usein, kuten tuossa kuvassa tuolla vasemmalla puolella näkyy näitä lihaksia, niin ne on tuolla matkalla. Ei tarkoita sitä, että yksi yksittäinen lihas lähtisi. jotenkin tietystä kohdasta ja sitten menisi vaan tiettyyn kohtaan, vaan että enempi tuommoinen viuhkamainen.
Eli kiinnittyy useampaa kohtaa ja sitten taas seuraava tavallaan useampaa kohtaa ja tämmöisestä muutamasta pätkästä. Aina sinne osoo kyvyt alle asti. No sitten multifidukset löytyy koko ranga-alueelta, mutta on selkeästi vahvemmat lanneranga-alueella. Eli sieltä ne niin kuin voiva löytyy niillä. Sakrumista asti, Lina Iliakka posterior superior ja sitten se Erecto Spine aponeuroosi tai se paskia Toraco lumbalis ja Lannerangassa.
No nyt mulla tuolla kuitenkin on, vaikka lupasin teille, että otetaan se progressus maamillaare sieltä pois, mutta se on siinä, älkää häirintykö hänestä. Se oli se sellainen lisäuloke tänne Lannerangan alueella. Ja nämä on tuollaiset kahdesta neljää nikamaa ylittäviä.
Eli jos se lähtee taas sieltä progestus-transversuksesta vaan tän, niin mennään kahdesta kolmeen neljään yli. Eli tämmöinen taas vähän niin kuin juhkamainen. Taas seuraavasta progestus-transversuksesta tonne muutama kahdesta neljään ikamaan yli.
Ja taas seuraavasta. Tällä logiikalla se menee tavallaan niin kuin koko matkan siellä. Eli vähän pidempiä. Semispinaalit vielä vähän pidempiä. Sitten tullaan niihin kaikkein lyhkäisimpiin.
Ollaan siellä koko rangan alueella ja ne on kaikkein syvimmällä. Nämä voidaan vielä edelleen jakaa kahteen, lyhyempään breveen tai sitten longukseen. Nämä on niin pieniä, että ne on tosiaan vaan sen ihan toiminnallisen yksikön kohdalla olevia. Eli breve on tosiaan kahden päällekkäisen mikaman välillä oleva lihas.
Ja sitten on kiikka taas sieltä progresus, transversus. sestä progestusvinosukseen pinosti ylöspäin. Ja longus on niinkin pitkä, että se menee sitä seuraavaan. Ja taas seuraavasta progestustransversuksesta yhden yli on breve, ja longus on sitten kahden yli.
Ja nämä on ihan siellä syvällä, kun katselee sitten semmoisia... Kun vaan keritään menemään semmoiseen videosarjaan, niin mä voin sieltä näyttää, että ne on, niin kuin tässäkin kuvassa näkyy, ne on ihan tuolla tyveessä. ulotteiden tyvessä kiinnittymässä. Eli tällä, niin kuin nämä logiikat täältä, ei tarvitse niinkään opiskella joka ikisen orikain.
Olen nyt sanonut sen kymmenen kertaa. Aina törmää siihen, että joku tuskaistelee, että minä en millään opi niitä. Olen voittanut sanoa, että ei pitänytkään.
Tässä ei ole ihan koko totuus, eli täältä löytyy vielä vähän lisääkin lihaksia, mutta mä ajetan ne tässä kohtaa nyt pois. Eli täällä se tämmöinen kimpassa työskenteleminen on se pointti. Ne tekee yhdessä hommia.
Jossain kohtaa nostettiin esimerkiksi multifirukset semmoisena, että ne on nyt koko selän pelastajat. Kun multifirukset on hyvässä kunnossa, niin sitten on selkä hyvässä kunnossa. No jaa, ei ne siellä yksikseen pysty mitään tekemään, vaan kyllä niitä täytyy olla koko. koko selän lihasten ihan yhtä lailla hyvässä kunnossa.
Ne on sieltä sitten sillä lailla nostettavissa ehkä, että ne siellä lannerangaa-alueella on voimakkaimmat ja isommassa roolissa ehkä sitä kautta, koska sitten siellä lannerangaa-alueella sitä pulmaa eniten on. Mutta emme nyt heille mitään sellaista sen kummempaa ruunua antaisi. Ja sama se poikittainen vatsalihas jossain kohtaa oli, niin kuin se oli semmoinen, mitä kaikkien piti jumpata ja sitten mentiin piukassa täällä kaikkia, hyvä kun hengitettiin.
Tämä oli fysioterapia ja muidenkin varmaan lähialojen suuntaus. Eli ne liikutti rankaa. Sitten pää on meillä sellainen erityisalue, mitä pitää aika tarkkaankin pystyä liikuttelemaan, siksi että se on oleellisesti linkityksissä meidän katseen kanssa. Otetaan tässä kohtaa sellainen pieni tauko. Nostatte ylös seisomaan.
En tiedä, onnistuiko se? No ehkä se onnistui. Kertaile pään liikkeet, teet kaularangan liikkeet, lateraalifleksio sinne lateraalista dekstersuuntaan.
Ja sinister toinen kerta. Ja näin onkaan ryhmäliikuntaan ohjannut pitkän aikaa. Tämä on hauska juttu, kun saa kaikki tekemään samoin.
Sitten rotaatio. Ensin dekster, sitten sinister ja toista. Sitten fleksio.
Oikein kaularanka pidä siellä hetkään, eikä tuntuuko siellä häntä luussa asti. Kiristäekö niin paljon? Siellä ne kalvorakenteet jatkuu aina sinne alas asti. Nyt ollaan niitä just opiskeltu.
Ja sitten ekstensio. Menee vähän sillä tavalla, että ensin vähän kaksoisleuvon kautta ja sitten... Tämäkin oli semmoinen, jossain kohtaa kiellettiin kauheasti, ettei saa tehdä ekstensiota kaularangassa. Joskus yrittänyt pyörittää päälle. Joo, just nähtiin.
Kyllä ne liikesuunnat siellä olemassa on ja niitä saa käyttää. Tämä on mennä, vaan ekstensiota tahtisi tehdä enempikin. Me ollaan enempi täällä koko ajan pleksiössä, niin tavallaan ihan ergonomian kannalta ne ekstensio pitäisi olla matkalla. Sitten koitaisiin pysyä vielä seisomassa kuitenkin paikallaan. Ota peukalat tällä lailla poikittain ja laita ne tuonne kallonpohjaan.
Tuohon kun nyt vähän sitä silmien ja sitten tämän pään liikuttamisen logiikkaa. Koita pitää itsesi niin kuin muuten paikallaan. Mikään muu ei liiku paitsi silmät liikkuu.
Mieti mitä tapahtuu peukaloitteilla ja tee mitä mä käskän silmillä. Eli katso ylös. Mikään muu ei liiku katse vaan katso alas. Katso oikealle, vasemmalle ja ylös.
Ahaa, huomasitko te peukaloille tai? Mä oon huomannut asiat, kun mä en ite huomannut niitä tukoisia. No mitä?
Muut huomasivat. Joku oli niin tukos, että ei huomannut mitään. On seutaloissa. Joo, jotain tapahtuu siellä.
Toki se silmien liike sinne asti ei ulotu meille, jos ei ole sellaista yhteyttä siellä. Mutta hermostollinen yhteys on. ja pistetään vielä vähän vielä liikkeelle. Hermostollinen yhteys on semmoinen, että kun meidän katsetta ollaan johonkin suuntaan suuntaamassa, niin me aivot tavallaan niin kuin ajattelee, että okei, päätäkin täytyy varmaan kohtaisin kääntää sinne, että mä näen tarkemmin.
Eli tarkan alueen katsetta ollaan suuntaamassa ja siksi siellä on niskan alueella pieniä lihaksia, jotka sitten erityisesti vielä sen pään liikkeistä huolehtii. Jep, sit voi istahtaa jatketaan. Onko se nyt niin, että periaatteessa käydään täällä tunnilla ne lihakset läpi, kuin mitä oletatte opiskella?
Joo. Ihan vaan jossain, jos jotain tapahtuu, mä sairastun tai jotain sellaista, niin sitten me ei käydä kaikkia läpi. Mutta muuten on ajatus, että me käydään kaikki.
Kyllä. Ja ne lihakset, mitkä täällä näissä materiaaleissa on, jos jotain käy silloin, että en olekaan pitämässä tunteja, niin ei muuta. Ja nimenomaan nämä. ja tavallaan sillä tasolla, missä täällä mennään. Täältä kun mennään ulompaa sisemmäksi sillä logiikalla, niin sieltä löytyy ensin splenius, kapittis ja kerrikkis.
Täällä taas se logiikka menee sillä, että toinen jatkaa päähän asti ja toinen on vain kaularankaa liikuttava lihas. Kaularankaa alas, josta sulenee se kapittikseen. tuommoinen vinos, sieltä vielä löytyy C3, C7, prokessusvinosukset, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, eli tuolta.
Ja ligamentum nukke on siellä se, joka oli tässä kaulan ranga-alueella oleva semmoinen päätä tukeva ligamentti. Ja sitten sinne prokessusmastoihdoksi, se oli siellä korvan takana oleva tuommoinen mökky tuossa. Tässä olisi meillä splenius kapitis. Yhdeltä puolelta unilateraalisesti, kun se tekee töitä, niin kaularangan lateraalipeksi osaadaan aikaiseksi. Tuonne sivulle, samalla puolella.
Rotaatio näin päin, samalle puolelle, missä se siellä lihas sijaitsee yksilateraalisesti. Ja kun sitten kummaltakin puolelta on ne lihakset tekemässä hommia, tulisi se semmoinen V-sorttinen. lihaksisto sinne, niin sitten saadaan se ekstensioaikaiseksi kaulurangassa.
Ja sitten splenius kirviikkis, niin tullaan vähän alemmas. T6, TH3, eli tuolta. Ja tuolla, niin ton toisen mikä me käytiin läpikin, toi serrattus posterior superior, niin sen alle, tuolla ihan toi alahäntä menee sinne. Siellä on kirjoitusvirhe, PR pitäisi olla tuossa eikä sokesus. Tässä on enemmänkin näköjään.
Tuossa on R, prokessus, spinoosus ja sitten tuolla pitäisi olla ligamentti, ad ligi supraspinaale. Sieltä C123, prokessus transversusten tuberkulun posterius. Se oli se, kun siellä kaularangassa oli ne.
sivuulokkeet ja sitten siellä oli semmoiset möykyt edessä ja takana ja niiden välissä uure, josta tuli herva ja sinne sitten niihin taaempiin. Ton taas hajaantuu siellä muutamaa. Eli ei me päin aina asti, mutta sanat hommat siellä.
Kaulorangan lateraalifleksio ja rotaatio sinne samalle puolelle y-lateraalisesti, missä se onkin. Ja kun otetaan kumpikin mukaan, niin saadaan ekstensio. Ymmärrän kuvinauheen kautta tosi hyvin tätä, että jos teillä jotain tällaista on ja jotain, minkä kanssa pystytte sitä itse viemään eteenpäin, niin se auttaa ymmärtämään näitä, kun näkee vielä se siellä ja vaikka venyttelee ja katsoo, että mitä siellä sitten tapahtuu, millä lailla se rotaatio tulee tai millä lailla se lateraaliteksio sieltä tulee. Se on paljon loogisempaa, ainakin minun päähän, että joku tämmöinen, millä te sitä itse pystytte työstämään.
Eli spleniukset. Ja sitten mennään niiden alle, niin seuraavaksi löytyy erektrospiineen, kapittis- ja kerrikkisosia. Tuolla vasemmalla puolella ja oikealla puolella on sitten kaikkein syvimmät lihakset, eli niin sanottu niskarusetti.
Ja se on se, mihin te nyt erityisesti äsken menitte ihan sinne syvälle ja niihin lihaksiin, jotka sitä pään asentoa vielä hienosäätää. Sitä sitten tarkemmin. Eli tässä ollaan nyt.
riisuttuja aika paljonkin lihaksia pois, että saadaan siihen tuommoinen uusi viuhka taas esille. Nämä liikuttavat erityisesti ylempää ja alempaa niskaniveltä, eli niitä tallon ja C1, C1 ja C2 välistä niveltä. Taas kuva näyttää paljon jotenkin isommalta kuin mitä se oikeasti on. Pitää tänne mennä ihan, että miten se oli täällä C1 ja tallon välissä. Se on tämmöinen pienen pieni lihassetti tuolla ja sitten C1 ja C2.
Ei kovinkaan kummosia lihaksia. Tähän tulee tosiaan aika paljon niitä lihaksia päälle, että eikä ihme, että ei tunnu välttämättä, että jos siinä on vielä mitä me ei ole käytäneet, niin trapeziuksekkis siinä päällä, että siellä on paljon lihasmassa. Jossain vaiheessa taas fysioterapiaa aikana, ja varmaan hierojatkin, niin on paljon puhuneet siitä, että käsitellään niskarusettia.
Itse silloin, kun olin ruumiin avauksissa, niin jotenkin kaiken sen riisumisen jälkeen minulla tuli sellainen olo, että pääseekö noihin ihan oikeasti sillä lailla käsiksi, että voisin sanoa, että oikeasti käsittelen niskarusettia. Siinä tarvitsisi olla aika lailla rentoa, kaikki kaikki kaikki sen. päällä olevan lihaksista, toki sitä aluetta pystyn käsittelemään. Toivottavasti ehkä. Niin selkeästi lihassuunnat.
Niin, joo. Että tavallaan se toistuu asiakkailla, niin kuin aina. Ne ryhdytään pistämään ne muut, niin ne tulee tarvinnoissa. Joo. Näin tänne.
En sitten kerää, että tulee tahoilla, mitä voi tehdä. Uskoa mulla rupesi pettämään siinä kohtaa, kun mä mietin, että kaiken tuon läpi, kyllä mä sitten oikeasti tuolla... Mutta varmaan, jos sitä saa rennoksia asennolla laitettua niin, että ne on siinä mahdollisimman rentoilla.
Joo. Ja tilikonessa pilu syvällä. Niinpä.
Tulee päivänä niitä. Löytämään sitä sen. Ja kun tunnet sen, että se vaan nostaa semmoinen paine toinkin jälkeen liittelyyn, että se oikeasti painaa. Se on aika syvällä todellisuudessa monessa Euroopassa.
Kyllä. Se kyllä avaa sitten. Ja sitten kun kävi neuleja, niin tuli tietysti tuossa melkein ryssään opettamat. Täällä on aika pitkä neula. Kaikilla pääsee syväksi.
Selvänsä se on jotenkin 12 vuosien yleinen. Mutta ei se neulakaan meidän näkökulmasta väittely. Onne syvällä. Niitä videoita kun katselin tässä joku kerran, niin siellä ei taida ne kysymykset kovin hyvin tulla sinne tallenteeseen, vaikka äänitoisto tuossa jonkin, niin se ei ota kaikkia noita.
Puhuttiin tässä kaiken kaikkiaan lihasten syvyyksistä ja niistä, missä siellä sitten ollaan ja mitä kuvittelee ja ajattelee ja on vankaa sitten sitä mieltä, että käsittelee. Vaikea sanoa. Mutta tämmöinen ryhmä sieltä löytyy, niin sanotut rektuslihakset, jotka on tavallaan tuossa keskellä.
tuommoisena viuhkana taas. Ja sitten on vähän niin kuin kehykset, obliquuslihakset, obliquus capitis superior ja inferior, on noin reunalla olevat pystymässä, ja sitten tuolla alhaalla vähän niin kuin melkein jo vaakatasossa olevat lihakset. Eli capitis posterior major, niin axiksesta atlas ja axis eli kakkosesta lähtee siellä, progressus pinnosuksesta linea nuppi.
Kalis inferior, se oli se alaosa siitä kaksiosaisesta viivasta. Ja siellä mediaalinen kolmannes. Ja tosiaan tässä nyt ajattelisin, että se tarkoittaa sitä, että ei tavallaan tämä ihan keskellä oleva kolmannes, vaan tästä viivasta keskimmäinen kolmannes vasemmalle oikealle puolelle erikseen.
Eli aika pystysuorassa kulkee. Vähän vinompi kuin tuo mino tuonne ja toiselle puolelle. Kallepää on nyt hankalasti saada sitä mukaan.
Ei ole tosiaan kierteitä siinä, kun nyt näyttäisi tuolla. Ja taas täällä on sitä, että kun unilateraalisesti se tekee töitä, niin se tekee lateraalifleksiota, sitä sellaista pientä liikettä, mitä kaularangaa täällä ihan yläosassa pystyy tapahtumaan, rotaatiota ja kummankin puoleisesti, niin sitten ekstensio. Miten ne menikään extensio ja flexio, niin mistä nivellä sitä tuli täällä? Kummasta? Ylemmästä vai alemmasta?
Ylemmästä. Se oli se sarana nivel, mistä tulee ihan se pienen pieni extensio ja flexio. Ja sitten seuraava, C1 ja C2, oli se mistä tulee se pieni rotaatio.
Siinä C1 pysyi paikallaan ja pää kiertyi. Tectus, capetis, posterior, minor hyvin samanlainen, mutta tulee vähän niin kuin ylöspäin. Eli atlaksessa jo. Arcus posterior.
Se oli se... takakaari, eli tavallaan progestospinoosuksen kohdalla, mutta siinä takakaarassa sieltä löytyy semmoinen tuberkulon posterior, se olisi siinä kohtaa kiinni, ja sieltä lineanukka olisi inferior, siinä on taas joku ylimääräinen kirjoitus. Pirjain inferiorisesti alapuolelle. Ja hyvin samanlainen.
Pientä lateraalifeksiota ja rotaatiota samalle puolelle, missä se lihas sijaitsee. Ja taas kaksi kumpikin mukaan saadaan sen ekstensioon. Sitten nuo oblikuslihakset.
Kapintti superior atlaksesta, progestus transversuksesta. Sieltä. Sulla on joku assistentti, joka pitäisi näitä vaihtaa. Eli tuolla ihan pienestä lähtee.
Taas tuo kuva näyttää jotenkin tosi alhaalta, mutta ei se kovin alas itse asiassa mene. On sitten helpompi teillä, kun saatte käsiin nämä itse. Tällä tavalla taulunkehyksenä täällä sivulla.
Lateraali fleksio ja taas se ekstensio, silloin kun kumpikin puoli tekemässä töitä. Ja sitten tavallaan tästä samaan kohtaan kiinnittyy, mutta sitten menee toisella tavalla tuonne eteenpäin, eli atlakseen ja aksiksen välissä tuolla. Ja sitten tuo oblikus kapitis inferior.
Lateraali fleksio ja ekstensio. Eli nämä kaikki loogisesti samalla puolella tekee sinne puolelle sen lateraalifeksion, jos on rotaatiomahdollisuus. Sekin samalla puolelle epilateraalisesti anna ekstensiota. Ja nyt vaan sitä pienen pientä liikettä, sitä mitä näissä nivellissä nyt pystyy tulemaan.
Se on ihan sitä pientä hienosäätöä siihen pään liikkeeseen. Ja sitten kun taas perutellaan takaisinpäin, että siihen tulee niitä erektrospiineenosia ja nämä spleniukset, niin ne on niitä, joissa sitten koko vaularanka liikkuu tukenaan noille äskeisille. Siellä taas punaista on, että siinä on ollut painovirhe jossain versiossa.
Tarkistakaa, että se mikä nyt itsissä on semmoinen, missä on nämä samat sanat. Eli se oli siellä ekstehtori puolella ja sieltä tulee semmoinen ehkä tarkempi hienosäätö. Kaulan puolelta löytyy enempi tämmöisiä nielemiseen liittyviä lihaksia, jotka mä vähäätän välistäkin.
Otan tähän tämmöiset pitkät kauranlihakset. Sieltä löytyy vielä syvemmältä pienempiä lihaksia, joita en ole tässä kohtaa käynyt läpi. Siellä myöhemmin opinnoissa käydään purenta lihaksia ja siihen liittyen näitä muita pikkulihaksia. Ollaan tässä kohtaa päätetty helpottaa tätä tällä tavalla.
Sternokleidomastoideus on siinä sellainen pinnallisin kauranlihas. Hyvä tyyppiesimerkki siitä, miten ollaan pistetty peräkkäin kiinnityskohtia ja saatu lihaksen nimi. Eli sternumissa.
ja sitten progestusmastoideuksessa on kiinni tämä lihas. Usein on kaksiosainen kiinnittyminen alas, se voi olla vähän kolmiosainenkin joskus. Tässä toisessa kuvassa näkyy paremmin progestusmastoideuksen kiinnittyminen, ja sitten se on poikki leikattu tuossa, eli täällä alhaalla taas näkyy nämä.
Eli nyt tulee lihas, jossa puhutaan tämmöisistä kaputeista lihaksen päistä, kun sillä on kaksiosainen, niin silloin ne päät usein tai kaksi osaa siitä puhutaan, nimetään usein tämmöisiksi kaputeiksi. Kaput sternale tarkoittaa sitä, että ollaan sternumissa kiinni, ja sitten siellä on kaput klavikulaare, taas onpas kirjoitusvirheitä. Tee tohon oikeassa. Tää on tehty jo näin yökyhminä. Luke.
Klavikulaare, voi kerro näin. A ja Ikin vielä toisintaan. Täällä varmaan on se pohja, mitä en muistanut muokata. Silloin kun aloitin täällä, minulla oli varmaan 2-5-vuotiaat lapset. Se tarkoitti sitten sitä, että kun he menivät nukkumaan, niin sitä äiti rupesi tekemään oppimateriaalia.
Se on minun päässä ollut ihan ok, mutta se ei tuohon paperille tullut ihan samalta. Eli kaput sternale ja kaput claviculare tulee siitä, että toinen pää keinittyy sternumiin ja toinen clavipäin. Eli vähän semmoinen kaksiosainen sieltä alhaalta.
Ei niinkään kovin pitkää matkaa. Ja sitten progestusvastuun edellyttävä toisi sternumiin ja clavipäin. Tohon väliin. Täältä on helpompi ehkä aloittaa sieltä, että... No joo, en tiedä mistä on helpompi.
Onkaan on pitää semmoinen vähän kiistelty lihas. Se kulkee koko kaularangan matkalla, niin voidaan erotella sitä, mitä se tekee yläkaularangassa ja mitä se tekee alakaularangassa. Siitäkin vähän lähteistä on eroja, että miten se menee. Mutta melko moni puhuu tällä lailla, että kun se on bilateraalisesti, eli nyt se toinenkin puoli tuohon työskentelemään, niin silloin se saisi ekstensioon aikaiseksi täällä kaularangassa ylhäällä ja sitten taas fleksion tuossa alhaalla. Niin tavallaan tämmöinen.
Ja mä uskon ikään kuin siihen sitä kautta, että kun paljon tekee töitä tietokoneella ja sitten on vaikka vähän tämmöinen yhtä huononäköinen kuin minä, että tarvitsee ottaa monitehosta sieltä alhaalta se näköapualue. ja sitten pistää pään tämmöiseen asentoon. Niin sternokleidot on aivan tosi tiukassa.
Siellä on just nimenomaan se extensio tuolla yläniskassa ja sitten taas päätä vähän lähemmäs näyttöön. Sillä saadaan tämä puoli tosi kireeksi lyhkäseksi vinkkuun. Hengityksen apuliha sitä kautta, että kun se nostaa täältä vähänkään jotain rakenteita ylös, niin sillä koitetaan silloin, kun on oikein tosi tuskasta hengittää, saada sieltä apuja. Ja sitten...
Nämä kierrot ja lateraalifleksiot. Lateraalifleksio samalle puolelle kaularangasta. Rotaatio sitten taas tulee vastapäin.
Jos siinä kaikki mahdollinen tekee yhtä aikaa, niin silloin tavallaan tällä sternokleidolla katsotaan ylös. Moninainen lihas tekee monta eri juttua. Jep, pinnallinen ja usein sellainen tosiaan, että kun hartiaseutu on jumissa, niin silloin usein syytetään täältä tai haetaan syitä trapeziuksesta täältä takaa, mutta toisten hernokeidon vastoidus kannattaa kyllä siinä kohtaa myös huomioida.
Se päänasento tekee sinne jännityksiä ja lyhenemisiä monellakin. Sen alta löytyy sitten tämmöinen kolmikko, skalennuslihakset, skalennus anterior, medius ja posterior. Kolmikko posteriorina näkyy vaan ihan hiukan, mä en... Nyt tein just tällaisen StereoCleanon vastuun edellisyyssysteemin. Tuo tuolta alhaalta teki ihan hiukan posterin.
Tulee tässä kohtaa aina mieleen sellainen yksi opiskelija, joka näitä muistisääntöjä opiskeltiin. Hänellä oli tähän sellainen tarina. Perhes Kalenus lähti metsään.
Hänen äitinsä oli 36-vuotias, C36. Isä oli 37-vuotias. Heillä oli 5- ja 6-vuotiaat lapset.
En muista, miten se tarina meni, mutta niillä sattui jotakin. Niiden piti soittaa 112, että he saivat apua. Sitten siellä on ne kiinnittymiset kostassa 112. Tämä on mielestäni ihan loistavaa.
Olen muistanut tämän siitä lähtien. Tämä on koko Skalenus-perheen kiinnittymiset. Tosissaan kaularangassa C3-6, progestus transferatukset.
Nämä ovat niissä anteriorisissa tuberkulmeissa, eli siellä etupuolella. ja sieltä kosta ykköseen tai kakkoseen riippuen siitä mistä näistä ollaan puhumassa. Eli täällä tällä lailla alla ja tuolta kylkiluun alta matkustelevat sinne ykköseen ja kakkoseen.
Nämä on samalla lailla siellä mukana niissä lateraalifleksioissa, ipsilateraalisesti. Ja apuhengityslihaksina on osaa kylkiluita silloin kun on oikein semmoinen hengenahdistustilanne. Jos sinulla on vaikka joku astmaatikko ja olet hänelle tekemässä testiä ja pistätkin vähän överiksi testiä, niin sitten hän rupeaa kiskoamaan kaikilla mahdollisilla lihaksilla itselläsi henkeä.
Tai tulee kohtaus, kun olet siellä hänen kanssa tekemässä hommia. Ja sitten näiden oleellinen juttu on siinä, että täällä skalennusanterioria mediuksen välistä, eli tuosta välistä täältä näkyy tuommoiset keltaiset piuhat. Sieltä välistä tulee koko yläraajaan menevä hermotus.
Eli tuolta kaularangasta, kun puhuttiin niistä uurteista, niin sieltä tulee ne hermot ulos tuolta selkäytimestä. Ja sitten jatkaa niin, että se tulee täältä näiden skalennus-anteriore- ja mediuksen välistä ulos. Ja sitten jatkaa sieltä koko tuonne yläraajaan matkaansa. Opiskellaan se tarkemmin se pulku sieltä sitten syksyllä.
Mutta täällä saattaa olla semmoinen syy siihen, että koko yläraajassa on esimerkiksi semmoisia kummallisia puutumispistelyoireita. tai verenkiertokin on vähän huono, tuntuu kylmältä. Se liittyy siihen, että täällä asti jos on puristusta, niin silloin se saattaa tehdä tosiaan sinne koko yläraajaan. Ja jälleen siellä voi olla taustalla sitä vähän, että on sellainen huono asento päässä jostain syystä.
Ja se näyttöpääte on nykyään sellainen tosi isosti syyllinen. Eli skalenukset ja sternokleidomastoideus, nämä riittää täältä kaulan puolelta. Sitten vielä vartalossa meillä on se tooraksen.
Ja ollaankin nyt puhuttu hengityksestä ja sen apulihaksista. Ja törmätty siihen pääasialliseen hengityslihakseen palleaan. Mä oon tapana, mulla on ollut, että mä käyn sen sitten vasta hengityksen yhteydessä siellä seuraavassa anatomiasetissä.
Mutta nyt täällä kylkiluitten välissä olevat lihakset, niin mä oon käynyt tässä. En tiedä, onko se luokista vai ei, mutta näin on tehty. Täällä on myös vähän niin kuin siinä vinoissa vatsalihaksissakin, niin ulommat ja sisemmät.
Interkostaaliset eksternukset ja internukset. Ja niiden logiikka menee niin, että ne on koko tämän välin täältä, mikä nyt taas tyhjänä näyttää, niin eksternukset ihan vastaavalla tavalla, kun se oblikuseksternusvinous menee tällä lailla näin päin. Se menee täällä, vinosti näin päin. Ja tonne sijoittuu tosiaan vain tonne kylkiluiden välikköön, sit siinä on taas luuta, ja taas sinne väliin, ja tonne väliin, ja koko ton matkan.
Ja se voidaan tollain... kuvailla, että miten sieltä eksternukset kostavat alareunan, tumperkulun kosteesta sinne rustoon, ala-aleva kostaa yläreunan, ja ne ulommat kylkilut ovat niitä, jotka kohottavat kylkiluita, eli saa sillä lailla sisäänhengityksen apuna oltua. Sitten internukset menevät päinvastoiset ulkosuuntaan, ihan samalla tavalla kuin meni siinä optikus internuksessakin, eli nekin ovat täällä tällaisissa kerroksissa. eksternus- ja internus- ja vatsavirsten arvoilla samalla tavalla.
Jälleen se kostan yläreuna aina sieltä angloskosteesta tuonne kylkyrustoihin asti. Ja nämä laskee sitten taas kylkiluilta, viskoo niitä alaspäin. Depressio.
Ja sitä kautta sitten on uloshengityksen apulijaksi. Noin, me ollaan sitten käyty vartalon lihaksesta läpi. Mä laitan tuon tallennuksen pois, niin sitten me voidaan vaikka vielä vähän höpötellä, jos jotakin.